Purkuputki rakenteilla kaivosalueelta Nuasjärveen. Sopimus Talvivaaran myynnistä allekirjoitetaan heti kun jätevedet on hallinnassa, kaikki etenee suunnitelman mukaan..
Maastosta löytyy jo parisataa metriä pitkiä putkiletkoja, joista ensimmäiset on asennettu kuluneen viikon aikana paikalleen 2,5 metrin syvyyteen.
Purkuputkeen tulevat putket kasataan 200 metriä pitkiksi letkoiksi. Ne vedetään maastoon, jossa ne yhdistetään. Tämä ei eroa teknisesti isojen siirtoviemärien rakentamisesta.
Vapaaehtoisia maakauppoja putken tarvitseman maapohjan tiimoilta on tehty yli kaksikymmentä. Vielä kymmenen maapalan kohdalta olisi kauppa saatava aikaan. Jos vapaaehtoisia kauppoja ei synny ja lupa purkuputken rakentamiselle ja käytölle myönnetään, lakikirjasta löytyy vipukeinoja kauppojen loppuun saattamiseksi.
Maastosta löytyy jo parisataa metriä pitkiä putkiletkoja, joista ensimmäiset on asennettu kuluneen viikon aikana paikalleen 2,5 metrin syvyyteen.
Purkuputkeen tulevat putket kasataan 200 metriä pitkiksi letkoiksi. Ne vedetään maastoon, jossa ne yhdistetään. Tämä ei eroa teknisesti isojen siirtoviemärien rakentamisesta.
Vapaaehtoisia maakauppoja putken tarvitseman maapohjan tiimoilta on tehty yli kaksikymmentä. Vielä kymmenen maapalan kohdalta olisi kauppa saatava aikaan. Jos vapaaehtoisia kauppoja ei synny ja lupa purkuputken rakentamiselle ja käytölle myönnetään, lakikirjasta löytyy vipukeinoja kauppojen loppuun saattamiseksi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Muutaman vuoden päästä tämäkin kaivos tuottaa voittoja.
saatiin Perä ja osakkeenomistajat sivuun, jaetaan pesä..
Hesarissa 6.3 -15
Mielenkiintoinen ja vaihteeksi tosiasioihin perustuva kirjoitus
"Rapautuva mustaliuske voi saastuttaa vesistöjä jopa satoja vuosia kaivoksen lopettamisen jälkeen.
Talvivaaran kaivoksen alun perinkin epärealistisen tuntuiset kannattavuuslaskelmat ovat pettäneet täydellisesti. Syynä ovat sekä jätevesien hallinnassa että itse liuotusprosessissa ilmenneet ongelmat. Näköpiirissä ei ole muutoksia, jotka voisivat kääntää kaivoksen toiminnan kannattavalle uralle.
Malmin louhinta loppui Talvivaarassa jo puolitoista vuotta sitten, kun avolouhos jouduttiin muuttamaan jätevesialtaaksi. Jätevesille on padottu eri puolille kaivosaluetta seitsemän varoallasta, joista yksikään ei kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin.
Jo näihin altaisiin kertyy jätevedeksi likaantuvaa sadevettä enemmän kuin kaivoksen ympäristölupa sallii laskea koko alueelta. Vesiongelma pahenee koko ajan.
Kaivoksen jätevedet ovat jo pilanneet useita lähialueen pieniä järviä. Uutena ratkaisuna yhtiö on hakenut lupaa purkuputkelle, jolla jätevesi johdettaisiin Sotkamon Nuasjärveen. Hakemuksen mukaan suuressa Nuasjärvessä jätevesien sekoittuminen ja laimeneminen olisi tehokkaampaa kuin nykyisissä laskuvesissä. Todellisuudessa purkuputki vain levittäisi ongelman entistä laajemmaksi.
Talvivaaran tuotantoprosessin jätevesille ominaista on erittäin korkea suolapitoisuus. Sen vuoksi jäteveden ominaispaino on huomattavasti suurempi kuin puhtaissa luonnonvesissä. Raskas jätevesi painuu järvien syvänteisiin, joihin kehittyy erittäin vakaa suolakerrostuneisuus ja sen myötä pysyvä happikato.
Näin on jo käynyt useissa Talvivaaran lähijärvissä. Nuasjärven pohjassa on monia pienialaisia syvänteitä, ja saman kehityksen toistuminen siellä on todennäköistä.
Sulfaattikuorma voi siis pilata järviekosysteemin riippumatta siitä, kuinka tehokkaasti jätevesien haitallisten metallien pitoisuudet saataisiin puhdistettua lupaehtojen mukaisiksi. Uuden purkuputken esteeksi nousee vesienhoitolaki, joka yksinkertaisesti kieltää vesistöjen ekologisen tilan heikentämisen.
Jätevesien heikko hallinta on leimannut viime viikkojen Talvivaara-uutisointia, mutta kaivoksen todellinen ongelma on kaivannaiskiven alhainen metallipitoisuus. On jo käynyt selväksi, että Talvivaaran mustaliusketta ei voida hyödyntää taloudellisesti kannattavasti.
