Edellinen veneeni jossa oli taittolapa potkuri lähellä köliä, kääntyi peruuttaessa helposti molempiin suuntiin. Nykyisessä n. 30 jalkaisessa "uppotukissa" on kiinteä potkuri lähempänä peräsintä, eikä peruuttaessa käänny vasemmalle miltei ollenkaan. Laituripaikallani on takana lian lähellä toisia veneitä, joten ei voi edes "ryntäyttää" konetta ensin, koska se voi tulla kalliiksi kesän mittaan...Ymmärrän potkurin aiheuttaman pyörteen peräsimeen, mutta jos jollakin olisi hyviä ehdotuksia kokeilla jotain "ihmekonstia" ,olen kuulolla.
Kääntyminen peruuttaessa
Seilori
28838
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Käytä köysiä apuna
https://www.youtube.com/watch?v=QQzA-LZD8qQ
Seilorile tiedoksi, että se peräsin ei useinkaan sotke sitä peruuttamista. Kun peruutat ne pyörteet eivät osu peräsimeen.
Tuo kokemasi ilmiö on nimeltään potkurin sivuveto ( engl. prop walk) . Sen pääasiallisin syy on alhaalla (syvällä) käyvä potkurin lapa.
Alas menevä lapa puree siellä syvemmällä suuremman paineen veteen ja tekee siten enemmän työtä kuin pintaa lähempänä käyvä lapa. Tästä seuraa tämä sivulle "kävely".
Tämä sivuveto on myös läsnä eteenpäin ajossa, mutta köli ja peräsin tekevät siitä lähes huomaamattoman.
Käytännön elämässä sitä voi hyödyntää manöveereissä, mutta jos terävät potkut tehoilla eivät tule kysymykseen on turvauduttava springeihin.
Jokainen vene on yksilö tämän sivuvedon käyttäytymisen suhteen. Toisilla aluksilla voi vaihteella e-v-p ja peräsimen poikkeutuksella puolelta toiselle saada sitä jonkin verran aisoihin.
Mainitsit tuossa edellä, että edellisessä veneessä sivuveto oli vähäisempi. Kun vetolaite on sijoitettu keskemmälle venettä, luulee moni että silloin prop walkia ei olisi. Tässä tapauksessa sille ei vain tule niin suurta vääntäävää momenttia johtuen vetolaitteen sijoituksesta.
Akselivedon kanssa on potkuri usein melko takana ja siten sivuveto on voimakas.
Taittolapapotkurien valmistajat yrittävät tehdä parhaansa vähentääkseen tuota usein kiusallista seuralaista.
Syvyys ja sen mukana kasvavalla hydrostaattinen paine ei ole sivuttaisvedon syy. Asiasta oli pitkä keskustelu viime kesänä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/12429997
Usein huonosti pakilla kääntyvillä veneillä peräsimen asento ei vaikuta pakilla juuri mitään. Sen voi silloin pitää jatkuvasti käännettynä eteenpäin ajon vaatimaan suuntaan. Antamalla voimakkaita potkuja eteen-taakse, vene kääntyy erittäin hyvin toiseen suuntaan ja auttavasti toiseen.
Onko aivan pakko kääntyä siihen väärään suuntaan?
Tuon potkurin vetoonhan vaikuttaa enemmän sen alaspainuvan lavan kohtauskulma ja tämä taas on sitä suurempi mitä enemmän potkuriakseli on alaspäin suunnattu. Tästä johtuen potkurin työntövoima on epäsymmetrinen .Väittäisin ettei tuolla hydrostaattisella paineella ole juurikaan merkitystä 20-30 cm matkalla. Tämä vaikuttaa myös lentokoneen potkurissa ja sen kyllä huomaa.
Ja vielä äskeiseen, että veneessähän potkuri pyörii molempiin suuntiin mutta akselin kulmasta riippuen kohtauskulmat lavassa ovat kuitenkin erilaiset. Esim. Purjevetolaitteessa akseli on kulkusuunnan mukainen jolloin tätä ilmiötä ei ole. Asiaahan voi "uppotukissa" helpottaa keulapotkurilla niin johan helpottaa.
Niin veneessä kuin lentokoneeessa potkurin aiheuttama sivuttaisveto johtuu pyörivän potkurivirran osumisesta epäsymmetrisesti runkoon/köliin/peräsimeen, ei siitä että potkuri olisi hieman vinossa, jolla ei ole edes mitään merkitystä ennen kuin vene liikkuu. Sivuttaisvetohan on voimakkaammilaan juuri veneen ollessa paikallaan.
