Nyt ymmärsin. Sinä mies olet oikeasti vain yksi monista pelkureista.
Et kykene yksin MIHINKÄÄN!
Minä KYKENEN. Hyvästi,
Et kykene yksin MIHINKÄÄN!
Minä KYKENEN. Hyvästi,
12.3 on tärkeä päivä
upeamuttafiksu
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Yksinhän tässä on oltu, ihan hissukseen ja hiljaa.
Oliko tää jollekkin laumaeläimelle sitten.
Nytkö ymmärsit... asianosainen oli varmaan paikalla. Jos ei ollut niin kauanko mietiskelit ja pyörittelit pelkuruutta?
Mitä tarkottaa ettei kykene yksin mihinkään, en mä sille voi mitään jos mun elämä meni päin vittua, sille on aika vitusti syitä.
Ei tää yhteiskunta anna noin vaan uusia mahollisuuksia että haistappa sinä paska, kaiken taustalla oli kuitenkin rakkaus. En tiedä mihin tää tunne vuosien saatossa vielä muuttuu mutta unohdusta ei heru.
Miksi aina pitäisi unohtaa?
Ei pidäkkään. Tää tilanne on vaan niin moniulotteinen ja sekava, ehkä joku miettii että mitä hittoa se arpoo eikä toimi tai tee. Vaikka jotain tietty koittanut. Tää on kuin yks trivial pursuitin pelinappula missä jokanen erivärinen pala kuuluu johonkin tilanteeseen tai tapahtumaan muutamilta viimevuosilta. Eli itse pelinappula, se on se kokonaisuus. Voiko tätä sekavammin selittää. Paremmin ja yksitysikohtasesti tietysti mutta ei välttämättä tähän. Hän varmaan ehkä tietää,ehkä miettii miten siihen reakoisin, jos niin. Ja silti minkään ei välttämättä olla niin monimutkikasta, voi hel*etin helveti. Nyt saa teksti riittää, kahestaan sitten jos niikseen.
pieruhousun synttärit
12.3:tta on erään exäni syntymäpäivä.
Onnea hänelle syntymäpäivän johdosta ja muutenkin kaikkea hyvää.
Kyse on miehestä, joka kykenee vain tuijottamaan, menee ihan paniikkiin, kun olisi tilaisuus ja silloinkin puhuu mitä sattuu. Kykenen, kykenin. Tulen aina kykenemään.
Hänelle oli aikansa ja tilaisuutensa. Vuosia.
Tulee aika, kun loistolahti nimeltään rohkeus saapuu lahden poukamaan...mutta minun kohdallani se ON myöhäistä.
Olen niitä naisia, jotka ei koskaan unohda, mutta ei se vaikuta mihinkään muuhun kuin, että osaan valita jatkossa paljon HUOLELLISeMMiN valintani. Ei muuta.
Nyt tuli olo, että et itse ole voinut tehdä aloitetta, "koska olet nainen". odotit vain toisen käyttävän niitä tilaisuuksia.
Se on vanhanaikaista. Jos oikeasti on kiinnostunut, nainenkin voi sen osoittaa.
En ole vanhanaikainen nainen. Tiedän olevani näyttävä, niin sisäisesti kuin ulkoa. Olen ollut rohkea, olen tehnyt aloitteen. Silloin.....Hän oli silloin ns onnellisesti suhteessa, mutta nyt ei enää niin onnellisesti. Aika kuluu, ja jokin ei ole sittenkään ennalllaan. Kun mies rakastuu, se ei saa mitään itsestään irti. Tuijottaa, tuijottaa ja posket punoittaa, tuijottaa ja on kuin suonsilmäkkeessä. Vakavasti syvällä rakkauden tunteessa oleva mies änkyttää, menee mykäksi ja yrittää pistää päänsä pensaaseen. On se herttainen.
Tiedän, että hän uskaltaa joku päivä...mutta....en tiedä onko minusta enää siihen??? Muutun koko ajan enemmän ja enemmän, Mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä enemmän järki käskee ja tunteet ovat hapatusta. Se, että mies kerää rohkeutta vuosia....äkkiä tulee vanhuus vastaan. No, lempeä ja rohkea olen, pitkämielinenkin, mutta naisella on tarpeensa. Valitettavasti. Elämä on nyt, ei vasta sitten kun... se voi olla sittenkun jo liian myöhäistä.
Otsikko on myös minun kohdallani totta, mutta muu teksti ei. Minä kaipaan vaan ja kaipaan vaan lisää. Miten saan sen miehen ulos päästäni? Olen yrittänyt kaikkeni!!
Ei se lähde. Elä sen kanssa. Kuolemaasi asti.
Upea mutta fiksu :D