Mustaliuske rapautuu herkästi joutuessaan tekemisiin ilman ja veden kanssa. Kaivoksen bioliuotusprosessissa rapautumista vielä kiihdytetään valuttamalla murskekasojen läpi rikkihappoa. Runsaasti, 7–9 prosenttia sulfidirikkiä sisältävän mustaliuskeen rapautuminen tuottaa itsessäänkin rikkihappoa.
Valitettavasti rapautuminen ja haponmuodostus voivat jatkua sekä malmi- että sivukivikasoissa satoja vuosia vielä sen jälkeenkin, kun kiertoliuoksen pumppaaminen on lopetettu.
Tämä Talvivaaran suurin ympäristöongelma, mustaliuskeen rapautumisherkkyys, on ollut hyvin tiedossa, mutta sitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tähän mennessä murskekasoille on levitetty miljoona tonnia rikkihappoa. Ajan mittaan mustaliuskeen rapautuminen kasvattaa kuormaa monin verroin suuremmaksi.
Talvivaaran ympäristölupa määrää sivukivikasat peitettäviksi. Samoin malmikasat on määrä eristää toiminnan päätyttyä, jotta happokuormitus aikanaan loppuisi.
Tämä edellyttää kasojen muotoilua ja peittämistä muovikalvolla ja riittävän paksuilla salaojitetuilla maakerroksilla siten, että niille lankeava sadevesi ohjautuu saastumatta pois alueelta. Vain tällä tavoin kapseloimalla saadaan usean neliökilometrin laajuisten läjitysalueiden ympäristöriskit kuriin ja jätevesiongelma hallintaan.
On aika myöntää tosiasiat ja sulkea kaivos. Minkäänlaista jälkihoitoa ei ole Talvivaara Sotkamon konkurssin jälkeen aloitettu. Pesänhoitajat eivät näytä ymmärtäneen tilannetta, tai sitten he eivät ole uskaltaneet tehdä tarvittavia päätöksiä.
Välttämätön jälkihoito on pitkä ja kallis urakka. Kulut kaatuvat veronmaksajien hoidettaviksi, mutta viivyttely kaivostoiminnan jatkamisen toivossa vain pahentaa tilannetta.
Matti Saarnisto ja Heikki Simola
Saarnisto on eläkkeellä Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan virasta. Simola on Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen dosentti."
tuo koko juttu, vuosisadan sade (1 metri vettä neliölle, alue yli 60 hehtaaria) sekoitti prosessit, ei siinä muusta ollut kyse. Lupa jutut on niin sementoitu ettei veden päästölle ole annettu lupaa, alueella olevasta vedestä kolmasosa on puhdistettua, mutta ei sillekkään, jotta tuotanto saatiin pysymään käynnissä jouduttiin vettä varastoimaan mm kaivokseen.
YKSIKÄÄN JÄRVI EI OLE SAASTUNUT JA EI SAASTUISI VAIKKA KOKO VESIMÄÄRÄ HULAUTETTAISIIN KERRALLA ULOS, SULFIDI ON RAVINNETTA, EI MITÄÄN MYRKKYÄ.
Vuosikymmenien kuluessa voitaisiin rehevöitymistä havaita se olisi ainut haitta operaatiosta..
alkupää tulee Latosuon vesialtaan kupeeseen. Mikäli purkuputkelle lupa irtoaa, ylimääräisiä vesiä johdetaan alkuvaiheessa 1 000 kuutiota tunnissa ja vesitilanteen parannuttua 600 kuutiota tunnissa.
haipakkaa!
Voiko tyhmempää olla, mitä on Kepuli.Eivät näytä millään uskovan toisiaisiota. Haluavat tehdä uudestaan kaikki virheet, oppimatta mitään.
Sokli ?
Kepu ei ole hallituksessa.
Huono ulkopuolista syytellä.
Kait istuva hallitus vastaa tekosistaa.
V Niinistökin oli pitkään johtajana kaivokselle. Mitä teki?
Tuskin tämä suurisilmä nyt iosaa näitä.
Talvivaara on peruskepulainen projekti, kuten Pekka Peräkin sanoi. Nosti itse 20 miljoonaa euroa Talvivaarasta ja me maksamme 2000 miljoonaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030719307742_uu.shtml
Summahan voi olla monta biljoonaa jos jotain tehdään ihmisten ja luonnon hyväksi.Rahan puutteen vuoksi homma ei maksa mitään. Oikeaa kepulaista petkutusta.
5000 työläistä kuitannut palkkansa vuosikymmenen, missä kohtaa petkutus ?
Jos kaikki työtekijät olisivat työssä kuten valiton virkamiehet, maanviljelijät ja esimerkiksi Talvivaaran työläiset, eli yhteiskunnan palkanmaksulla niin arvaa olisiko verot 100% vai 200% palkasta?
tarkemmin, tarkoitatko että mainitsemiesi ammattien työntekijöiden tulisi työskennellä ilmaiseksi ?