ja kunnolla, ilmeisesti myös tappeluita oli paljon. Mutta ketäs hurrit silloin syyttivät kun ei ollut persuja, ainahan he jostain sen syntipukin kaivavat.
Kovin tuntuu rantaruotsalaisten olevan vaikea käsittää sitä asiaa, että heistä ja ruotsin kielestä ei olla tässä maassa koskaan paljon pidetty. Olisikohan heissä itsessään jotain syytä tähän asiaan.
Kovin tuntuu rantaruotsalaisten olevan vaikea käsittää sitä asiaa, että heistä ja ruotsin kielestä ei olla tässä maassa koskaan paljon pidetty. Olisikohan heissä itsessään jotain syytä tähän asiaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Silloin 30-luvulla riidankylväjinä ja hyökkääjinä toimivat kansalliskiihkoiset aitosuomalaiset jotka muun muassa pyrkivät täysin suomenkielistämääm Helsingin Yliopiston.
"Yliopistomaailmassa ja erityisesti Helsingin yliopistossa kielikiistat olivat kyteneet jo 1800-luvun lopulla. Vuosisadan vaihteessa suomen kielellä perusopetuksensa saaneiden opiskelijoiden määrä ylitti ruotsin kielellä sen saaneiden määrän. Ruotsi pysyi kuitenkin vielä kauan yliopiston professorien ja muiden opettajien pääkielenä ja pääasiallisesti käyttämänä opetuskielenä. Tämä viive selittää osaltaan akateemiset kieliriidat. Vuonna 1919 Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetussa laissa säädettiin jo, että opetusta oli annettava sekä suomen että ruotsin kielillä. 1920-luvulla pyrkimyksenä oli suomenkielistämällä tuoda yliopisto lähemmäksi kansaa eli suomalaistaa yliopisto.[1] Osittain Helsingin yliopiston kielitilanteesta johtuen perustettiin kansalaiskeräysten avulla 1918 ruotsinkielinen Åbo Akademi ja 1920 suomenkielinen Turun yliopisto maan toiseksi ja kolmanneksi yliopistoksi."
Ensin oli fennomania jonka vastaliikkeeksi syntyi svekomania!
"Fennomania ja svekomania
J. V. Snellman 1870-luvulla.
Yrjö Koskinen.
Pyrkimykset suomen kielen aseman ja suomenkielisten kielellisten oikeuksien parantamiseksi yhteiskunnassa johtivat 1840-luvulla sivistyksellisesti radikaalin fennomania-aatteen syntyyn. Sen vaikutuksesta perustettiin Suomalainen puolue ja alettiin julkaista ensimmäistä varsinaista suomenkielistä sanomalehteä Suometarta. Tämän jossain määrin radikalisoituneenkin liikkeen esittämien vaatimusten vastapainoksi syntyi myös joitain radikaaleja piirteitä omannut svekomania, jota edusti Ruotsalainen puolue, myöhemmin Ruotsalainen kansanpuolue.
Fennomania ja svekomania olivat syntyaikoinaan varsin lähellä toisiaan ja molemmat pohjautuivat aikakautensa eurooppalaisiin kansallisuusaatteisiin.[8] Professori Toivo Nygårdin mukaan fennomania oli yhteiskunnallisesti ja poliittisesti konservatiivinen liike, kun taas svekomania perustui pitkälti liberaalille arvopohjalle. Molemmille ryhmittymille keskeinen ajatus oli, että kieli määrittelee kansallisuuden"
lainaukset Wiki
Huomatkaa svekoankan yksisilmäisyys!
Koko 1800-luvun svekosurut yrittivät kaikin tavoin pitää varsinkin korkeampaa koulutusta täysin ruotsinkielisenä. Ei suomenkieliset silloin riehuneet kadulla.
Mutta kun maan PÄÄväestö pyrki kerrankin samaan tavoitteeseen, niin johan tappelu syntyi ja surut alkoivat riehumaan kaduilla!
Svekoankan mielestä vain pienen vähemmistön on oikeus vaatia yksikielistä koulutusta???
Mutta....Helsingin Yliopiston suomalaistaminen oli ja on mitä kannatettavin pyrkimys! Mitään rähinöitä ei olisi syntynyt jos svekot olisivat luovuttaneet ylivallan johon heillä ei ollut oikeutta väkimääränsä ( n.10% 1930 l.) vuoksi.
Samaa mieltä
Ruotsinkieliset olivat yliopiston perustaneet (alunperin Turun yliopisto), valtaosa professoreita oli ruotsinkielisiä. Kaipa he nyt saivat omia etujaan valvoa?
