Alla Taloussanomien artikkeli jossa Lestadiolainen "Keskiolut Alkoon" Sipilä saa palautetta osaamisensa tasosta. Sipilä haluaa siis viedä lääkärit, kotihoidon ja vanhainkodin pois ja vaimot ilmaiseksi kotiin hoitamaan lapset ja vanhukset ja mies elättämään koko revohkan, näinhän on lestadiolaisilla käytäntö:
"Tuttu harmaita hiuksia aiheuttava tilasto, julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta, on taas viime viikkoina puhututtanut mediassa. OECD:n ennustetta, jonka mukaan julkisen sektorin menot kasvat vuonna 2014, 58:een prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, on toistuvasti tulkittu väärin sekä median että ministereiden toimesta. Tähän joukkoon lukeutuu mm. Sauli Niinistö, Jutta Urpilainen valtiovarainministeriaikanaan ja Alexander Stubb.
Asia nousi taas otsikoihin, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kommentoi Yrittäjäpäivien juhlagaalan avajaispuheessaan, että
”Julkisen sektorin koko on Suomessa ennätykselliset 58 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on nyt liian raskas yksityisen sektorin kannettavaksi. Myös bruttoveroasteemme on ainakin Euroopan ennätystasoa. Siinäkään ei ole enää liikkumavaraa. Tie ahtaasta kapeikosta ulos onnistuu julkisten palveluiden tuottavuuden parantamisen, tiukan menokurin ja kasvun kautta. Jos tämä yhdistelmä ei onnistu, olemme hyvinvointiyhteiskunnan perusteita ravistelevien leikkausten edessä.”
Samaa tarkloitushakuista argumentointia Sipilä jatkaa blogissaan. Tulkinta on kuitenkin onnettoman väärä.
Suhdeluku 58% ei kerro onko julkinen talous kooltaan kestävä vai ei. Luku kertoo ainoastaan sen, kuinka paljon rahaa julkisen sektorin kautta kulkee verrattuna bruttokansantuotteeseen. Tätä on myös Tilastokeskus yrittänyt toistuvasti viestittää .
Miksi sitten oikeistopoliitikot käyttävät julkisen sektorin kokoa suhdelukuna bruttokansantuotteeseen ilmaisevaa prosenttilukua toistuvasti? Vastaus on yksinkertainen, sillä luodaan mielikuvaa, yli puolet kaikesta haukkaavasta ylipaisuneesta julkisesta sektorista, jossa yksityinen sektori jää jalkoihin. Tällä pyritään muokkaamaan mielipideilmastoa otolliseksi leikkauksille.
Olennainen virhetulkinta koskee sitä, että kyseessä on vertailuprosentti. Kun puhutaan jonkun sektorin suhteesta bruttokansantuotteeseen, verrataan sektorin suuruutta bruttokansantuotetteeseen. Huomionarvoista on myöskin se, että esimerkiksi tilastokeskus käyttää laskelmissaan julkista sektoria suppeampaa määritelmää, julkisyhteisöä. Julkisyhteisö ei sisällä ei valtion ja kuntien omistamia yhtiöitä tai liiketoimintaa harjoittavia liikelaitoksia. Julkisyhteisön menot siis kertovat siitä, kuinka paljon varallisuutta julkisen sektorin kautta kulkee. Julkisyhteisön menot ovat 58% suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli hieman yli puolet BKT:n arvon määrästä.
Yksityisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat 239%. Yksityisen sektorin menot ovat siis 2,39 kertaa suuremmat kuin BKT:n arvo. Kuten oivaltava huomaa, ei julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteenlasketuista menoista tule suinkaan 100% suhteessa BKT:hen, sillä kyseessä on tosiaankin lukujen keskinäinen vertailu eikä osuus samasta kakusta.
Myös väite siitä, että Suomen julkisen sektorin suhde on ennätyksellisen suuri (verrattuna muihin maihin), on varsin hatara. Julkisyhteisöjen menot mitataan eri tavalla eri maissa. Suomessa julkisyhteisön menoihin kuuluvat eläkkeet, jotka monissa muissa maissa kuuluu yksityisen sektorin menoihin." -Taloussanomat-
"Tuttu harmaita hiuksia aiheuttava tilasto, julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta, on taas viime viikkoina puhututtanut mediassa. OECD:n ennustetta, jonka mukaan julkisen sektorin menot kasvat vuonna 2014, 58:een prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, on toistuvasti tulkittu väärin sekä median että ministereiden toimesta. Tähän joukkoon lukeutuu mm. Sauli Niinistö, Jutta Urpilainen valtiovarainministeriaikanaan ja Alexander Stubb.
