Vanhoillislestadiolainen oppi kantaa Laestadiuksen perintöä siinä, että jokaisella uskovaisella on valta siunata synnit anteeksi kelle vain sitä pyytävälle. Tosin tämä ei toteutunut aina esim hoitokokouksissa.
Kuitenkaan vanhoillislestadiolainen uskovainen ei pyydä anteeksi muilta kuin saman opin kulkijoilta.Olen suuresta lestadiolaisuvusta ja puhun vain omasta kokemuksesta.
Tämä ei ole Jeesuksen opetuksen mukaista käytännössä.
Ei ole sekään raamatun mukaista, että joku oppiryhmä katsoo oppinsa olenvan ainoa oikea. Sellainen ajattelutapa on ihmismäisen itsekeskeistä. Siinä näkyy ihmisen halu hallita muita. Mutta uskominen ei ole sitä.
Kuitenkaan vanhoillislestadiolainen uskovainen ei pyydä anteeksi muilta kuin saman opin kulkijoilta.Olen suuresta lestadiolaisuvusta ja puhun vain omasta kokemuksesta.
Tämä ei ole Jeesuksen opetuksen mukaista käytännössä.
Ei ole sekään raamatun mukaista, että joku oppiryhmä katsoo oppinsa olenvan ainoa oikea. Sellainen ajattelutapa on ihmismäisen itsekeskeistä. Siinä näkyy ihmisen halu hallita muita. Mutta uskominen ei ole sitä.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kyl uskovaisen pitää pyytää anteeksi epäuskoiseltakin jos on tehnyt/puhunut vääryyttä häntä kohtaan.
Itsekin olen joskus pyytänyt epäuskoiselta anteeksi.
Että äläpäs valehtele!
Ja kaikki synnit anteeksi voimme antaa myös pyytämättä, jos ajattelemme että kyseinen henkilö saattaisi hyväksyä sellaisen, eikä pidä sitä tyrkyttämisenä. Tosin teemme tätä harvoin, koska emme osaa lukea ihmisten ajatuksia. Ja jos joku ei halua ottaa synninpäästöä vastaan, niin ei se synninpäästö hänen syntiensä kohdalla voisi toteutuakaan.
Ja kaikilla elävässä uskossa oleville (myös epäuskoisten perheiden pikkulapsilla) on tämä syntien anteeksiantamuksen valta heissä asuvan Pyhän Hengen valtuudella.
Ei siihen tarvitse olla puhuja. Ja jos puhujalla ei ole Pyhää Henkeä niin ei se puhujuuskaan auta asiaan, sillä ei hänellä silloin ole valtuuksia antaa syntejä anteeksi, vaan se on pelkkä kumiseva vaski ja helisevä sympaali.
### Ja kaikilla elävässä uskossa oleville (myös epäuskoisten perheiden pikkulapsilla) on tämä syntien anteeksiantamuksen valta heissä asuvan Pyhän Hengen valtuudella. ###
Noin kai se periaatteessa on. Tuossa käsityksessä vain on lähellä ns. sananpyhitysoppi. Joskus kauan sitten kuulin saarnattavan seuraavaan tapaan (sisältö oli siis tämä):
#Manamasalon saarelle Oulujärvellä oli karkotettuna joukko sotavankeja. Heille siellä yksinäisyydessä ja eristyksessä, kuoleman hädässä, tuli synninhätä; hätä oman sielun autuudesta. Saarella oli jonkin verran siviiliasutusta. Vangit näkivät 5-vuotiaan tytön ja ajattelivat, että tuolla viattomalla lapsella täytyy olla Taivasten valtakunnan avaimet. He pyysivät lapselta siunausta. Antoivatpa lapsen suuhun sanatkin "Jeesuksen nimessä ja veressä". Ja kun lapsi saarnasi hädänalaisille vankipoloisille synnyt anteeksi, niin J u m a l a v a s t a s i r a u h a l l a . #
Epäilen, että ei se noin toimi. Muutamia muitakin "hassuja" saarnoja on jäänyt matkan varrella mieleen, mutta niistä toisella kerralla.
Sitten vielä aloitukseen: Aloittaja on sekoittanut ripin ja parannuksenteon (= parannuksen armon saamisen). Myöskään merkityksellistä ei ole se, että aloittaja on suuresta lestadiolaissuvusta.
