Hei kaikki!
Alan olla jo ihan neuvoton kun tätä on nyt sitten tutkittu jo kaksi vuotta eikä loppua näy. Lyhyesti kuvattuna sairastuin kilppariin liikatoimintaan 2012 ja sen yhteydessä sydämeni alkoi saada sykekohtauksia. Jännitin ilmeisesti yläselkä. Ja hartioita silloin hyvin paljon ja kävin ensimmäisen kerran polttavan selkäkivun kanssa lääkärillä jo 2013. Totesi, että selkä junissa, fysioterapiaa, jumppaa ja hierontaa.
Sydämen synnynnäinen sähkövika korjattiin syksyllä 2014 ja sen jälkeen homma lähti pahenemaan hyvin nopeasti... Viikko toimenpiteen jälleen alkoi puristaa rintakehää ja taas juostiin lääkärissä, milloin päivystyksessä, milloin arkena kun hengitystä alkoi pahasti ahdistamaan, ei astmaa, epäiltiin refleksia, mutta lääkkeistä ei ollut mitään hyötyä kuukauden kuurina..
Nyt sitten tilanne on se, etten pysty nukkumaan kun rintakehä tuntuu jpuristuvaihan kasaan ja heräilen jatkuvasti. Rintaa puristaa ja selkäpuolelta polttelee, ihan kun olisi kuumia kiviä selässä.
Fysioterapiassa käyn, jumppaan ja venytän, käyn kiropraktikolla ja hieronnassa ja kohta on sitten jo kaikki säästöt käytetty... Olen kunnalliselta puolelta kysellyt eikö voisi kuvata magneetin ja katsoa mikä on tilanne kun röntgen ei tunnu riittävän, mutta eivät suostu...
Onko täällä kohtalotovereita? Alan olla niin hurjavauhtista tähän kun tuntuu ettei mistään löydy apua... :/
Alan olla jo ihan neuvoton kun tätä on nyt sitten tutkittu jo kaksi vuotta eikä loppua näy. Lyhyesti kuvattuna sairastuin kilppariin liikatoimintaan 2012 ja sen yhteydessä sydämeni alkoi saada sykekohtauksia. Jännitin ilmeisesti yläselkä. Ja hartioita silloin hyvin paljon ja kävin ensimmäisen kerran polttavan selkäkivun kanssa lääkärillä jo 2013. Totesi, että selkä junissa, fysioterapiaa, jumppaa ja hierontaa.
Sydämen synnynnäinen sähkövika korjattiin syksyllä 2014 ja sen jälkeen homma lähti pahenemaan hyvin nopeasti... Viikko toimenpiteen jälleen alkoi puristaa rintakehää ja taas juostiin lääkärissä, milloin päivystyksessä, milloin arkena kun hengitystä alkoi pahasti ahdistamaan, ei astmaa, epäiltiin refleksia, mutta lääkkeistä ei ollut mitään hyötyä kuukauden kuurina..
Nyt sitten tilanne on se, etten pysty nukkumaan kun rintakehä tuntuu jpuristuvaihan kasaan ja heräilen jatkuvasti. Rintaa puristaa ja selkäpuolelta polttelee, ihan kun olisi kuumia kiviä selässä.
Fysioterapiassa käyn, jumppaan ja venytän, käyn kiropraktikolla ja hieronnassa ja kohta on sitten jo kaikki säästöt käytetty... Olen kunnalliselta puolelta kysellyt eikö voisi kuvata magneetin ja katsoa mikä on tilanne kun röntgen ei tunnu riittävän, mutta eivät suostu...
Onko täällä kohtalotovereita? Alan olla niin hurjavauhtista tähän kun tuntuu ettei mistään löydy apua... :/
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos vaivat pahentuneet sydämen sähkövian korjauksen jälkeen, niin voisiko olla psyykkistä puolta myös mukana? Jos itselläni olisi sydämessä vikaa, niin käsittelemätön ahdistus ja pelko aiheuttaisi itselleni varmaan vaikka mitä oireita.
Varmasti on totta, sillä tuo häiriö aiheutti todella nopealuöntisiä kohtauksia jolloin ihminen vaistomaisesti pelkää kuolemaa.
Jotenkin vaan kaikki lääkärit väittävät, että on tuo selkä hurjan jumissa ja onhan se, mutta se pahenee niin paljon makuuasennossa etten tälläkään hetkellä voi nukkua ollenkaan kun tuntuu että ranka räjähtää.
Kävin psykoterapiassa vuoden kilpparisairauden jälkeen juuri tuon sairauden tuoman ahdistuksen vuoksi, mutta jotenkin tällä hetkellä mua ei ahdista muu kun etten tiedä mistä tämä johtuu kun kokoajan oksettaa ja väsyttää ja kipuilee... Pelottavaa on, että olen oppinu elämään asian kanssa eikä ystävät välttämättä edes huomaa mussa mitään eroa... Lähimmät ystävät osaavat jo katsoa milloin silmät ei hymyile mukana ja tietävät että silloin tuntuu pahalle,,, ja tuntuu että se on aina vaan useammin,,,
Kai se on varattava huomenna työsuhdelääkäri ja yritettävä sitä kautta edetä...
Kiitos vastauksesta!! Voisin tuota puoltakin painottaa lääkärissä, voihan olla että yritän vaan olla käsittelemättä asiaa...
Joku rosenterapia, jossa ihmistä käsitellään kokonaisuutena, voisi olla hyödyksi. Itse ajattelen, että sydämeen liittyvät asiat pitää tuntea sydämen tasolla, eikä vaan rationaalisesti ja kliinisesti kuten lääkärit tekevät. Surut on surtava, muuten ne ilmenevät fyysisinä oireina.