asser20 kysyy:
"Kahdenlaisia saarnoja, totta
Kirjoittanut: asser40 17.11.2004 klo 22.44
Esikoislestadiolaisilta toivoisin kommentteja ja käsityksiä esim. seuraavista asioista:
- mitä ymmärrätte seurakunnalla "
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000098&posting=22000000005409745
Esikoislestadiolaisuudessa on seurakunnasta sama ymmärrys kuin Lutherilla. Tässä on yksi kopio Lutherin monista seurakuntaa käsittelevistä teksteistä, jotka kaikki ovat samansuuntaisia:
Kirkkopostilla. Kolmas osa.
Seitsemästoista kolminaisuudenpäivän jälkeinen sunnuntai, epistolasaarna
Tällä pyhä Paavali vielä osoittaa ja opettaa, mikä on oikea seurakunta ja mistä se tunnetaan. Maailmassa on olemassa ainoastaan yksi ainoa seurakunta eli Jumalan kansa. Sillä on yksi usko, kaste, yksi Jumalan, Isän, ja Kristuksen tunnustus, jossa se keskuudessaan yksimielisenä riippuu ja pysyy. Tähän jokaisen, joka tahtoo tulla autuaaksi ja tulla Jumalan tykö, täytyy sopeutua ja olla siihen yhdistettynä; sen ulkopuolella ollen kukaan ei tule autuaaksi.
Seurakunnan yhteys ei siis nimityksen eikä olemuksen puolesta tiedä sitä, että on olemassa ja käytännössä samanlainen ulkonainen hallinta, samanlaiset lait eli säännöt ja kirkolliset tavat, niinkuin paavi joukkoineen väittää, tahtoen seurakunnasta pois suljettaviksi kaikki ne, jotka eivät tässä suostu olemaan hänelle kuuliaisia, vaan se tietää sitä, että vallitsee yhden uskon, yhden kasteen jne. suhteen yksimielisyys. Seurakuntaa sanotaan yhdeksi, pyhäksi, yleiseksi eli kristilliseksi sen tähden, että siinä on yksi ja sama evankeliumin puhdas ja sekoittamaton oppi ynnä sen tunnustus kaikkialla ja kaikkina aikoina maailmassa, ulkonaisen, inhimillisen elämän tai ulkonaisten järjestysten, tapojen ja jumalanpalvelusmenojen erottavasta erilaisuudesta huolimatta.
Ne sitävastoin, jotka eivät pitäydy Kristuksen opin ja uskon yhteyteen, vaan sen rinnalla ihmisopillaan ja itsevalituilla teoillaan, joiden puolesta he taistelevat vaatien kaikkia kristityitä niitä välttämättöminä noudattamaan, saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta, niinkuin pyhä Paavali Roomalaiskirjeen 16. luvussa (17. jakeessa) sanoo, eivät ole Kristuksen oikea seurakunta eivätkä sen jäseniä, vaan he ovat vastustajia ja kukistajia, niinkuin me usein toisissa yhteyksissä olemme todistaneet. Tämä varma ja lohdullinen oppi meillä on paavilaisuutta vastaan, joka syyttää ja kadotukseen tuomitsee meitä sen tähden, että me olemme heistä eronneet ja väistyneet. He soimaavat meitä seurakunnan luopioiksi, vaikka he päinvastoin itse ovat oikeasta seurakunnasta luopuneita. He vainoavat totuutta ja — seurakunnan ja Kristuksen nimen varjolla — repivät hajalle seurakunnan yhteyden.
Lisäksi yksi ero esim. vl-läisiin on seurakunnasta erottamisessa. El:ssä pitäydytään luterilaisen kirkon tunnustuskirjoissa, jossa mainitaan mm.
Yksimielisyyden ohje Eräiden Augsburgin tunnustuksen uskonkohtien perinpohjainen, selkeä, oikea ja lopullinen toisto ja selitys.
Opinkohtia, joita ei voi suvaita kirkon piirissä
7. Sellainen seurakunta, jossa vielä on syntisiä, ei ole oikea kristillinen seurakunta.
Schwenckfeldiläisten harhaoppeja
7. Sellainen seurakunta, jonka piirissä julkinen seurakunnasta erottaminen ja lainmukainen pannaanjulistamismenettely eivät ole käytössä, ei ole oikea kristillinen seurakunta.
