Teräsvene rakenteilla.
Moottori 65 HP.
Ajatus tehdä kölijäähdytys. Kölin seiniin ajattelin hitsata n. 30 mm happoputkea pitkittäin mahd. muutamia rinnakkain ja sitten köli täytetään lyijyllä.
Kokemuksia ja ideoita vastaanotetaan.
Moottori 65 HP.
Ajatus tehdä kölijäähdytys. Kölin seiniin ajattelin hitsata n. 30 mm happoputkea pitkittäin mahd. muutamia rinnakkain ja sitten köli täytetään lyijyllä.
Kokemuksia ja ideoita vastaanotetaan.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Miksi? Mitä teet jos putki joskus tukkeutuu? Saatko talveksi varmasti kaiken veden pois? Mitä käy jos tuuppaat sen kiveen ja putki menee lyttyyn?
Glykolit kiertoon.
Miksi se menisi tukkoon, sa siksi voi laittaa muutaman rinnan.
Teräsköli 10mm lyijyllä täytetty ei kylkeen saa sellaista tälliä että olisi putki sisällä lytyssä.
Lyijy on paljon huonompi lämmönjohtaja kuin teräs. Jos jäähdytysputkisto valetaan lyijyn sisään, lämmönvaihto toimii heikosti.
http://www.oceannavigator.com/January-February-2003/Keel-coolers-for-sailboats/
Alumiini- ja teräsveneissä jäähtytys voidaan toteuttaa johtamalla jäähdytysnesteen kierto onttoon skegiin. Se ratkaisu toimii myös trooppisilla vesillä purjehdittaessa.
Ajatushan on laittaa putket kiinni kylkeen teräkseen kiinni.
Vielä tehokkaampi olisi lie nelioputki esim 20x50 kölin kylkilevyyn hitsattuna.
Teräksen lämmönjohtokyky ei juuri lyijystä eroa. alumiini on sitten asia erikseen.
Kuparihan johtaa vielä paremmin kuin alumiini. Putket kannattaisi tehdä kuparista.
Tässä on taulukko metallien lämmönjohtavuudesta:
http://www.engineeringtoolbox.com/thermal-conductivity-metals-d_858.html
Vaikka se on lyijyllä ja teräksellä sama, suurin käytännän ero syntynee materiaalin paksuudesta. Vertaa jäähdytysnesteen putkistot lyijyn sisällä vs. skegi jäähdytyssäiliönä vain 4-6 mm paksun teräslevyn päässä ympäröivästä merivedestä. Teräsveneessä lyijypaarlasti on tavallisimmin vielä teräksisen kölilaatikon sisällä, joten lyijyn sisällä oleva jäähdytysputkisto jää melko kauaksi jäähdyttävästä merivedestä. Lyijyn sisällä olevaa putkistoa on todennäköisesti vaikea/mahdoton huoltaa. Putkisto varmaankin tukkeutuu samaan tapaan, joskin hitaammin kuin tavanomaisessa moottorin lämmönvaihtimessa.
Lyijyköliin sisään rakennetun jäähdytysputkiston riittävyydestä lämmönvaihtimena ei taida löytyä kovin paljon lähdekirjallisuutta. Sen sijaan rungon ulkopuolisesta jäähdytyksestä (putket tai lämmönvaihdin rungon ulkopuolella) kerrotaan kirjoissa ja netin kirjoituksista kuten eri myös eri tyyppisistä kölijäähdytyksistä.
Eikö olisi viisainta perehtyä mitä eri tyyppisistä jäähdytysmenetelmistä on julkaistu? Tietysti tällä foorumillakin voi saada kokemusperäistä tietoa, mutta myös jotain muuta…
Lämmönvaihtimen putket on ohuet, ja niihin tulee likaa merivedestä, kun taas köliin voi laittaa vaikka 19 mm putket ja niissä kiertää vain puhdasta tavaraa. Vielä voi varautua puhaltamaan ne paineilmalla puhtaaksi. Tietysti isommat putket varmaan vaihtavat lämpöä huonommin. Sinänsä erittäin kannatettava hanke ja Suomessa mielestäni järkevämpi kuin se tavanomainen systeemi.
Mulla on toiminut, myös tropiikissa, jo 40 v se, että osa köliä (30 L) on jäähdytysnestesäiliönä. Vaihdan nesten joka 3.-4. vuosi. Vetenä käytän tislattua vettä. snoopy.fi
Leikkaa kölin molempiin kylkiin 1x2 m reijät.