Potkurivalinnalla on melko suuri vaikutus sivuttaisvetoon, koska eri potkureilla virtauksen pyöriminen on voimakkuudeltaan erilaista. Myös potkurista lähtevän virtauksen halkaisija ja nopeusjakauma on erilainen eri potkureilla, vaikka halkaisija ja nousu olisivat samat.
Kääntyvälapaisia potkureita on nykyään saatavissa, joissa potkurin lapakulmia (nousua) voidaan säätää erilaisiksi eteenpäin- ja taaksepäinmenoa varten. Säätämällä nousua pienemmäksi peruutukselle voi poikittaisvetoa pienentää.
Haittana on tietysti hinta.
Pienemmäksi mihin verrattuna? Kääntyvälapaisilla on tämän testin mukaan muita potkurityyyppejä suurempi sivuttaisveto yhtä poikkeusta lukuunottamatta.
Ihan heti en edes usko, että lapakulmana pienennys auttaa. Silloin joutuu käyttämään suurempia kierroksia, jolloin todennäköisesti potkurivirta pyörii enemmän.
http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf
Lentokoneessa potkurikierto kampeaa sivusuunnassa, kun toiselta puolen haukataan suuremmalla kohtauskulmalla kuin toisella. Näinhän se menee, mutta lentokoneessa potkurin halkaisija on melkoisen paljon suurempi kuin veneessä. Ja paikoillaan ollessa työntämällä puolen potkurin säteen momentilla yhdeltä puolelta hiukan enemmän, ei venettä käännetä. Mutta kuten Joakim esitti, kohdistamalla potkurin kohdalla pohjaan poikittainen virtaus, saadaan perää kyllä työnnettyä sivulle. Köli tietysti siinä pysyy liki paikallaan. Koneajossa matkavauhdilla sillä kohtauskulmasta johtuvalla potkurikierrolla varmaan onkin merkitystä akselivetoisessa..
Ainakin yksimoottorisessa tuo P-faktoriksi kutsuttu ilmiö on hyvin pieni verrattuna potkurivirran pyörimisliikkeen vaikutukseen. Tässä esimerkiksi sanotaan tuulitunnelikokeiden perusteella 6/7 momentista tulevan pyörivästä potkurivirrasta: https://www.aircraftspruce.com/catalog/pdf/13-09032.pdf
Tuo P-faktori on olemassa vain veneen/lentokoneen liikkuessa merkittävällä nopeudella potkurivirtaan nähden. Veneessä sivuttaisveto on kuitenkin suurin ongelma juuri paikallaan. Kun pakin laittaa paikaltaan päälle, venen perä liikkuu helposti enemmän sivulle kuin taakse kunnes vauhti on kiihtynyt.
Myös purjevenevetolaitteella voi olla voimakastakin sivuttaisvetoa, vaikka siinä potkuriakseli on vaakatasossa eli P-faktoria ei ole.
On myös huomattava, että P-faktori siirtää voiman vaikutuspistettä sivusuunnaassa eli se ei aiheuta sivuttaisvoimaa vaan momentin. Kuten tuosta aiemmin linkittämästä testistä nähdään, veneessä sivuttaisvedosta tulee varsin huomattava sivuttaisvoima, jota ei millään saisi aikaan vain voiman vaikutuspistettä sivusuunnassa siirtämällä.
Yksimoottorisella on kuitenkin hyvin selkeä ero nousun ja matkalennon välillä, vaikka kierrokset pitäisi samana. Suurin muuttuja siinä on kohtauskulma. Onko sitten trimmi lentokoneessa niin paljon herkempi, kun nousukulmilla tarvitaan tuntuvasti vastajalkaa. Ja momenttihan on eri akselin suhteen noilla tekijöillä.
Puhun kokemuksesta. Kolmilapainen kiinteä käänsi perää selvästi enemmän kuin nykyinen pienemmän nousun omaava kääntyvälapainen vaikka kierroksia joutuu vähän enemmän käyttämäänkin. Samasta satamapaikasta olen peruutellut vuosikausia molemmilla potkureilla.
Potkureissa on merkittäviä eroja merkkien, mallien, tyyppien jne. välillä. Itsellä on kokemusta VP 3-lapaisesta Gorin 2-lapaiseen siirtymisestä. Molemmat taittolapoja vetolaitteessa. VP:llä sivuttaisveto oli varsin huomattavaa ja Gorilla lähes olematonta.