Joskus olen kuullut sanottavan, että lapsesta ei ole aikuisen ihmisen uskon kantajaksi.
Ehkei. Mutta voidaan tietysti pohtia, mitä se "kantaminen" tarkoittaa. Tarvitaanko kantajia, koska Jeesushan on ristinpuulla kantanut kaikki syntimme. Varmaan kantajia / tukijoita tarvitaan. Vuoroin olemme kantajina, vuoroin kannettavina.
Mutta lapsikin kantaa. Johanna Hurtig -aloituksessa mainitussa Juhani Uljaksen kirjassa "Peltoon kätketty aarre" Juhani Uljas, kuinka hänen perheessään kerran tuli riitaa ja suukopua hänen ja hänen vaimonsa välille. Yksi heidän pienistä lapsistaan aikansa kuunneltuaan sanoi: "Miksi te keskustelette noin vihaisella äänellä? Antakaa jo toinen toisillenne anteeksi."
Kysymys on nimenomaan Hengen pyhitys -opista, koska korostin nimenomaan että synninpäästön julistajalla on oltava Pyhä Henki. Ja Pyhä Henki pyhittää nimenomaan synninpäästön sanan kautta.
Eli pyhittäjänä ei siis ole tämän oppimme mukaan itse sana, vaan sen julistajassa asuva Pyhä Henki. Mutta sana on siinä välineenä, jonka kautta pyhitys tapahtuu. Näin Pyhä Henki tekee sanan eläväksi, jolloin se ei ole pelkkää "sanan helinää" (tai helisevä sympaali), vaan se on itse Jeesus Kristus, nimittäin Logos eli Sana isolla alkukirjaimella.
Ja tuolla 5-vuotiaalla tietysti oli myös Pyhä Henki.
Että älä sotke ja sekoita asioita.
Mutta ajatteletko Sinä todellakin niin, että nuo vangit saattoivat saada elävän uskon ja Jumalan rauhan tällä tavalla kuin tuossa hassunsaarnankuulijan kommentissa on kerrottu?
Kukaan ei tietenkään voi kiistää sitä, etteikö 5-vuotiaalla olisi Pyhää Henkeä.
Mutta kun nämä saarelle vankeuteen heitetyt eivät mahdollisena etsikonaikanaan olleet tarttuneet pelastuksen sanomaan, ja kun heillä nyt hädän tullen TIEDON KAUTTA oli ymmärrys siitä, miten ihmissielu pelastuu, oliko heillä siis mahdollisuus tällä tavalla, TIEDOLLAAN LASTA NEUVOMALLA houkutella Pyhä Henki lapselta (lapsen suun kautta) itselleen?
Eikö tässä ole vähän "teknisen" pelastuksen maku?
Nimimerkki vl-oppia tuossa edellä kirjoitti: ###Että älä sotke ja sekoita asioita.###
Minusta tuntuu, että Sinä sotket ja sekoitat asioita ainakin yhtä paljon kuin minä. Tietenkin on asioita, joita et Sinä enkä minä ymmärrä. Kait se riittää, että Jumala ymmärtää ja tietää.
Voisithan Sinä vastata noihin kysymyksiin. Itse en taida osata.
että noille maallisessa oikeudessa tuomituille ja kaiken kunniansa menettäneille teloitetuille avautui kirkkauden taivas:
### kenttäoikeus
5.3.2015 01:23
Tämä Väinö Havas on kertonut koskettavan tarinan kolmesta kenttäoikeudessa kuolemaan tuomitusta, jotka saivat parannuksen armon.
Nuo kolme äärimmäisen paineen alla - kaikillahan siellä oli paineita! - pakenivat rintamasta, vaikka se oli kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty.
Noiden kolmen kilvoituksen matka ei ollut pitkä. Taivas avautui teloituskomppanian tappavien luotien osuessa heidän kehoonsa. Luultavasti Väinö Havas oli katselemassa tätä teloitusta. ###
Erkki Pirin saarnan tekstinä oli kerran: "Kaikki, mikä ei ole Jumalasta, on synti."