Lopputulos oli kompromissi ja HY on edelleen kaksikielinen yliopisto jolla lakisääteinen velvollisuus kouluttaa ruotsinkieltä taitavia ammattilaisia määrätyille aloille (=ne kiintiöt) muutenhan HY on nykyään enimmäkseen suomenkielinen.
Ettekö te nefet nyt muka ole tyytyväisiä? Mikä mättää? Sekö että lähes 100 vuotta asioista kiisteltiin?
Korkeampi koulutus oli 1800-luvulla luokkakysymys, ei kielikysymys. On anakroniaa tehdä siitä kielikysymys. Ruotsinkielinen maalais- ja työläiväestö ei ollut yhtään sen paremmassa asemassa koulutuksellisesti kuin suomenkielinenkään. Yläluokka oli pääosin ruotsin- tai muunkielistä!
Tavikset eivät opiskelleet eikä se ollut kenenkään syy vaan maailma on muuttunut niistä päivistä.
1800l. ja pitkälle vielä 1900 luvulle kieli oli nimenomaan luokkakysymys ( vaikka tietysti oli myös köyhiä ruotsinkielisiä kalastajia ja maanviljelijöitä) koska kaikki akateemiset henkilöt luettiin ruotsinkielisiksi riippumatta heidän kotikielestään tai suvun kielestä. Hyvä kun "Ankdam" tunnustaa tämän tosiasian että monien akateemisten "suomenruotsalaisten" sukujen kieli on alkujaan ollut Suomi.
Samalla tavoin ei voi esim. Turun Yliopistoa väittää "ruotsinkielesten perustamaksi"( siis etnisen ryhmän "ruotsinkielisten", joka on erillään suomenkielisistä) vain siksi että yliopiston virallinen kieli oli ruotsi. Eihän nykyiset ruotsinkieliset kiintiötkään esim. Helsingin Yliopistossa ole varattu vain äidinkieleltään ruotsinkielisille, vaan kaikille jotka osaavat ruotsia. Äidinkieleltään suomenkielinen kuitenkin joutui tekemään enemmän töitä ruotsinkielisen opiskelupaikkansa eteen.
Tilanne jossa kielityhmien suhde oli 1 /10 kuten oli Suomessa 1930 luvulla, oli pääkaupungin ja koko maan ykkös-yliopiston ruotsinkielisyys kestämätön tilanne. Normaalin kehityksen tulos olisi ollut yliopiston suomenkielisyys ja koko maan virallinen yksikielisyys. Tämä kehitys jäi tavallaan puolitiehen 1930 l.
Suomessa on se tilanne että kaikissa yliopistoissa voi tenttiä ruotsinkielellä ( vaikka Itä-Suomen yliopistossa ) mutta suomeksi ei voi tenttiä kolmessa ruotsinkielisessä yliopistossa.
Eugen Scaumann edustaa suomenruotsalaista yliopistopolitiikkaa.
Media haluaa hänet porukoineen unohtaa.
Sortajaa vastaan on aina taisteltu!
Kyllä näin on.
"Hyvä kun "Ankdam" tunnustaa tämän tosiasian että monien akateemisten "suomenruotsalaisten" sukujen kieli on alkujaan ollut Suomi."
Sou? Olenko koskaan muuta väittänyt, tai oikeammin: Suomen kieleen en ole ottanut kantaa vaan suomalaisuuteen. Yhden sukuhaaran kielen vaihtoon ei tänäkään päivänä tarvita kuin yksi Amorin nuoli niin se vaihtuu yhdessä sukupolvessa! Oma kulttuurikotini ja -sukuni on aina ollut kaksikielinen!!
Kieli liittyi ennen vanhaan yhteiskuntaluokkaan ei kansallisuuteen!! Kieli ei liity juuriin, eikä edes perimään. Entisaikojen mamut joita maassamme on pilvin pimein vaihtoivat useimmiten kielensä ruotsiin.
Vanhoja maahanmuuttajasukuja edustavat monet tunnetut nykyiset ja entisaikojen tuotemerkit / firmojen nimet kuten Fazer, Paulig, Marschan, Stockmann, Sinebrychoff, Berner, Finlayson, Seeck j.n.e.
"Oli aika, kun Helsinki oli pienten makkaranvalmistajien ja lihanjalostajien kaupunki. Siellä hampuusit, aatelisrouvat ja venäläinen sotaväki kulkivat samoja katuja etsien Seeckin, Kniefin ja Marschanin makkaraherkkuja."