"Kahdenlaisia saarnoja, totta
Kirjoittanut: asser40 17.11.2004 klo 22.44
Esikoislestadiolaisilta toivoisin kommentteja ja käsityksiä esim. seuraavista asioista:
- mitä ymmärrätte seurakunnalla "
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000098&posting=22000000005409745
Esikoislestadiolaisuudessa on seurakunnasta sama ymmärrys kuin Lutherilla. Tässä on yksi kopio Lutherin monista seurakuntaa käsittelevistä teksteistä, jotka kaikki ovat samansuuntaisia:
Kirkkopostilla. Kolmas osa.
Seitsemästoista kolminaisuudenpäivän jälkeinen sunnuntai, epistolasaarna
Tällä pyhä Paavali vielä osoittaa ja opettaa, mikä on oikea seurakunta ja mistä se tunnetaan. Maailmassa on olemassa ainoastaan yksi ainoa seurakunta eli Jumalan kansa. Sillä on yksi usko, kaste, yksi Jumalan, Isän, ja Kristuksen tunnustus, jossa se keskuudessaan yksimielisenä riippuu ja pysyy. Tähän jokaisen, joka tahtoo tulla autuaaksi ja tulla Jumalan tykö, täytyy sopeutua ja olla siihen yhdistettynä; sen ulkopuolella ollen kukaan ei tule autuaaksi.
Seurakunnan yhteys ei siis nimityksen eikä olemuksen puolesta tiedä sitä, että on olemassa ja käytännössä samanlainen ulkonainen hallinta, samanlaiset lait eli säännöt ja kirkolliset tavat, niinkuin paavi joukkoineen väittää, tahtoen seurakunnasta pois suljettaviksi kaikki ne, jotka eivät tässä suostu olemaan hänelle kuuliaisia, vaan se tietää sitä, että vallitsee yhden uskon, yhden kasteen jne. suhteen yksimielisyys. Seurakuntaa sanotaan yhdeksi, pyhäksi, yleiseksi eli kristilliseksi sen tähden, että siinä on yksi ja sama evankeliumin puhdas ja sekoittamaton oppi ynnä sen tunnustus kaikkialla ja kaikkina aikoina maailmassa, ulkonaisen, inhimillisen elämän tai ulkonaisten järjestysten, tapojen ja jumalanpalvelusmenojen erottavasta erilaisuudesta huolimatta.
Ne sitävastoin, jotka eivät pitäydy Kristuksen opin ja uskon yhteyteen, vaan sen rinnalla ihmisopillaan ja itsevalituilla teoillaan, joiden puolesta he taistelevat vaatien kaikkia kristityitä niitä välttämättöminä noudattamaan, saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta, niinkuin pyhä Paavali Roomalaiskirjeen 16. luvussa (17. jakeessa) sanoo, eivät ole Kristuksen oikea seurakunta eivätkä sen jäseniä, vaan he ovat vastustajia ja kukistajia, niinkuin me usein toisissa yhteyksissä olemme todistaneet. Tämä varma ja lohdullinen oppi meillä on paavilaisuutta vastaan, joka syyttää ja kadotukseen tuomitsee meitä sen tähden, että me olemme heistä eronneet ja väistyneet. He soimaavat meitä seurakunnan luopioiksi, vaikka he päinvastoin itse ovat oikeasta seurakunnasta luopuneita. He vainoavat totuutta ja — seurakunnan ja Kristuksen nimen varjolla — repivät hajalle seurakunnan yhteyden.
Lisäksi yksi ero esim. vl-läisiin on seurakunnasta erottamisessa. El:ssä pitäydytään luterilaisen kirkon tunnustuskirjoissa, jossa mainitaan mm.
Yksimielisyyden ohje Eräiden Augsburgin tunnustuksen uskonkohtien perinpohjainen, selkeä, oikea ja lopullinen toisto ja selitys.