Saarnassaan Erkki Piri kuvaili, kuinka ihminen eksyy kylmään metsään. Tulee hätä oman sielun autuudesta. Eksynyt rukoilee. Anoo pelastusta. Mutta se oli myöhäistä. Jumala ei ole antanut ihmiselle lupaa mennä epäuskoisena metsää. Jumala ei ole antanut ihmiselle lupaa elää epäuskossa päivääkään.
Taisi olla "parannuksen" kanssa samalla tavalla, äärimmäisen hädän edessä.
Kyllä on uskominen vaikeaa kun sen oikeellisuutta noin teoreettiseti pitää lähestyä. Kenellä on oikeus ja mihin? Ei Jeesus uskoa sellaiseksi varmaan tarkoittanut, että täällä kiistellään siitä, kellä on oikeus antaa synnit anteeksi. Hän puhui vain uskomisesta.
Niinpä uskon, että pelkkä usko riittää. Kaikki muu saivartelu on hölynpölyä.
Kerran kuulin autoradiosta, että joku oli tullut uskoon keskellä moottoritietä, ajellessaan... minne nyt lieneekään ajellut. Hänen mieleensä siis muljahti, että hän nyt on uskomassa.
Tällaistakin kerran kauan sitten kuulin saarnassa:
# Puhuja otaksui, että koska hän oli jo pitkään toiminut saarnaajana, lukenut paljon Raamattua, pitkän kilvoituksen kilvoitellut ja paljon uskonasioita pohtinut, hän todennäköisesti ajan rajan takana ainakin vähän muistaisi kaikesta tästä.#
Eli tälle puhujalle oli kertynyt ajallisessa elämässä hieman ansioita, joiden perusteella hän olisi ajan rajan takanakin hieman erityisemmässä asemassa kuin tavallisemmat tallaajat.
Hengen yhteys oppi??
Mistä se on tullut.
Missä Raamatussa Pyhä Henki pyhittää synninpäästön. Se on niitä VL lisäsivuja.
EI MISSÄÄN. Henki kirkastaa vain Kristusta ja antaa armolahjoja Uudestisyntyneille.
Pyhää Henkeä ei ole yhdessäkään VL saarnaajassa, sillä kenelläkään ei ole armolahjoja, kuten kristillisissä seurakunnissa.
Siellä ihmisiä parantuu, putaan kielillä yms.
On sama kun jääkiekosta puhuu ihminen, jolla ei koskaan ole ollut luistimia.
>>Ja tuolla 5-vuotiaalla tietysti oli myös Pyhä Henki ** Ihanko totta?
Höpsis.
Näytä yksikin lapsi Raamatusta (mielellään VL)
Jolla on Pyhä Henki.
Kes.
Tottahan toki jokaisella 5-vuotiaalla lapsella on Pyhä Henki. Mitä epäilyksiä siitä voisi olla? Senhän näkee jokainen jo lapsen silmistä.
Heikki Saari eräällä syrjäisellä paikkakunnalla vetämässään hoitokokouksessa puhui seurakunnan kaitsijoista. Laveasti hän selitti Kososen harhailuja ja johtui sitten puhumaan piispuudesta. Tuossa kohdassa hän mainitsi, että Jumalan valtakunnassa nykyisin ei ketään kutsuta piispaksi. Jokaisen kuulijan mieleen muljahti heti, että Heikki Saari olisi halunnut itseään kutsuttavan piispaksi, koska vähäisestä fyysisestä varrestaan huolimatta hän oli hengellisesti mielestään päätä pidempi muita.
SRK:n johtokunnassakin - siinä varttuneempien herrojen kahvistelu- ja seurustelukerhossa, jolla ei siis ole suurtakaan hengellistä merkitystä eikä varsinaan sellaista ylivaltaa hengellisissä asioissa, kuin palstalla liian monesti on annettu ymmärtää - on monia puhuvaisia veljiä, joiden saarnoja ei kuule juuri koskaan.
Kaikille Jumala ei anna puhumisen lahjoja. Mutta nuokin vähemmän taidolliset, silloin kun heitä kutsutaan puhumaan, osaavat toki julistaa evankeliumia.
Puhujan paikalle kutsuminen lienee monessa paikallisseurakunnassa sattumanvaraista. Eihän sitä tiedä ennen kuin kokeillaan.