Tee haponkestävästä reikään sopiva elementti jonka sisäpintaan hitsaat haponkestävät neliöputket kanaviksi.
Tämän elementin hjitsaat kölin reikiin molemmille puolille yhdet.
Kytket elementit rinnakkain.
Maalat kölin "mustan osan pikkaisen haponkestävän alueen yli.
Moottoriveneessä kölijäähdytys käsittääkseni tarkoittaa, että 'tyhjä köli' täytetään moottorin jäähdytysvedellä ja kierrätetään takaisin moottoriin. Systeemissä ei ole mitään putkistoa kölissä.
Samaa on käytetty pitkäkölisissä purjeveneissä (teräsveneissä), joissa osa köliboksista on glykolisäiliö moottorin jäähdyttämiseksi. Aivan sama idea on eväkölisen veneen onton skegin käyttäminen lämmönvaihtimena. Oleellista on asentaa glykolin syöttö- ja paluuputki niin, että jäähdytysneste kiertää koko säiliössä eikä ainostaan yläpinnassa. Säiliössä pitää myös olla huoltoluukku puhdistusta varten.
Yleensä kölijäähdytys merkitsee myös kuivaa pakoputkea. Kölijäähdytyksen etu on talvikäytössä, koska merivettä ei oteta rungon sisäpuolelle lämmönvaihtimeen. Toinen etu on likaisissa/mutaisissa vesissä liikkuminen.
Jos haluaa laittaa tavanomaisen märän pakoputken, normaali lämmönvaihdin moottorin yhdeydessä on käypä ratkaisu. Tuntuisi, ettei kannata asentaa erillistä merivesijäähdytystä pakoputkea varten, jos päätyy kölijäähdytykseen.
Olisi kiinnostava kuulla aloittajan ajatuksia siitä, miksi kölijäähdytys on hänen valintansa!
Jos putki on vedessä pohjan alla tai ohuehkon pellin läpi yhteydessä veteen, ei pinta-alaa tarvita todellakaan paljon. Tässä esimerkiksi 48 hv Bukhin ohjekirja, jossa kölijäähdytys vaatii vain 1,5 m 22 mm putken vedenalle: http://www.bukh.dk/upload_dir/pics/Produkt-Ark/DV-48-RME/Owners-Handbook---BUKH-DV-48-RME.pdf
Tuo perustuu siihen, että putken sisällä on suuri virtausnopeus ja myös ulkopuolella kohtuullinen (veneen liikkuessa), jolloin lämpö siirtyy tehokkkaasti. Pinta-alaa tuossa putkessa on vain 0,1 m2! Täysillä kierroksilla veden virtausnopeus ko. putkessa on 8 m/s, jolloin lämmonsiirtokerroin on suuruusluokkaa 10 000 W/m2 putken sisällä. Jos vene liikkuu 3 m/s, myös ulkopuolella lämmsiirtokerroin on suuruusluokkaa 10 000 W/m2. 1.5 mm kuprariseinämälle lämmonsiirtokerroin on 270 000 W/m2. 48 hv diesel tuottaa enintään 30 kW. Tuolla laskien merivedestä kupariin on ~30 astetta, kuparin sisällä reilun asteen ja kuparista jäähdytysveteen taas ~30 astetta. Vesikierto on niin suurta, että koneen sisällä ei tarvita kuin n. 3 asteen lämpötilamuutos jäähdytysvedessä, joten systeemi toimii, vaikka merivesi olisi 30 asteista (jäähdytysvesi 90 asteista tuolloin).
Jos putken tekeekin haponkestävästä ja edelleen 1,5 mm seinämällä, on metallissa jo 26 asteen lämpötilaero ulko ja sisäpinnan välillä. Pinta-alaa tarvitaan siis lisää, muttei paljoa. Riittää pidentää putki 1,5 m -> 2,2 m.
Lyijyn lämmönjohtavuus on tuplasti parempi kuin haponkestävän. Jos tuo putki on vaikkapa 10 mm lyijyn päässä 5 mm teräksestä, tarvitaan putkea n. kolminkertaisesti edelliseen verrattuna eli 10 m riittää varmasti. Tarkka laskenta menee sitten jo haastavammaksi, koska pitäisi tietää geometria tarkemmin ja käyttää jotain numeerista mallia eikä pelkkiä käsikaavoja.
