Tsaari Aleksei Mihailovitš alkoi uudistaa kirkon käytäntöjä ja jumalanpalvelustekstejä vuonna 1656. Käytännön työn teki patriarkka Nikon. Hän muutti vanhan slaavilaisen liturgian järjestyksen kreikkalaiseen muotoon, jossa oli pieniä eroja Venäjällä käytössä olleisiin jumalanpalvelusteksteihin verrattuna. Venäläinen kirkkoväki koki uudistukset maailmanjärjestyksen perustuksien järkkymisenä. Tärkein kiistakysymys koski ristinmerkin tekoa. Nikon vaihtoi aiemmin käytössä olleen kahdella sormella tehtävän ristinmerkin kolmisormiseksi. Suuri määrä kansaa koki muutokset lopunajallisiksi merkeiksi, jotka paljastivat Venäjän valtion ja kirkon antikristuksen edustajiksi.
Vanhauskoisten johtajaksi nousi esipappi Avvakum. Kapinointi alkoi heti, kun uudistukset oli hyväksytty vuonna 1656.
Avvakum ja monia muita vanhauskoisia poltettiin roviolla vuonna 1682. Vanhauskoiset painuivat maan alle tai pakenivat valtakunnan syrjäseuduille. Vanhauskoisuuden tärkeimmiksi tukialueiksi tulivat pohjoiset syrjäiset alueet. Näitä olivat mm. Solovetskin luostari ja sen lähialueet: Pomori eli Vienanmeren rannikko, Arkangelin alue, Komi, Laatokan ja Äänisen seutu Luoteis-Venäjällä. Muita vanhauskoisten alueita olivat Vetka (entinen Puolan alue), Donin seutu ja Tsernigovtsina. Ilomantsin Megrijärvelle rakennettiin vanhauskoisten luostari. Vanhauskoiset hajaantuivat useiksi eri lahkoiksi, joiden kaksi päähaaraa olivat papilliset ja papittomat.
Vanhauskoisia on yhä olemassa. Nykyään enemmistö vanhauskoisista elää melko yhtenäisesti, mutta ei enää eristyneenä muusta maailmasta. Vanhauskoiset asuvat nykyään Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Pietarin alueella, Volgan seudulla, Brjanskissa ja Moldovassa. Kaikkien vanhauskoisuuden suuntauksien keskuspaikka on Moskova, jossa vanhauskoisten kirkkoja on kolme. Virossa on vajaat 10 000 vanhauskoista.
Vanhauskoisten johtajaksi nousi esipappi Avvakum. Kapinointi alkoi heti, kun uudistukset oli hyväksytty vuonna 1656.
Avvakum ja monia muita vanhauskoisia poltettiin roviolla vuonna 1682. Vanhauskoiset painuivat maan alle tai pakenivat valtakunnan syrjäseuduille. Vanhauskoisuuden tärkeimmiksi tukialueiksi tulivat pohjoiset syrjäiset alueet. Näitä olivat mm. Solovetskin luostari ja sen lähialueet: Pomori eli Vienanmeren rannikko, Arkangelin alue, Komi, Laatokan ja Äänisen seutu Luoteis-Venäjällä. Muita vanhauskoisten alueita olivat Vetka (entinen Puolan alue), Donin seutu ja Tsernigovtsina. Ilomantsin Megrijärvelle rakennettiin vanhauskoisten luostari. Vanhauskoiset hajaantuivat useiksi eri lahkoiksi, joiden kaksi päähaaraa olivat papilliset ja papittomat.
Vanhauskoisia on yhä olemassa. Nykyään enemmistö vanhauskoisista elää melko yhtenäisesti, mutta ei enää eristyneenä muusta maailmasta. Vanhauskoiset asuvat nykyään Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Pietarin alueella, Volgan seudulla, Brjanskissa ja Moldovassa. Kaikkien vanhauskoisuuden suuntauksien keskuspaikka on Moskova, jossa vanhauskoisten kirkkoja on kolme. Virossa on vajaat 10 000 vanhauskoista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Venäjälle lestadiolaisuus levisi 1860-luvulla. Vanhoillislestadiolaisia on sen jälkeen löytynyt erityisesti Karjalasta ja Pietarin lähistöltä. Venäläisten usko säilyi Neuvostoliiton ajan ja sen romahdettua he ottivat yhteyttä kirjeitse (Pjotr Petrovits, Juri Serov) Suomeen etsien uskonystäviä. Kirje vaelsi Suomessa yli kaksi vuotta ja viimein se päätyi vanhoillislestadiolaisten käsiin. He ottivat sähkeellä yhteyttä paikallisiin ja näin kadonnut yhteys palautui. Nykyisin Venäjällä toimivat Pietarin, Petroskoin, Koiviston, Viipurin, Moskovan, Samaran ja Tverin rauhanyhdistykset.
Vanhoillislestadiolaiset lähettävät seuroja lähiradioissa vaihtelevina aikoina. Myös jokavuotisissa suviseuroissa toimii suviseuraradio, joka tavoittaa noin kolme miljoonaa suomalaista. Se lähettää kaikki suviseurasaarnat, sekä tuottaa erilaista ohjelmaa väliajalle. YLE Radio 1 radioi suviseuroista vuosittain kaksi saarnaa. Seuroja ajoittain lähettäviä radioasemia on kuusi: Järviradio, Radio Kajaus, Radio Moreeni, Radio Pooki, Radio Pro ja Helsingin lähiradio. Ne tavoittavat noin 3,5 miljoonaa suomalaista. Useiden rauhanyhdistysten seurat on lisäksi kuunneltavissa Internetistä (www.rauhanyhdistys.fi)