Asia nousi taas otsikoihin, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kommentoi Yrittäjäpäivien juhlagaalan avajaispuheessaan, että
”Julkisen sektorin koko on Suomessa ennätykselliset 58 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on nyt liian raskas yksityisen sektorin kannettavaksi. Myös bruttoveroasteemme on ainakin Euroopan ennätystasoa. Siinäkään ei ole enää liikkumavaraa. Tie ahtaasta kapeikosta ulos onnistuu julkisten palveluiden tuottavuuden parantamisen, tiukan menokurin ja kasvun kautta. Jos tämä yhdistelmä ei onnistu, olemme hyvinvointiyhteiskunnan perusteita ravistelevien leikkausten edessä.”
Samaa tarkloitushakuista argumentointia Sipilä jatkaa blogissaan. Tulkinta on kuitenkin onnettoman väärä.
Suhdeluku 58% ei kerro onko julkinen talous kooltaan kestävä vai ei. Luku kertoo ainoastaan sen, kuinka paljon rahaa julkisen sektorin kautta kulkee verrattuna bruttokansantuotteeseen. Tätä on myös Tilastokeskus yrittänyt toistuvasti viestittää .
Miksi sitten oikeistopoliitikot käyttävät julkisen sektorin kokoa suhdelukuna bruttokansantuotteeseen ilmaisevaa prosenttilukua toistuvasti? Vastaus on yksinkertainen, sillä luodaan mielikuvaa, yli puolet kaikesta haukkaavasta ylipaisuneesta julkisesta sektorista, jossa yksityinen sektori jää jalkoihin. Tällä pyritään muokkaamaan mielipideilmastoa otolliseksi leikkauksille.
Olennainen virhetulkinta koskee sitä, että kyseessä on vertailuprosentti. Kun puhutaan jonkun sektorin suhteesta bruttokansantuotteeseen, verrataan sektorin suuruutta bruttokansantuotetteeseen. Huomionarvoista on myöskin se, että esimerkiksi tilastokeskus käyttää laskelmissaan julkista sektoria suppeampaa määritelmää, julkisyhteisöä. Julkisyhteisö ei sisällä ei valtion ja kuntien omistamia yhtiöitä tai liiketoimintaa harjoittavia liikelaitoksia. Julkisyhteisön menot siis kertovat siitä, kuinka paljon varallisuutta julkisen sektorin kautta kulkee. Julkisyhteisön menot ovat 58% suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli hieman yli puolet BKT:n arvon määrästä.
Yksityisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat 239%. Yksityisen sektorin menot ovat siis 2,39 kertaa suuremmat kuin BKT:n arvo. Kuten oivaltava huomaa, ei julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteenlasketuista menoista tule suinkaan 100% suhteessa BKT:hen, sillä kyseessä on tosiaankin lukujen keskinäinen vertailu eikä osuus samasta kakusta.
Myös väite siitä, että Suomen julkisen sektorin suhde on ennätyksellisen suuri (verrattuna muihin maihin), on varsin hatara. Julkisyhteisöjen menot mitataan eri tavalla eri maissa. Suomessa julkisyhteisön menoihin kuuluvat eläkkeet, jotka monissa muissa maissa kuuluu yksityisen sektorin menoihin." -Taloussanomat-
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sipilä aikoo jatkaa suomalaisten kieliopintojen latistamista ja alistaa suomalaisen identiteetin ruotsalaisuuden alle. Sipilä aikoo tuhota suomalaisten lasten tulevaisuuden rakentaa hyvinvointia kansainvälisellä ulkomaan kaupalla pakottamalla kaikille sama turha ruotsin kieli.
Muissa maissa opiskellaan sivistyskieliä mutta Sipilä pakottaa suomalaiset opiskelemaan pakkosuomenruotsia jolla ei pärjää edes Ruotsissa.
HBL:
Sipilä äänestää ruotsin kielen pakollisuuden puolesta
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä aikoo äänestää ruotsin kielen vapaaehtoisuutta ajavaa kansalaisaloitetta vastaan. Asiasta kertoi Hufvudstadsbladet keskiviikkona.
Sipilä kertoi lehden haastattelussa kuitenkin kannattavansa kokeilua, jossa itäsuomalaisissa kunnissa voitaisiin korvata ruotsin opiskelu venäjän opiskelulla. Hänen mukaansa kokeilu on tarpeen, sillä Itä-Suomessa on pulaa venäjän osaajista.
Sipilä ei kuitenkaan halua heikentää ruotsin kielen asemaa tai poistaa vaatimusta virkamiesruotsista.
Eduskunta keskustelee ruotsin kielen opetuksen vapaaehtoisuuteen liittyvästä kansalaisaloitteesta torstaina. Kansalaisaloitteesta äänestetään perjantaina
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030419300602_uu.shtml
Juha Sipilän ruotsinkielen taito! Buuaahhaa...tällainen kiero poliitikko kannattaa pakkoruotsia vaikka ei sitä itse osaa buahaa...
https://www.youtube.com/watch?v=LbvUgh5s6co
Tietenkin olemme huolissamme jos sinun kieli latistuu!