Mutta on sitten monia, joiden kautta Jumala väkevästi kirkastaa sanaansa.
Niinkö?
Miten se Raamatun sana, siellä Voitelu tuli vasta aikuisena, uskonratkaisun myötä.
Kuka se lapsi oli, josta puhut, Raamatussa.
Miten tuon lapsesi, puhuuko kieleillä, parantaako sairaita,, mitä muuta ermolahjaa Hän omaa.
Lässytystä, sanon.
### Lässytystä, sanon. ###
Kas kun itsekin huomasit, että lässytät.
Et kai tosissasi väitä, että lapsi ilman muuta ja tuosta vain olisi helvetin matkalainen? Jeesushan otti lapset tykönsä ja siunasi heitä. Yhtäkään niistä lapsista ei ollut edes kastettu. Silti Jeesus piti lasta uskovaisen esikuvana, mallikristittynä.
Puhe armolahjoista on helluntailaisten hömpötystä, suurta harhaa ja teeskentelyä.
Olen Palstan alusta lähtien kirjoittanut lapsen vaurauskaudesta, joten tutustu tuotantooni.
Vanhurskas perii maan.
Se, että Jeesus otti lapsen ja siunasi, koski vain niitä lapsia, joita Hän siunasi, Hänhän sanoi – Näitä lapsia.
Ei tietynkään ollut kastettu, koska lapsi ei ollut tunnustanut uskoaan, kaste tulee vasta sitten.
Älä syytä helluntailaisia.
Kaikilla Pyhän Hengen Voideilloilla on armolahjoja, ja joilla ei ole, ei ole Pyhään Henkeä.
Ennen lestadiolaisella oli Henki ja lahjat.
Pidätkö Pavea ja Luukasta pellenä, jos pidät, pidät myös Jeesusta, josta lahjat Hengessä lähtevät;
Room. 12:6
Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja. Se, jolla on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan kuin hänellä on uskoa.
1. Kor. 12:4
Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama.]
1. Kor. 12:31
Mutta tavoitelkaa kaikkein arvokkaimpia armolahjoja! Nyt minä osoitan teille tien, joka on verrattomasti muita parempi
Etkö ole ollut kokouksissa, missä ihmistä paranee, tai katso TV 7.
Jeesus sanoo – te teette vielä suurempiakin tekoja kun minä?
Pyhä Henki pyhittää epäpyhän eli hengellisesti kuolleen ihmisen vain evankeliumin synninpäästön sanan kautta hengellisesti eläväksi ja pyhäksi.
2. Tes. 2:
13 Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen.
14 Siihen hän on myös kutsunut teidät meidän evankeliumimme kautta, omistamaan meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden.
Synninpäästöstä ei ole mitään mainintaa.
Jeesus kyllä sanoo; Olkaa Pyhiä, kuten Isänikin on Pyhä.
Alkuteksti poikkeaa hieman, mutta ei paljon.
Merkittävin ero on se, että siinä mainitaan se, että kirjeen saaja oli valittu esikoiseksi Pyhityksen saajana.
Aloituksessa on myönteistä ainakin se, että aloittaja rohkenee kysyä ja ottaa esille mieleesä nousseita asioita ja kysymyksia. Ennen internet-aikaa tällainen nimettömänä pohdiskelu ei ollut mahdollista. Missään seurakuntapäivillä taikka muissa keskustelutilaisuuksissa ei kukaan koskaan rohjennut eikä roknene kysyä taikka pohtia tuollaisia, vaikka semmoisia juttuja on monen mielessä.
Tämä palsta ei vain ole paras mahdollinen foorumi pohdintoihin ja kysymysten esittämiseen. Ei sen puoleen ole tuo ns. "Larssin palstakaan" / vl-foorumi tai minkä niminen se sitten lieneekään. Siellähän pitkäkestoisesti on vaikuttanut kuiva ja vaativa henki, eräänlainen lakihenki, omavanhurskauden henki, isäntähenki, aina-oikeassa-olemisen-henki (niin paljon kuin henkioppia hoitokokoussekoilujen jälkeen sopiikin inhota). Siellä ei olla syntiselle armollisia niin kuin Jeesus oli ja on.
