Koira näykkii vieraita innostuessaan.

Vanha kikkakolmonen on ottaa kiinni koissun alaleuasta tai työntää käsi(sormet) kitaan syvälle kurkkuun ja pitää lyhyt hetki. Samanaikaisesti kun kysyy että "Kuis nyt näin kävi`?" ja jatkaa "älä tee tota enää", niin eiköhän se ole nopeasti homma paketissa ja koira tajuaa ettei kannata.

Tuo tehdään sitten ihan vain hymy huulilla ja leikin varjolla aloittaen ja tarvittaessa sitten jopa vähän enemmän päättäväisyyttä lisäten. Ettei koirasta tulisi mitään ihmisarkaa, niin on tosiaan turha kenenkään vieraan alkaa sille huutaa. Eikä se huutaminen omistajaltakaan kaikissa tilanteissa niin tarpeellista ole.

Selän kääntäminen näykkijälle ja myös oman paikan otto kannattaa opettaa. Mulla molemmat on oppineet istumaan sekä odotamaan lupaa tulla tervehtimään vierasta sekä hakeutumaan pedilleen alku puhutelun jälkeen.

Joko kokeilet ettet huomioi ollenkaan,ja sanot vieraillekkin ettei saa humioida.
Tai ,opetat koiralle "paikka" sanalla,että käskystä koira menee paikalleen.
Jos tulee ongelmia käytöksessä,käsket koiran paikallensa.Sellainen paikka mistä näkee vieraat,ja mieluinen muutenkin.Joku matto,tai koiranpeti siihen.Ja opetat,että kun sanot paikka,koira menee sinne.Alkuun viet sen sinne,ja et anna periksi.Viet niin kauan että paikallaan pysyy.Älä anna koiran hyppiä vieraita päin,vain kauniisti rauhallisesti saa haistella,jos villiintyy,käsket paikalle,ja viet jos ei usko.Jos koira ei pysy siellä,viet aina takaisin.Siihen loppuu kaikki ylimääräiset hyppimiset ja pureskelut.ä
Älä koskaan loukkaa tahallasi koiraa!

Pakkoko niiden vieraiden-vieraiden on mennä käsineen koirasi kimppuun? Kouluta ensin ihmiset siihen, että koiraasi EI SAA koskea. Näillä mennään muutama viikko, esim. kesään asti. Voi olla, että ongelma jotenkin poistuu itsestään. Taas olisi hirmu hyvä tietää, mistä yleensä puhutaan! Onko koirasi uros vai narttu, minkä rotuinen ja jos seropi, mitä rotuja sisältävä (minkä kokoinen).
Eli koirasi jotenkin menee onnesta sekaisin, emotionaalisesti hyper-kierroksille eikä oikein muista hallita tekemisiään. No niin, nyt mä sen hokasin: varaa vähintään yksi, mieluummin useita koiralle mieluisia ja tuttuja retuutusleluja (tyyppiä teko-orava tai kumikana) ja vieraiden halutessa seurustella koiran kanssa sormet irti itse koirasta, sen sijaan Rauhallisesti, ystävällisesti (kiihdyttämättä vallan pois tolaltaan) tarjotaan peuhulelua koiran tartuttavaksi. Aktiviteetin tulee tapahtua ihmisten ehdoilla, eli emäntä tai ns. koirakokeneet vieraat määrittelevät milloin leikki alkaa ja loppuu. Perustottelevaisuutta sekaan, eli esim. ISTU-komennon jälkeen vasta alkaa hupi.
Näin koira pääsee käyttelemään leukojaan, mihin sillä tuntuu olevan luontainen tarve, ja kaikilla voi olla hauskaa?