Yksiköistä jäi K (tai C) pois eli tietysti 10 000 W/m2/K.
Osastoi veneen pilssiin sopivansuuruinen tankki jäähdytys nesteelle, huoltoluukku tietysti. Pohja toimisi jäähdyttävänä pintana, eristyksestä riippuen myös kansi. Köliin sitä ei mielestäni kannata sijoittaa koska litku on niin kevyttä ja menettäisit painokölin tuomaa vipuvoimaa. Löytyy viisaampia laskemaan tilavuuksia, ehkä kannattaisi laittaa myös loiske levyjä jotta irtonaiset nesteet eivät heikennä vakavuutta.
Noinhan se ennen tehtiin noihin puutavara yhtiöiden hinaus moottoreihin. Riittävän iso pilssitankki joka riittää kesän lämpimämmän veden aikana.Voi ajella vaikka pohjamudissa .ei järjestelmä tukkeudu.
Heh.
Mahtaako muutama putki 4000 kilon lyijykölissä muuttaa vakautta sen enempää ku kipparin punainen pipo
Kun kysymys on purjeveneen kölijäähdytystankista, miksi tarvittaisiin loiskelevyjä? Tankki täytetään glykoliliuoksella niin, ettei sinne jää ilmaa. Kun ei ole ilmatilaa, neste ei loisku. Jos tankissa on ilmaa, riskinä on ilmakuplien joutuminen moottorin jäähdytystilaan ja jäähdytyksen häiriytyminen. Näin kirjoitetaan/väittään, itselläni ei ole kokemusta muuta kuin kaverini veneen skegitankista.
Miksi pitäisi olla tankki eikä pelkkä putki? Mitä hyötyä on kasvattaa jäähdytysveden tilavuutta?
Jos tarkoitat rungon ulkopuolista putkea (jollaisia näkee mm. puisissa "fiskareissa"), onko sellaisen asentaminen teräsveneeseen sittenkään aivan ongelmatonta? Jos putki on happoterästä, onko rungon ja putken välinen hitsaussauma korroosion kannalta turvallinen?
Onko toisaalta haittaa siitä, että jäähdytysnesteen tilavuus kasvaa? Tietysti glykoli maksaa, mutta onko muuta?
En muista nähneeni sellaisia teräs- tai alumiinipurkkareita, joissa kölijäähdytys olisi toteutettu rungon ulkopuolisella putkella.
Putki voi olla rungon ulkopuolella tai sisäpuolella. Sisäpuolella olevasta putkesta on tietysti huolehdittava riittävästä lämmönsiirrosta ja ei liene mitään järkisyytä käyttää haponkestävää sisäpuolella.
Itselläni on 10M teräksinen moottorivene, joka on aikanaan saariston työveneeksi tehty.
Pohjassa on kölijäähdytin mallia ns kaksoispohja 1,5m2 pintaala on riittänyt 100hv/5l dieselin jäähdyttämiseen erittäin hyvin. ainoa vika tuossa on, että järjestelmän tilavuus kasvaa helposti satoihin litroihin, mutta jos laittaa longlife jäähdytinnesteet sisään ei tarvitse jäähdytyksestä pahemmin murehtia.
Kölijäähdytys on mielestäni yksi parhaista jäähdytysjärjestelmistä teräsveneeseen. Mahdollistaa myös jäissä säilytyksen mikäli veneen rakenteet sen sallii.
Pakoputkisto minulla on kuiva ja eristetty, joka on johdettu metri kattoa korkeammalle äänenvaimentimen kautta. toki jos märän putken laittaa, niin tarvitsee erillisen merivesi pumpun eikä venettä parane paljon jäissä säilytellä.
Teetkö nesteettä analyyseja, että riittävä korroosio suoja? Tiesit varmaan, että litku muuttuu happamaksi vanhetessaan kun lisaineistus häviää...siksi litkut suositellaan vaihdettavaksi 2-3 vuoden välein tehtaan suosituksen mukaisesti. Glygoleissa on isoja eroja...
Kuule "omaa tekemässä", osta valmis varusteltu, koettu ja koeteltu, pallonkiertovene. Säästät hirvittävästi aikaa ja varsinkin rahaa. Siis niin paljon säästät rahaa, että sillä erotuksella kierrät pallon iisisti ja heti matkaan.
Lisää www.snoopy.fi
Tarjottukin on mutta ei reaktiota.