Opinkohtia, joita ei voi suvaita kirkon piirissä
7. Sellainen seurakunta, jossa vielä on syntisiä, ei ole oikea kristillinen seurakunta.
Schwenckfeldiläisten harhaoppeja
7. Sellainen seurakunta, jonka piirissä julkinen seurakunnasta erottaminen ja lainmukainen pannaanjulistamismenettely eivät ole käytössä, ei ole oikea kristillinen seurakunta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
23. Seurakunnan yhteys ei siis nimityksen eikä olemuksen puolesta tiedä sitä, että on olemassa ja käytännössä samanlainen ulkonainen hallinta, samanlaiset lait eli säännöt ja kirkolliset tavat, niinkuin paavi joukkoineen väittää, tahtoen seurakunnasta pois suljettaviksi kaikki ne, jotka eivät tässä suostu olemaan hänelle kuuliaisia, vaan se tietää sitä, että vallitsee yhden uskon, yhden kasteen jne. suhteen yksimielisyys.
Seurakuntaa sanotaan yhdeksi, pyhäksi, yleiseksi eli kristilliseksi sen tähden, että siinä on yksi ja sama evankeliumin puhdas ja sekoittamaton oppi ynnä sen tunnustus kaikkialla ja kaikkina aikoina maailmassa, ulkonaisen, inhimillisen elämän tai ulkonaisten järjestysten, tapojen ja jumalanpalvelusmenojen erottavasta erilaisuudesta huolimatta.
__________________________________________
24. Ne sitävastoin, jotka eivät pitäydy Kristuksen opin ja uskon yhteyteen, vaan sen rinnalla ihmisopillaan ja itsevalituilla teoillaan, joiden puolesta he taistelevat vaatien kaikkia kristityitä niitä välttämättöminä noudattamaan, saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta, niinkuin pyhä Paavali Roomalaiskirjeen 16. luvussa (17. jakeessa) sanoo, eivät ole Kristuksen oikea seurakunta eivätkä sen jäseniä, vaan he ovat vastustajia ja kukistajia, niinkuin me usein toisissa yhteyksissä olemme todistaneet.
____________________________________________
Tämä varma ja lohdullinen oppi meillä on paavilaisuutta vastaan, joka syyttää ja kadotukseen tuomitsee meitä sen tähden, että me olemme heistä eronneet ja väistyneet. He soimaavat meitä seurakunnan luopioiksi, vaikka he päinvastoin itse ovat oikeasta seurakunnasta luopuneita.
He vainoavat totuutta ja — seurakunnan ja Kristuksen nimen varjolla — repivät hajalle seurakunnan yhteyden. Kaikki ovat näin ollen Jumalan käskyn mukaan velvollisia heitä vastustamaan, jopa heitä karttamaan ja pakenemaan.
Osaisitko sinä sanoa selkeämmin tuon viimeisimmän kohdan? En ole varma, ymmärränkö oikein, mitä se tuossa tarkoittaa.
"Seurakunnan yhteys ei siis nimityksen eikä olemuksen puolesta tiedä sitä, että on olemassa ja käytännössä samanlainen ulkonainen hallinta, samanlaiset lait eli säännöt ja kirkolliset tavat, niinkuin paavi joukkoineen väittää, tahtoen seurakunnasta pois suljettaviksi kaikki ne, jotka eivät tässä suostu olemaan hänelle kuuliaisia, vaan se tietää sitä, että vallitsee yhden uskon, yhden kasteen jne. suhteen yksimielisyys"
Kysyitkö oikein neuvoa Ruotsin Lapista? Minun näkemykseni mukaan esikoislestadiolaisten hengellinen hallitus on aina ollut sidottuna Ruotsin Lapin vanhimpiin. Eli kyllä ne esikoislestadiolaiset, jotka ovat uskollisia Ruotsin Lapin vanhimpien neuvoille, varmasti uskovat että vain tällä uskolla tullaan autuaaksi, jos eriseuraiset tulee autuaiksi niin tulkoon (Raattamaata mukaillen). Eli ei tämä nyt niin kauheasti VL:ien opista eroa, vaikka täällä jotkut kauheasti yrittävät maailmaa mielistellä. Erona vanhoillislestadiolaisuuteen on se, että esikoislestadiolaisuudesta ei tietääkseni ole koskaan erotettu, vaikka olisi vähän toisinajattelija ollutkin.
Esikoislestdiolaisuudessa kuitenkin yleisesti puhutaan varovaisemmin seurakuntaopista, joten tässä suhteessa olisi erittäin suotavaa muistella näitä Lutherin ajatuksia. Näinhän itse asiassa Suomen esikoislestadiolaisuudessa ollaan pääasiassa toimittukin.