Minulla ei ole kokemusta lentokoneen ohjaamisesta, joten en osaa ottaa kantaa. Jos samalla vauhdilla ja kierroksilla pelkkä kohtauskulman muutos vaikuttaa merkittävästi, kyse on varmaankin P-faktorista.
Tuo selitys ei kuitenkaan ole mitenkään mielekäs purjeveneissä ja uppuomarunkoisissa moottoriveneissä havaittuun ilmiöön. Senhän pitäisi olla voimakkainta kovemmissa vauhdeissa ja vaikuttaa myös eteenpäin ajettaessa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sivuttaisvetoa on paljon vaikka vene olisi paikallaan (kuten tuon testin mittauksessa) ja eteenpäin ajettaesssa sitä ei ole havaittavasti (peräsin suorassa, ei painetta pinnassa).
Lentokoneessa ei nopeutta, kohtauskulmaa tai kierroksia voi tietenkään yksi kerrallaan muuttaa, aina noista kolmesta yhtä muuttaessa jompikumpi muista muuttuu myös. Potkurikierron ja kohtauskulman yhteys on kuitenkin hyvin selvä.
Veneen liikkeellä ollessa tilanne virtauksien ja pyörteiden kannalta taitaa olla monimutkainen ja eri veneet hyvin erilaisia. Edellinenakselivetoinen veneeni kääntyi koneella ajaessa suorastaan vauhdikkaasti, jos pinnasta päästi irti ja pinnassa oli jopa pieni paine. Nykyinen myös akselivetoinen on käytännöllisesti katsoen neutraali. Vedenalaisia osia katsellessa eron syy ei ole mitenkään ilmeinen. Pienihalkaisijaisen potkurin aiheuttama momentti ei voine olla pääasiallinen syy puoltoon, mutta varmaankin havaittava tekijä.
Mutta aloittajan kysymykseen, eli prop walkiin näillä ei tietenkään ole yhteyttä.
Kiitos vastauksista. Nimim. C1R:lle sanoisin että liikun veneelläni miltei aina yksin, joten köysillä vetely ei onnistu. Varsinkaan kun ei ole tuollaista Pylväspaikkaa. Onko pakko kääntyä väärään suuntaan? - No tuohon ei kannata vastata. Kiitos kysymästä. Säädettävä lapakulmainen potkuri, tai keulapotkuri verrattuna veneeni hintaan, menee överiks, valitettavaksi. Kiitoksia paljon neuvoista kaikille. Ehkä kokeilen potkurin vaihtamista taittolapaiseen tms. Hyvää Kevättä kaikille.
Kyllä tuo onko pakko kääntyä väärään suuntaan on hyvin validi kysymys. Joillain veneillä vaan ei kannata sitä yrittääkään peruutettaessa ahtaassa paikassa. Yleensä on mahdollista välttää kääntymystä ko. suuntaan, vaikkapa peruuttamalla pidempi matka ja kääntämällä keula menosuuntaan toisessa paikassa.
Yhden kesän olin töissä vesibussissa rahastajana ja ajoinkin aika paljon. Se ei kertakaikkiaan kääntynyt toiseen suuntaan, juuri ja juuri sai menemään suoraan. Varsin ahtaisiin paikkoihin sillä mentiin, muttei koskaan yritettykään kääntyä siihen väärään suuntaan.
Purjeveneissä sivuttaisveto ei koskaan ole noin paha ja isolla peräsimellä vene kyllä kääntyy kun vauhtia on.
Ihan esimerkkinä tyypillinen venepaikka kahden pistolaiturin muodostamassa umpikujassa. Mielellään sitä peruuttaisi lähtiessä sinne umpikujaa kohti ja lähtisisi sitten keula edellä ulos väliköstä. Jos se on väärä suunta kääntyä, voisi olla paljon helpompaa peruuttaa ulos väliköstä ja kääntää vene myöhemmin. Mahdollisesti joutuu kääntymään väärään suuntaan välikön päässäkin, mutta siihen saa kelattua vauhtia, jolloin peräsin toimii.
