Välillä oikeissa töissä käynyt ikivihreä Osmo palasi yhdeksi kaudeksi parlamenttiin. Kokemuksiaan ja tunnelmiaan tilittäää hän nyt, palatessaan taas hommiin joissa on hyvä. Siis omasta mielestään.
Jos lukija odottaa paljastuskirjaa saunaan sammuneista ja pikkujouluissa kähmineistä, pettyy. Ne jutut luetaan aivan muista medioista. Vaikkei kukaan tunnusta Seiskaa tilaavansa niin hämmästyttävän hyvin hallintoalamaiset on selvillä lehden tarjonnasta. Tuli vaan mieleen.
Harkittua analyysiä niin taloustilanteesta, toimintatavoista ja vääristymistä, sitä on tarjolla kaksi ja puolisataa sivua. Hyvin kirjoitettua, miedolla ironialla höystettyä kamaa, jota ei viittäkymmentä sivua enempää jaksa nauttia iltapalana. Sen verran painavista asioista on kyse.
Teemasta antaa viitteitä lukujen otsikot:
Hallitus, jota kukaan ei halunnut
Kunta- ja soteuudistus
Hallituksen työskentely ja avustajien rooli
Juristerian nousu
Mitä tehdä demokratialle?
Nämä olivat vain näytteitä. Mitä hallitustyöskentelyn vaikeuteen tulee, niin moni syyttää pohjan laajuutta ongelmien aiheuttajaksi. Aiheellisesti Osmo kysyy, miten Lipposen viiden puolueen hallitus toimi tehokkaasti verrattuna nykyiseen, 6, 5, 4 puolueen pohjaan? Voisko kyse olla myös pääministerin kyvyistä ja johtamistavasta?
Ongelmaksi hän nostaa nykyisen hallintomallin, vetokratian. Kuka vain voi vastalauseellaan estää minkä tahansa järkevän päätöksen. Siitähän on hallituksen loppuviikkoina nähty tragikoomisia esimerkkejä.
Aika purevia ajatuksia Soininvaara lausahtelee myös nykyisen avustajakaartin tarpeellisuudesta. Väljästi tulkiten: Jos kykypuolueen parhaat kyvyt häipyvät liike-elämään, etujärjestöihin tai huippuvirkoihin niin hallitukseen valikoituu erikoisen tasapainoituspelin vuoksi vähemmän päteviä. Onneksi edes avustajakaarti on huippuihmisiä. Sama koskee kansanedustajia. Äänestäjät saattavat valita ketä tahansa, joita sitten avustajat ohjaavat oikeista ovista sisään. Kovin huolissan Osmo-setä on, kun avustajat ottavat virkaansa suuremman roolin esiintyen kuin varaministeri, ilman ministerivastuuta. Samoin pieleen mennään, kun eri tahojen lobbarit istuvat päättäjien pöydässä. Katselkaapa vain, ketä livahtaa paikalle kun seuraavaa hallitusta joskus muodostetaan. Saattaapa siellä käytävillä kurkkia niin EK kuin Panimoliitto, pikkutekijöistä puhumattakaan.
Vallan valumisesta Eduskunnalta Perustuslakivaliokunnalle ja sieltä muutamalle valtio-opin professorille Osmo on myös huolissaan. Oli ala mikä hyvänsä, tämä "perustuslakipapisto" sanoo viimeisen sanan. Ja tuohtuu, jos valiokunta poikkeaa professorien mielipiteestä.
Kaikkiaan: Sangen mielenkiintoista luettavaa ja suositeltavaa kaikille ehdokkaana oleville. äänestäjistä puhumattakaan.
Jos lukija odottaa paljastuskirjaa saunaan sammuneista ja pikkujouluissa kähmineistä, pettyy. Ne jutut luetaan aivan muista medioista. Vaikkei kukaan tunnusta Seiskaa tilaavansa niin hämmästyttävän hyvin hallintoalamaiset on selvillä lehden tarjonnasta. Tuli vaan mieleen.
Harkittua analyysiä niin taloustilanteesta, toimintatavoista ja vääristymistä, sitä on tarjolla kaksi ja puolisataa sivua. Hyvin kirjoitettua, miedolla ironialla höystettyä kamaa, jota ei viittäkymmentä sivua enempää jaksa nauttia iltapalana. Sen verran painavista asioista on kyse.
Teemasta antaa viitteitä lukujen otsikot:
Hallitus, jota kukaan ei halunnut
Kunta- ja soteuudistus
Hallituksen työskentely ja avustajien rooli
Juristerian nousu
Mitä tehdä demokratialle?
Nämä olivat vain näytteitä. Mitä hallitustyöskentelyn vaikeuteen tulee, niin moni syyttää pohjan laajuutta ongelmien aiheuttajaksi. Aiheellisesti Osmo kysyy, miten Lipposen viiden puolueen hallitus toimi tehokkaasti verrattuna nykyiseen, 6, 5, 4 puolueen pohjaan? Voisko kyse olla myös pääministerin kyvyistä ja johtamistavasta?
Ongelmaksi hän nostaa nykyisen hallintomallin, vetokratian. Kuka vain voi vastalauseellaan estää minkä tahansa järkevän päätöksen. Siitähän on hallituksen loppuviikkoina nähty tragikoomisia esimerkkejä.
Aika purevia ajatuksia Soininvaara lausahtelee myös nykyisen avustajakaartin tarpeellisuudesta. Väljästi tulkiten: Jos kykypuolueen parhaat kyvyt häipyvät liike-elämään, etujärjestöihin tai huippuvirkoihin niin hallitukseen valikoituu erikoisen tasapainoituspelin vuoksi vähemmän päteviä. Onneksi edes avustajakaarti on huippuihmisiä. Sama koskee kansanedustajia. Äänestäjät saattavat valita ketä tahansa, joita sitten avustajat ohjaavat oikeista ovista sisään. Kovin huolissan Osmo-setä on, kun avustajat ottavat virkaansa suuremman roolin esiintyen kuin varaministeri, ilman ministerivastuuta. Samoin pieleen mennään, kun eri tahojen lobbarit istuvat päättäjien pöydässä. Katselkaapa vain, ketä livahtaa paikalle kun seuraavaa hallitusta joskus muodostetaan. Saattaapa siellä käytävillä kurkkia niin EK kuin Panimoliitto, pikkutekijöistä puhumattakaan.
Vallan valumisesta Eduskunnalta Perustuslakivaliokunnalle ja sieltä muutamalle valtio-opin professorille Osmo on myös huolissaan. Oli ala mikä hyvänsä, tämä "perustuslakipapisto" sanoo viimeisen sanan. Ja tuohtuu, jos valiokunta poikkeaa professorien mielipiteestä.
Kaikkiaan: Sangen mielenkiintoista luettavaa ja suositeltavaa kaikille ehdokkaana oleville. äänestäjistä puhumattakaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.