KUNTIEN YHDISTÄMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ

>>>Kuntien niputtaminen säästää rahaa hallinnosta varsinaisiin palveluihin. <<<

Aika vähän kuitenkaan, sillä hallintomenot ovat vain murusia kuntien kokonaismenoista. Sitä paitsi ketään ei voi lain mukaan irtisanoa viiteen vuoteen sen jälkeen, kun kuntaliitos on tehty. Sinä aikana ehditään sairastua suuruudenhulluuteen ja tekemään töitä niin löysään tahtiin, ettei ketään irtisanotakaan.

>>>Kuntalainen hyötyy enemmän kodinhoitajasta ja terveydenhoitajasta kuin hyvin miehitetystä kunnantalosta. Kun samalla virtaviivaistetaan johtamista, säästöjä tulee lisää.<<<

Niin varmasti hyötyy, mutta olet kai sen verran seurannut uutisia, että sote-uudistuksessa mm. kodinhoitajat ja terveydenhoitajat on tarkoitus siirtää kuntien palkkalistoilta sote-alueiden palkkalistoille, mikä ajaa saman asian kuin kuntaliitoksetkin. Virtaviivaistaa myös johtamista, kunhan sote-ratkaisu tehdään viisaasti. Uskon, että tulevalla vaalikaudella päästään järkevään uudistukseen.

Sehän riippu ihan siitä mitä valtio teettää kunnilla. Jos valtio teettää kaikki tehtävänsä kunnilla niin kyllähän siitä valtio silloin maksaa kunnille. Valtio on siirtänyt tehväviään kunnille koko ajan 1990-luvun lamasta lähtien. Samalla valtio on luvannut kunnille että se rahoittaa myös kuntien kautta nuo tehtävät.

Ei Suomessa ole yhtään kuntaa joka omilla rahoillaan hoitaa nuo valtion määräämät tehtävät.

Kyllä sitä näennäisviisautta näyttää löytyvän, kuten avauksesta huomataan. Toisen asteen koulutuksestakin aiottiin säästää hallinnon kautta, jossa rehtorin ja kanslistin virat lakkautetaan.
Jos ei ole ollut lapsihallituksella järjen käyttö ensisijaisena pontimena, niin ei sitä ole myöskään avauksen tehneellä viherpiiperöllä.

persujen päätomppelin asuvan Espoossa. Se onkin ainoa persu, joka on rikastunut olemalla persu.

Kepuilta tahtoo unohtua valtion tosiasilliset ja faktaperusteiset tehtävät, kun sama levy jankkaa siitä että valtio lykkää tehtäviään kunnille eikä niitä karsi. Valtiohan lienee karsinut ja leikannut onista tehtävistään ja kantaa vastuuta kuntien tehtävistä. Lyhyt kertaus, miksi tarvitaan vahvoja peruskuntia.

Valtion tehtävänä on oikeuslaitos, puolustusvoimat, poliisitoimi sekä sisäinen turvallisuus kansalaisilleen ja jonkin sortin yleinen järjestyksen pito. Kaikki muu kuuluu alemman tason toimijoille kunnille tms. organisaatioille.

Ai millä valoilla keskusta nyt ajjaa . ei ees AIRAMIN pienintä kiilua: Sipilä isona johtajana tietää että tuhat ihmistä kunnassa ei tartte isoa hallintoa ja jos vieressä on monta samanlaista yritystä. Onhan tämä järjettömyyden huippu

Avaaja on kyllä siinä oikeassa, että kuntien itsehallinto ei ole todellista.

Kaikki perusopetusta, terveydenhoitoa, sosiaalitointa ja muita yhteiskunnan peruspalveluja koskevat linjaukset päätetään eduskunnassa tai ministeriöissä, vaikka tehtävät on määrätty kuntien hoidettaviksi. Samoin se on täyttä totta, ettei yksikään kunta pysty rahoittamaan sille määrättyjä tehtäviä keräämillään kuntaveroilla.

Silti en ole avaajan kanssa samaa mieltä johtopäätöksestä, että kuntia pitäisi yhdistää. Epäterve nykytilanne saataisiin korjattua toisellakin tavalla.

Koska kunnat eivät pysty hoitamaan nykyisiä tehtäviään, voitaisiin aivan hyvin siirtää sekä palvelujen järjestämis- että rahoitusvastuu valtiolle. Silloin olisi myös mahdollista saada suunnilleen samantasoiset palvelut kaikkiin valtakunnan osiin − käytännön rajoissa. Sellaista järjestelmää ei voida koskaan tehdä, että poliisi tulisi hälytyksen jälkeen Enontekiöllä paikalle samassa ajassa kuin Helsingin keskustassa.

Tässä mallissa nykyiset kunnat säilyisivät − ehkä joitakin lakkautettujakin palautettaisiin takaisin − mutta kuntien tehtäviä vähennettäisiin oleellisesti. Niinhän kepun ajamassa maakunnallisessa sotemallissakin on ajateltu tehtävän. Kun nykyiset päätehtävät siirretään maakuntia mieluummin valtion hoidettaviksi, kuntien menot pienenevät murto-osaan nykyisestä, samoin niiden henkilöstön määrä.

Silloin kunnat voivat keskittyä turvaamaan omien asukkaidensa viihtyvyyttä ja toteuttamaan paikallisia hankkeita paljon nykyistä kevyemmällä hallinnon työntekijöiden määrällä.

ovat paitsi palveluiden tuottajia myös paikallisen demokratian ilmentymiä. Kuntien itsehallinto on yli sadan vuoden ajan koonnut päätöksenteon piiriin suuren määrän tavallisia kansalaisia. Kultturellisesti tämä on tärkeää. Päätettävät asiat ovat tietenkin usein olleet pieniä eivtkä kovin vaikuttavia, mutta kuitenkin. On saati itse päättää, että tuohon rakennetaan tienpätkä ja tähän tulee linja-autopysäkin sadekatos.

Meillähän vielä parikymmentä vuotta sitten oli Temmeksen kunta, jossa oli 600 asukasta. Siellä oli yksi viranhaltija: kunnansihteeri. Luottamushenkilövoimin hoideltiin lautakuntia. Varmaan siellä ei ollut omaa terveyskeskusta eikä yläkoluakaan, mutta varmaan alakoulu. - Vastaavanlaisia tapauksia oli paljon: Ahlainen, Tiukka...

Sittemmin on hävitetty semmoisia elinvoimaisia kuntie kuten Joutseno. Noormarkku...

Saa nähdä, mitä SOTE-uudistuksesta tulee. Onneksi sairaaloita ei olla suoranaisesti lykkäämässä valtion harteille, koska nehän olivat siellä ja otettiin sieltä pois takaisin kunnille (kuntayhtymille) kun valtio ei osannut niitä mitenkään hoitaa.

Virossa näyttää olevan 215 kuntaa, Ruotsissa 290, Norjassa 430, Latviassa 90 (kaupunkia, joista pienimmät 600 asukasta). Suomessa taitaa olla noin 300 kuntaa.

Viron pinta-ala on 45.000 neliökilometriä. Suomen 337.000 km2. Meillehän mahtuisi siis noin 1.400 kuntaa.