Miksi ihminen on ujo silloin kun ei saisi olla? Miksi on kömpelö ja pakenee juuri silloin kun ei saisi...
Pelkään menettäväni jotain arvokasta
opettelua
8450
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
No älä nyt oo noin ankara itelles, kokeile uuestaa.
Se voi ollla myös söpöä.
oleme arvoikkaita
Suurten tunteiden edessä näkee toisen liian hyväksi itselleen ja silloin tuntee itsensä pieneksi ja huonoksi toisen rinnalla. Siitä johtuu halu paeta kun ei halua menettää kasvojaan. Jotain tuohon suuntaan. Mutta lähes kaikilla samajuttu..ehkä myös se toinen tuntee samoin?
Laita otsikkoon: nyt miun pitää niinku tosi paljon pinnistellä etten rupee itkemään. Tätä mitä sie jätit miun sissään ei saa kuin kaapimalla pois.
Minä menetin jo... Halusin hänet, oisin tehnyt hänen vuokseen mitä vaan. Hieronut hartijat ja jalat, vaikka koko kropan, tehnyt ruokaa. Hellinyt ja halinut. Hoivannut, ollu lähellä ja rakastanut. Minä rakastuin... Tai ehkä voimakasta ihastusta ennemminki, mutta sydämeen sattuu ja kovasti :( Minä pidän haasteista ja helppo ei saa olla, mutta hän oli liian vaikea, enkä enää tiedä miten hänen kanssaan toimia. Lyön hanskat tiskiin vaikka sattuu, koska pitemmän ajan kuluttua sattuu vieläkin enemmän :(
Älä pelkää. Puhu, kerro, kysy, katso. Hän ymmärtää sinua, ja ajattelee samoin sinusta, jos teidät on tarkoitettu toisillenne. Pitäähön sinun selvittää se, et voi jäädä odottamaan, silloin voit menettää.
Voi kuule, tota samaa on miettiny muutama muukin, täällä mietitty heinäkuusta -14 lähtien... voi kyynel. :(