Aloittajan pohdintoihin tulleessa ensimmäisessä vastauksessa liikuttavaa on se, että uskovainen voi (ja uskovaisen pitääkin) pyytää anteeksi myös epäuskoiselta. Joskus se on voimakkainta evankeliumin saarnaa.
"Missään seurakuntapäivillä taikka muissa keskustelutilaisuuksissa ei kukaan koskaan rohjennut eikä roknene kysyä taikka pohtia tuollaisia..."
Tämä on todella hyvä palsta juuri siksi. Vielä kun vastaukset olisivat kysymysten mukaisia, olisi hyvä. Aloittaja kirjoittaa omasta kokemuksestaan, ensimmäinen vastaaja sanoo hänen valehtelevan?
En usko, että mikään palsta toimisi paremmin. Mielestäni tämä on juuri hyvä palsta esittää kysymyksiä. Vastauksista voi sitten suodattaa yli 90 prosenttia pois, mutta muutama hyvä löytyy usein.
Tuo nimimerkki "vl-oppia", joka ensimmäisenä vastasi aloittajalle, on hieman kireä. Olisiko hänessä ainakin ripaus AINA OIKEASSA OLEMISEN HENKEÄ? Tosin hän rykäisi valehteluoksennuksensa siihen nyanssiin, etteikö epäuskoiselta voitaisi pyytää anteeksi; kaikkihan tiedämme, että voi ja pitää pyytää. Aloittajakin tietää sen.
Palstalla ei tosin muutamasta kommentista pidä haistella henkiä eikä varsinkaan arvioida toisen sieluntilaa. Jokaiselle tulee lipsahduksia. SRK:n pääsihteeri Tuoimas Hänninenkin taanoin antoi julkisuuteen taitamattoman lausuman, johon maailma tarttui kuin korppikotka haaskaan.
Palstalla on nykyisin ollut monia asiallisia kommentteja. Eiväthän uskovaisetkaan aina ole kaikista asioista samaa mieltä taikka ainakin ilmaisevat sanottavansa eri sanoin.
Jollakin toisella palstalla taannoin esiintyivät nimimerkit O:M ja JaniS. He olivat aina oikeassa. Ja satavarmoja oikeassa olemisestaan.
Huumoriakin näyttää olevan.
Ville Suutari oli siitä erikoinen saarnamies, että hän osasi sisällyttää saarnoihinsa huumoria. Seuraväki vuoroin itki, vuoroin nauroi.
Se ei ole Lestadiuksen, vaan Raattamaan juttu.
Lestadius oli Hengen, ei pelleilyn mies.
Kes.
... mies, niinkuin sinä.
Lestahellarit ovat harhassa väittäessään muiden Jeesukseen uskovien joutuvan kadotukseen. Välttäkää tuollaista lahkoa.
### Eli pyhittäjänä ei siis ole tämän oppimme mukaan itse sana, vaan sen julistajassa asuva Pyhä Henki. Mutta sana on siinä välineenä, jonka kautta pyhitys tapahtuu. ####
Vai on Sana siinä välineenä, jonka kautta pyhitys tapahtuu. Eikö puhujaveli ole vain sen pelastavan evankeliumin välittäjä ja vie sitä evankeliumia eteenpäin kaikkeen maailmaan? Uskommehan kohdistuu siihen pelastavaan evankeliumiin Jeesuksesta Kristuksesta, eikä julistajaan. Julistaja on väline tähän evankeliumiin,
Näyttää olevan vanhoillislestadiolaisuudessa käsitteet toisin kuin kristinuskossa.
Srk opetuksessa on harhaa. Olavikin myönsi että hoitokok. es. pakko- ja julkirippi oli harhaa. Mutta uhrit jätettiin ja jätetään heitteille. Ja hoitajia pidetään uskovina niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Yölliset lukittujen ovien takana tapahtuneet saatanalle heittämiset arveluttavista syistä. "Kristillisyyttä"!
Paremminkin ANTIKRISTILLISYYTTÄ. Viljoakin kaduttaa kun näki hoitorääkkäystä läheltä mutta ei mennyt puolustamaan usein syyttä kiusattuja. Hyvä, että omatunto soimaa. Se on toivon merkki.