Pauli Kiurun ja Sanna Lauslahden ponsiehdotuksessa, jonka Eduskunta eilen hyväksyi, ei puhuta mitään Itä-Suomesta ja venäjästä.
Kokeilussa toisen kotimaisen kielen tilalle voi periaatteessa valita minkä tahansa muun kielen
Kokeilussa toisen kotimaisen kielen tilalle voi periaatteessa valita minkä tahansa muun kielen
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuo on hyvä muistutus! Ja ovela veto kielivapauden kannattajilta. Se avaa mahdollisuuden laajempaan kielivapauteen.
Täytyypä lähettää sekä edustaja Kiurulle että Lauslahdelle sähköpostia.
On parempi, että nykyinen valtioneuvosto ei ala RKP:n johdolla sohlaamaan asiassa. Varsinkin kun opetusministeri ei halua ymmärtää ponnen sisältöä. Seuraavalla hallituksella on paremmat eväät asioiden tasapuoliseen tarkasteluun ilman Folktingetin asiantuntijan roolia.
Tottakai se olisi parempi kielivapauden, suomalaisten ja maan kannalta!
Mutta eihän svekohallitus toimi niin. Sille tärkeintä on surueliitin etuoikeudet!
Oletteko varmoja että tämä ei ole Kiurulta ja Lauslahdelta todella ovela kusetus.
Ponnen käsittely siirtyy yli vaalien ja sinä aikana heillä on näyttää vaalikentillä merkittävää pakkoruotsin vastaisuutta.
Ponnessa on kaksi ongelmaa, englannin suosio ja virkamiesruotsi.
Kun kaikki valitsevat englannin ne jotka eivät lue pakkoruotsia ei pääse virkamiesuralle.
Tästä saadaan väite ponnen olevan syrjivä ja sitä ei pidä viedä eteenpäin.
Tiedän olevani pessimisti, mutta.....
juu, täällä itärajalla ei todellakaan ole tarvetta ruotsin kielelle.
Monet kerrat on työelämässä ja vapaa-ajalla ollut suuri tarve osata venäjää, mutta 7 vuoden ruotsin opiskelulla ei paljon pärjätty. Ihme ja kumma vanha viittominen on toiminut niissä tilanteissa kun muutakaan ei ole ollut. (Vanhempi venäläispolvi ei puhu edes englantia välttämättä, ja ruotsia ymmärtäviä venäläisiä en ole vielä tavannut kertakaan).
Perustuslain 17 §:n lähtökohtana on kaikkien kieliryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tästä perussäännöstä ei ole johdettavissa suoranaista ja välitöntä velvoitetta sille, että toisen kansalliskielen olisi oltava jokaiselle pakollinen oppiaine perusopetuksessa.
Ruotsin kielen valinnaisuus mahdollistaisi laajemman kielitarjonnan. Ihmisten oppimiskyky ei rajoita lukumäärältään useiden kielien opiskelua. On kuitenkin huomioitava, että kielten opiskeluun on käytettävissä rajallinen määrä opiskelutunteja. Lisäksi on hyväksyttävä se kokemusperäinen totuus, että opiskelijoilla on aina hyvin erilaisia motiiveja. Velvoittavuus ja heikko motivaatio aineen opiskeluun ovat tuloksellisen opiskelun kannalta huonoja lähtökohtia.
Kielet eivät ole universaaleja oppiaineita kuten esimerkiksi matematiikka. Hyvään yleissivistykseen kuuluu myös laaja kieliosaaminen, mutta valittavien kielien osalta on hyväksyttävä nykyistä laajempi ja suvaitsevaisempi lähestymistapa. Suomalaisen yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri ovat mosaiikkimaisempia kuin 1960-luvun lopun yhteiskunta. Haluttomuus ja kyvyttömyys hyväksyä ja mukauta ympäristön muutoksiin on mille tahansa valtiolle strategisesti huono valinta.
Käsiteltävänä oleva kansalaisaloite ei sinällään luo riittävää pohjaa asiasta päättämiselle yksityiskohtaisine lakimuutoksineen. Tarvitsemme laajapohjaisen kielipoliittisen selvityksen, jossa ennakkoluulottomasti arvioidaan todelliset mahdollisuudet ja tarpeet sallia laajempi valinnanvapaus myös kieliopinnoissa.
Kannatamme sellaisen lainsäädännön laatimista, joka mahdollistaisi alueelliset ja opiskelijan omaan valintaan perustuvat kokeilut. Toisen kansalliskielen valinnaisuudella lisättäisiin mahdollisuuksia vastata yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän kielellisiin haasteisiin. Kokeilut antaisivat osaltaan arvokasta tietoa ja perusteita edellä esitetylle laajalle kielipoliittiselle selvitykselle. Kokeilun avulla voitaisiin lisätä juuri sellaisten kielten opiskelua, joista on nuorelle alueen elinkeinoelämän tarpeista arvioiden todellista hyötyä muun muassa työllistymisessä.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että kansalaisaloite hylätään ja
että hyväksytään kaksi lausumaa (Vastalauseen lausumaehdotukset).
Vastalauseen lausumaehdotukset
1. (Kuten SiVM)
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2015
Pauli Kiuru /kok
Sanna Lauslahti /kok
"sellaisten kielten opiskelua, joista on nuorelle alueen elinkeinoelämän tarpeista arvioiden todellista hyötyä muun muassa työllistymisessä."
Esim pääkaupunkiseudulla sote-sektorin töissä on pulaa monien eri vieraiden kielten osaajista ja esim Vantaan kaupungin palveluissa on pulaa vieraiden kielten osaajista, ruotsin osaajia ei juurikaan tarvita.
Siksi pääkaupunkiseudulla pitäisi aloittaa kokeilu, jossa muodostetaan monien eri vieraiden kielten opiskeluryhmiä, jotka olisivat vapautetut ruotsin opiskelusta. Samalla noille ryhmille pitäisi järjestää tehostettua suomen opetusta, jos opiskelijoilla on puutteita suomen taidoissa.