Etsin sinulle pari oikeasti hyvää linkkiä, missä on myös parempia vaihtoehtoja kuin luunappi ja karjuminen, mitkä nyt on mitä on.
Käytännössä kai paras keino olisi kieltää pureminen, mutta se "ei" sanakin pitää opettaa ja kehua sen ymmärtämisestä, ei se koira suomea puhu. Mutta yksi hyvä keino on lyödä kädet yhteen että kuuluu taputus ja kieltää jämäkästi "ei" kun koira tekee jotain kiellettyä. Ensin läpsäysääni (koira usein pysähtyy äänen kuultuaan ilman karjuntaa) ja heti salamana se sana "EI" kun koira katsoo sinuun, välitön kehuminen! Ja kun koira lopettaa kehua paljon! Pentu ei sitä heti tajua, mistä kehut tuli, mutta aika nopeasti kyllä. => lopeta sanalla "ei" mitä ikinä teetkin = kehuja = hyvä asia. => lopetan tästä lähtien koska siitä saa kehuja.

Rankaisu sosiaalisesta hellittelystä oli ehkä suhdettanne enemmänkin tuhoava kuin rakentava ratkaisu. Pentu siis leikki ja rakensi sosiaalista suhdetta sinuun, se ei tiennyt miten lujaa saa purra. Joten sinä karjuit sille ja satutit sitä. Näin siinä nyt käytännössä kävi. Sekin toimi nyt tässä sinun (ei pennun) kannalta, mutta oli ehkä tosiaan epärakentavaa ja vieraitten kanssa täysin käyttökelvoton tapa. Parempi olisi ottaa palkkio = rapsutukset pois jos puree. Siis mukava leikki loppuu jos puree. Leikki jatkuu kun pentu ei pure.
Vieraat tulee, pentu puree käsiä, voi sanoa "ei" tai osoittaa että se sattuu "ai" ja ottaa kädet pois, eikä rapsuttaa. Kun pentu rauhoittuu, voi silittää. Huomiotta jää aina kun puree ja silityksiä saa kun ei pure. No, lue lisää noista.

http://kuono.fi/kysy-koirakouluttajalta-koiranpentu-puree-mika-neuvoksi/

http://www.koirakoulukompassi.com/artikkeleita/ongelmakaytos/pentupuree/

Huono neuvo on, että opeta koira olemaan kiinnostumatta ihmisistä ja toisista koirista.

Selän kääntäminen ei taida olla riittävä keino nuorenn koiran hammastelun lopettamiseksi, eikä muutenkaan suositeltava, koira ei huomaa edes, vaan jatkaa hammastelua ja kohta sattuu...

Mutta yksi vähän epämiellyttävä keino on. Ei väkivaltainen, eikä tarvi tehdä monta kertaa, yleensä yksi kerta jo tehoaa aika hyvin. Ja vahvistus jatkossa lievästi riittää.
Pippuri. Ota mukaan lenkille pippuripurkki. Kun koira puree (hammastelee) ihmisiä tai roikkuu remmissä yms., tupsauta hieman pippuria nenulle. Myöhemmin hieman tuoksua pippurista esim. hihnaan riittää estämään repimisen jatkossa.

Et päästä sitä hyppimään. Otat tilan hallintaan ja koira odottaa taustalla tai pidät koiran kytkettynä. Opetat koiralle kärsivällisyyttä katsekontaktin kautta ja pidät sen nyt erossa muissa koirista, jotta sen kinnostus vieraisiin kaikkoaa.

Mä olen useampia elukoita (myös koiria) opettanut olemaan purematta yksinkertaisesti passivoitumalla, kun eläin puree. Eli ei vedä kättä pois vaan antaa sen purra (kuulostaa hurjalta, mutta ei esim. koiranpentu kovin tosissaan pure). Itse pitää vaan olla rauhallinen ja määrätietoinen. Useat eläimet hakevat näykkimällä huomiota ja kun ne huomaa että puremisesta ei seuraakaan yhtikäs mitään, niin ne usein lopettavat. Kun koira lopulta kyllästyy siihen käden pyörittelyyn suussaan ja päästää irti, niin sitten voi taas rapsuttaa ja höpötellä koiralle :) Mitään fyysistä rankaisua en kannusta antamaan eläimelle (koskaan), koska väkivalta vaan lisää väkivaltaa.

Ikä korjaa tilanteen kuin vain jaksat kieltääkin koiraa.