yhtä täydellisesti opittua äidinkieltä ja kulttuurista identiteettiä kuin puolikielisyyttä.
Miksi olen myöhemmällä iällä oppinut mm. ruotsin TÄYDELLISESTI - ei ole viime aikoina tullut vastaan ainuttakaan sanaa, jota en olisi puheista ymmärtänyt? Kun taas puolikielisten tyypilliset kielivirheet tunnistan heti - en ole ainuttakaan ns. "kaksikielistä" tavannut, joilla näitä virheitä ei tulisi. On siis mahdollista päästä helposti puolikielisen "tasolle" kielitaidossa kieliä opiskelemalla. Puolikielisen taas ei ikinä ole mahdollista päästä ns. "kokokielisen" tasolle. En siis näe kahdessa kielessä sen enempää "rikkautta" kuin yhdessä äidinkielessä ja kulttuurisessa identiteetissä. Varsinkin suomenruotsalainen identiteetti on usein jo hyvin vääristynyt. Toista kieltä arvostetaan, toista ei.
Kaksikielisyys on yhtä hyvä asia kuin yksikielisyys silloin, kun molemmat vanhemmat ovat yksikielisiä ja puhuvat lapselleen vain sitä omaa äidinkieltään.
Miksi olen myöhemmällä iällä oppinut mm. ruotsin TÄYDELLISESTI - ei ole viime aikoina tullut vastaan ainuttakaan sanaa, jota en olisi puheista ymmärtänyt? Kun taas puolikielisten tyypilliset kielivirheet tunnistan heti - en ole ainuttakaan ns. "kaksikielistä" tavannut, joilla näitä virheitä ei tulisi. On siis mahdollista päästä helposti puolikielisen "tasolle" kielitaidossa kieliä opiskelemalla. Puolikielisen taas ei ikinä ole mahdollista päästä ns. "kokokielisen" tasolle. En siis näe kahdessa kielessä sen enempää "rikkautta" kuin yhdessä äidinkielessä ja kulttuurisessa identiteetissä. Varsinkin suomenruotsalainen identiteetti on usein jo hyvin vääristynyt. Toista kieltä arvostetaan, toista ei.
Kaksikielisyys on yhtä hyvä asia kuin yksikielisyys silloin, kun molemmat vanhemmat ovat yksikielisiä ja puhuvat lapselleen vain sitä omaa äidinkieltään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.