Sama taloudellinen tulos molemmilla panostuksilla yhden vuoden aikana. Miten tämä on mahdollista?
Pääministerinä ollessaan Jyrki Katainen tilasi raportin, joka käsittelee suurten suomalaisten yhtiöiden omistajuutta. Raportin ovat laatineet dosentti Ulf Jakobsson ruotsalaisesta Talouselämän tutkimuksen instituutista ja professori Timo Korkeamäki Helsingin Hankenista.
Raportin mukaan valtion pitäisi kannustaa osuuskuntia vaihtamaan yritysmuotoaan. Jos osuuskunta olisi riittävän iso, siitä mitä ilmeisimmin kehitettäisiin pörssiyhtiö tai se myytäisiin vieläkin suuremmalle toimijalle ja osuusmaksu palautettaisiin jäsenille.
Ajatusleikkinä voinee kuvitella, miten tuo vaikuttaa taloudellisesti osuuskunnan jäseneen, jonka status muuttuisi omistaja-asiakkaasta pelkäksi asiakkaaksi vaikkapa kaupan alalla.
Suomessa toimii kaksi merkittävän markkinaosuuden omaavaa kaupparyhmää: KESKO ja S-RYHMÄ. Molemmilla on omat asiakkuuden palkitsemis- ja sitouttamiskäytäntönsä.
Oletetaan, että molempien ketjujen perushintataso on sama. Edelleen oletetaan, että talous (2 henkilöä) ostaa molemmista ketjuista samalla summalla samaa tuotetta (ruokaa) joka kuukausi, ja olkoon tuo summa 1315 € (yksinkertaisuuden vuoksi).
Sivustolla
http://kannattaako.fi/
voi vertailla korteilla saatavia bonuksia. Kun tuolla summalla (15780 € / vuosi) ostaa ruokaa, niin bonusta tulee laskurin mukaan S-Ryhmältä 789 € ja Keskolta 589 €.
Tämän lisäksi S-Ryhmä maksaa omistaja-asiakkailleen korkoa osuusmaksulle (8 € 2014) ja ylijäämän palautusta (0,7 % 2014). Jos määrät pysyvät ennallaan, niin 2015 osuusmaksun korko olisi 8 € ja ylijäämän palautus 110 €.
Edellisessä veropäätökessä ei näkynyt, että näitä olisi verotettu, joten asiakkuushyödyt olisivat 789 8 110 = 907 €.
Etu olisi siis 907 - 589 = 318 €. Tämä on siis se ero, joka nykykäytännöllä ja tässä laskelmassa esitetyilla oletuksilla olisi etuna S-Ryhmän omistaja-asiakkaalla.
Mutta jospa samat taloudelliset tulokset ottaisi omistajana? Otetaan nytkin vertailukohdaksi Kesko.
Tuo 318 € tulisi siis saada omistamisen perusteella, eli osinkotulona. Osinkotuloa verotetaan n. 30 %, joten rahaa pitäisi saada 318/0,7=454 €. Tänä vuonna Kesko jakaa osinkoa 1,50 €/osake, joten tarvitaan 303 osaketta. Tätä kirjoitettaessa Keskon osake maksaa 32,62 € ja koko potti siis 9884 €.
Tuota summaa, 9884 €, voisi pitää Keskon 'osuusmaksuna'.
Tuo alussa mainittu raportti haiskahtaa aika tarkoitushakuiselta. Edellä esitetyillä luvuilla tavallisen kuluttajan ei ole syytä äänestää vaaleissa ehdokasta, joka suhtautuu nuivasti osuustoimintaan.
Pääministerinä ollessaan Jyrki Katainen tilasi raportin, joka käsittelee suurten suomalaisten yhtiöiden omistajuutta. Raportin ovat laatineet dosentti Ulf Jakobsson ruotsalaisesta Talouselämän tutkimuksen instituutista ja professori Timo Korkeamäki Helsingin Hankenista.
Raportin mukaan valtion pitäisi kannustaa osuuskuntia vaihtamaan yritysmuotoaan. Jos osuuskunta olisi riittävän iso, siitä mitä ilmeisimmin kehitettäisiin pörssiyhtiö tai se myytäisiin vieläkin suuremmalle toimijalle ja osuusmaksu palautettaisiin jäsenille.
Ajatusleikkinä voinee kuvitella, miten tuo vaikuttaa taloudellisesti osuuskunnan jäseneen, jonka status muuttuisi omistaja-asiakkaasta pelkäksi asiakkaaksi vaikkapa kaupan alalla.
Suomessa toimii kaksi merkittävän markkinaosuuden omaavaa kaupparyhmää: KESKO ja S-RYHMÄ. Molemmilla on omat asiakkuuden palkitsemis- ja sitouttamiskäytäntönsä.
Oletetaan, että molempien ketjujen perushintataso on sama. Edelleen oletetaan, että talous (2 henkilöä) ostaa molemmista ketjuista samalla summalla samaa tuotetta (ruokaa) joka kuukausi, ja olkoon tuo summa 1315 € (yksinkertaisuuden vuoksi).
Sivustolla
http://kannattaako.fi/
voi vertailla korteilla saatavia bonuksia. Kun tuolla summalla (15780 € / vuosi) ostaa ruokaa, niin bonusta tulee laskurin mukaan S-Ryhmältä 789 € ja Keskolta 589 €.
Tämän lisäksi S-Ryhmä maksaa omistaja-asiakkailleen korkoa osuusmaksulle (8 € 2014) ja ylijäämän palautusta (0,7 % 2014). Jos määrät pysyvät ennallaan, niin 2015 osuusmaksun korko olisi 8 € ja ylijäämän palautus 110 €.
Edellisessä veropäätökessä ei näkynyt, että näitä olisi verotettu, joten asiakkuushyödyt olisivat 789 8 110 = 907 €.
Etu olisi siis 907 - 589 = 318 €. Tämä on siis se ero, joka nykykäytännöllä ja tässä laskelmassa esitetyilla oletuksilla olisi etuna S-Ryhmän omistaja-asiakkaalla.
Mutta jospa samat taloudelliset tulokset ottaisi omistajana? Otetaan nytkin vertailukohdaksi Kesko.
Tuo 318 € tulisi siis saada omistamisen perusteella, eli osinkotulona. Osinkotuloa verotetaan n. 30 %, joten rahaa pitäisi saada 318/0,7=454 €. Tänä vuonna Kesko jakaa osinkoa 1,50 €/osake, joten tarvitaan 303 osaketta. Tätä kirjoitettaessa Keskon osake maksaa 32,62 € ja koko potti siis 9884 €.
Tuota summaa, 9884 €, voisi pitää Keskon 'osuusmaksuna'.
Tuo alussa mainittu raportti haiskahtaa aika tarkoitushakuiselta. Edellä esitetyillä luvuilla tavallisen kuluttajan ei ole syytä äänestää vaaleissa ehdokasta, joka suhtautuu nuivasti osuustoimintaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.