Lopeta jo tuo tyhjänpäiväinen jankutus siitä kuka on "oikea suomalainen", kieli ei sitä ainakaan määritä!
Määrittele sen sijaan "suomalainen / suomalaisuus"!!
"Samalla tavoin ei voi esim. Turun Yliopistoa väittää "ruotsinkielesten perustamaksi"( siis etnisen ryhmän "ruotsinkielisten", joka on erillään suomenkielisistä) vain siksi että yliopiston virallinen kieli oli ruotsi."
Miksei voi? ... siis ruotsalaisten (ja suomalaisten) ruotsinkielisten!
Mitään ruotsinkielisten etnistä ryhmää en sen sijaan tiedä olevan olemassakaan. Puhe oli professoreiden äidinkielestä ja opetuskielestä!
Wiki: "Kungliga Akademien i Åbo grundades den 26 mars 1640 och var det tredje (Uppsala 1477, Dorpat 1632, Lund 1666) av de fyra svenska riksuniversiteten under stormaktstiden. Universitetet hade fyra fakulteter och undervisningsspråket var latin."
" Helsingin yliopiston historian ensimmäinen vaihe ulottuu sen perustamisesta Ruotsin valtakunnan yliopistona 1640 Suomen sotaan 1808. Yliopisto perustettiin Kuninkaallisena Turun Akatemiana.
HY täyttää siis kahden viikon luluttua 375 vuotta! (Suomi ja "suomalaisuus" on vasta 97-vuotias)
"Yliopiston historian toinen vaihe Venäjän valtakunnan yliopistona kattaa Suomen Suuriruhtinaskunnan historian 1809-1917. Yliopisto sai nimekseen 1809 Keisarillinen Turun Akatemia. Kun yliopisto siirrettiin Helsinkiin 1828, muutettiin nimi Suomen Keisarilliseksi Aleksanterin Yliopistoksi.
Yliopiston historian kolmas vaihe Suomen tasavallan yliopistona alkaa Suomen itsenäistyttyä 1917. Yliopiston nimi muutettiin Helsingin yliopistoksi 1919. "
http://www.helsinki.fi/yliopistonhistoria/
Sepä siinä kuitenkin on,että tuon ruotsinkielisen yliopiston kustannuksista kuitenkin
vastasi koko kansa,joka aina on ollut enemmistöltään suomenkielinen.
Mutta suomen kielellä ei olisi saanut opettaa.Tosiasiassa ei mitään sivistystä haluttu kansalle,sitä on helpompi hallita oppimattomana.
Nyt sitten puheet tasa-arvoisuudesta,jota mukamas ajetaan tuntuvat nauretta-
valta kun sen tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi tarvitaan vielä kielikiintiöt,
ettei vain joutuisi samalle viivalle suomenkielisen kanssa.
Ja kun se kielikiintö on ruotsikielisille 10 %.Vähemmiöllä jonka koko on noin 4% .
Se meinaa sitä,että melkonen paukapää saa ruotsinkielinen olla ja vielä pääsee yliopistoon.
Ei ihme, että etuoikeuksista ei haluta luopua.
Oikein sanottu.
Terminologia kuntoon! Älkää puhuko "rantaruotsalaisista" jos tarkoitatte entisiä valtaapitäviä ja pääosin ruotsia puhunutta vanhaa suomalaista sivistyneistöä ja yläluokkaa, siis "bättre folkia"!
"Rantaruotsalaiset" ovat vanhaa rannikon saaristolais-, kalastaja-, työläis- ja maanviljelijäväestöä. He olivat entisaikoina maanviljeliöitä, kalastajia, torppareita, käsityöläisiä, piikoja ja renkejä ja nykyäänkin pääosin tavallisia duunareita, eli aivan yhtä tavallisia tallaajia kuin te itsekin. He eivät ryhmänä
ole vaikuttaneet teidän elämäänne mitenkään eikä heidän yhteiskunnallinen asemansa poikkea teidän asemastanne mitenkään.
Mitä vihattavaa rantaruotsalaisissa kansan osana voisi olla on ainakin minulle täysi mysteeri. Ainoa selitys on vihan tuntijan täydellinen tietämättömyys oman maansa ihmisistä ja sen historiasta. .
Suomenruotsalaisuus on niin kuvottavaa että sitä pitää suomalaisten vihata ja viha yltyy.
Olisiko suomenruotsalaisilla nyt asennemuutoksen paikka ja sopeutua asumaan maassamme
ilman erioikeuksia ja ohituskaistoja.