IDENTITEETTI pahasti hukassa suruilla

On todella pahasti hukassa.

Silti "ruotsalaisiksi" itseään kutsuvat, vihaavat suomalaisuutta yli kaiken, mutta samaan aikaan väittävät, ettei heillä ole Ruotsin kanssa mitään tekemistä? Katsotaan Ruotsin TV:tä ja luetaan ruotsalaisia lehtiä, eristäydytään omaan koloon - suojaudutaan "pahalta FENNOkieleltä". Mustamaalataan "FENNOkielisiä", jotta saadaan hyvä syy tuohon eristäytymiseen ja rasismin jatkamiseen. Äänestetään ruotsalaista puoluetta, mutta samaan aikaan väitetään, ettei tämä puolue aja Ruotsin etuja lainkaan.

Kaiken kruunaa se tutkimus, jossa geeneiltään suoRut on osoitettu suomalaisiksi, on siis kyse kielenvaihtajavähemmistöstä. Suomalaisuutta ei ikinä tulla tuntemaan, koska sitä on aina opittu halveksumaan, entä ruotsalaisuus? Sitä ihaillaan ja ylistetään niin paljon, että kyllä mielestäni RKP:set jo ansaitsevat tulla kutsutuiksi TÄYSIKSI RUOTSALAISIKSI. Malmö on esimerkiksi erinomainen paikka heille - täydestä ruotsalaisuudestaan saa nauttia täysin sydämin. Ei tarvitse miettiäkään "Pahoja Fennoja", joita naapurimaassa on 5 miljoonaa. Niin väkivaltainen ja kauhea maa se Suomi on verrattuna turvalliseen ja ihanaiseen Ruotsiin! Miksi ihmeessä ette jo mene nauttimaan siitä ruotsalaisuudesta, miksi teidän tarvitsisi yrittää kestää kamalaa fennomaisuutta ja suomalaisuutta täällä, ulkopuolisina tarkkailijoina" ja suomalaisvihaajina?

Ironisinta on se, että surut ovat suomalaisia eikä ruotsalaisia geenitutkimusten mukaan.

Ja tuo fakta on suuri päänvaiva ja harmituksen aihe surusvekoille. ;-)

Missä vaiheessa ruotsalaisuudesta on mukamas tullut osa suomalaisuutta vaikka ruotsi on tullut maahan vasta Ruotsinvallan aikana? No ei missään vaiheessa.
Suomalaisuus on paljon vanhempaa kuin ruotsalaisuus siksi ruotsalaisuus ei kuulu suomalaisuuteen. Ruotsalaisuus kuuluu suomenruotsalaisuuteen ja hyvä niin, muuten meitä ei voisi edes erottaa toisistaan, koska silloin molempiin kuuluisi sekä suomalaisuus että ruotsalaisuus.
Aitosuomalaisia on kaikki ne jotka tuntevat olevansa suomalaisia. Me suomalaiset haluamme olla Suomen kivikautisten maalausten maalanneiden jälkeläisiä ja siksi koemme olevamme kotonamme täällä. Tutkimusten mukaan uskon että olemme siihen myös oikeutettuja.
Tällaisia suomalaisia ei voi olla ne jotka eivät itse sitä halua, vaan korostavat tulleensa paljon kivikauden jälkeen, vasta kun Suomen alue oli osa Ruotsia.
Suomalaiset ovat ihan tyytyväisiä että ovat suomalaisia ja he kokevat olevansa suomalaisia identiteetiltään. Suomenkielinen on Suomessa kotonaan ja kokee olevansa omiensa joukossa.
Monella suomenkielisellä on ulkomainen sukuhistoria ja heidän suku on tullut jostain muualta mutta he eivät sitä korosta tai edes ajattele. Se vaan sattuu olemaan heidän oma yksilöllinen sukutarina. Silti he kokevat olevansa identiteetiltään suomalaisia.
Suomenruotsalainen joutuu ajattelemaan monimutkaisemmin pystyäkseen perustelemaan etuoikeutensa muiden suomalaisten yläpuolella.
Perustellakseen etuoikeutensa suomenruotsalaiset uskottelevat olevansa muualta tulleita, ylempänä muita suomalaisia, ja siten ansaitsevasa muita paremmat mahdollisuudet elämässä. Vielä satoja vuosia myöhemminkin he haluavat korostaa olevansa jostain muualta tulleita mamuja. Heidän puheensa ovat ristiriidassa heidän historiaansa. Monien etuoikeuksien
takia suomenruotsalaisuuteen on muodostunut identiteetti johon kuuluu olennaisena osana turhamaisuus ja nousukkuus.
Suomenruotsalainen identiteetti kokee jatkuvasti olevansa vieraiden joukossa Ruotsissa ja Suomessakin. Onko se 'lainahöyhenissä' esiintyminen niin hauskaa, etuisuuksien lisäksi?