Joo, kyllä se on tosi että väärään suuntaan ei pidä yrittääkään peruuttaa. Aina kun lähden laituripaikaltani joudun pakittamaan "väljemmille" vesille. Rajoittaa myös vierasvenesatamaan menoa jonkin verran, eli jos vielä vapaa paikka löytyisi, mutta on huomioitava aina se että pois lähtiessä suunta on oikea, ettei munaa itseään pahemmin, puhumattakaan että kolhisi toisten veneitä. Tässäpä villakoiran ydin olikin alkup. kysymykselleni.
Koita sellaista, että ensin pakitat riittävällä vauhdilla. Sitten sekunniksi pariksi potku eteen samalla kääntäen ruori täysin oikealle. Nyt veneen keula kääntyy oikealle, mutta jos pakitusvauhti oli riittävä, vene liikkuu edelleen hitaasti taakse. Sitten taas pakittelet, kunnes on aika antaa potku eteen. Tuntuu tietysti hassulta repiä kaasuvipua eestaas, mutta tämän pitäisi tepsiä. Kannattaa harjoitella avoimessa paikassa. Itse käytän tätä rutiininomaisesti kahdessa veneessäni, joissa pakki on ohjauskyvytön.
Kannattaa kokeilla seuraavaa. Kun irroitat peräkäyden poijusta, pujota apukäysi poijun lenkistä. Kiinnitä köysi sen puolen takaknaapiin, mille puolelle haluat perän kääntyvän. Luonnollisesi poiju uitetaan samalle puolelle. Peruuttele hiljakseen tehoa vain sen verran että vene lähtee liikkeelle ja sitten vielä kaasua piois. Anna apukäydestä sopivasti löysää mieluummin kireällä kuin löysällä. Näin perä alkaa kääntyä apuköyden puolelle.
Kun keula on oikeassa suunnassa irroitat apukäöyden peräknaapista ja vedä käysi veneeseen.
Kaikkia näitä pitää kokeilla kun saan veneen veteen. Kuulostaa järkeviltä neuvoilta. Täytyy poijun lenkki "pehmustaa" ettei turhaan raavi kylkeä...uskon että kääntyy. Samoin edellisiä konsteja kokeiltava.
Vielä yksi konsti, jos ei tullut jo edellä. Elikä pakitetaan ja käännytään sinne suuntaan jonne kääntyy ja jos tilaa on ja pokka pitää niin jatketaan kääntymistä kunnes keula oikeassa suunnassa. Eli lehmänkäännös pakilla....
Sama asia on moottoriveneissä, mutta siitä on itse asiassa apua, koska sen avulla on mahdollista kääntää venettä. Moottoriveneiljöille asia on tuttu eikä aiheuta ongelmia.
Tuossa on purkkariversio menettelystä.
http://www.sailmagazine.com/boat-handling/walking-prop
Joopa. Moottoriveneellä propwalk ei aiheuttanut mitään ongelmia. Itselläni on ollut kaksi uppoumarunkoista moottorivenettä (ensimmäinen oli 8 m, toinen 10-metrinen "fiskari"). Kääntyminen ahtaissa tiloissa oli helppoa verrattuna pitkäköliseen 10-metriseen purjeveneeseeni. Toiseen suuntaan se kääntyy propwalkin avulla hienosti, toiseen hyvin huonosti. Varsinkin tuulisessa satamassa "väärään" suuntaan kääntymistä on turha edes yrittää.
Olen kyllä omistanut eväkölisiäkin purjeveneitä. Nehän kääntyivät "paikallaan" ja niillä oli helppo peruutella. Kaikkeen tottuu...
Voitaisko puhua vaan potkurin "sivuttaisvedosta" jottei tärvättäisi kieltä tarpeettomalla ja ilmiötä huonommin kuvaavalla ulkomaalaisella sanalla. Kiitos etukäteen!
On ihan mukava periaate, että käytetään suomenkielisiä termejä. Jotkut niistä tosin ovat sen verran uusia tai outoja, etteivät heti juolahda ikääntyneen purjehtijan mieleen. Kysymys ei ole kielen tärväämisestä eikä edes tarpeettomuudestakaan, koska lisätietojen hankkiminen googlesta onnistuu parhaiten englanninkielisen termin avulla. Kokeilepa montako osumaa tulee propwalkilla ja montako sivuttaisvedolla!
Kyllä minä ikääntyneenä muistan ja ymmärrän sen sivuttaisvedon paremmin kuin tämän "catwalkin".
Tässä on opetusvideo, joka lohduttaa. Ei ole helppoa muillakaan!
https://www.youtube.com/watch?v=30Gj_shqt4E