Hengitystä pidättäen katson kahvinruskeat rannat, jalanjäljet
sannassa, yön jota valkeus vähä vähältä murtaa,
niin kuin sinä
minua sanoitta, lauluitta myös;
se laulaa - hiljaisuus, jonka jälkeesi jätät, kuvaksesi.
Sinä Olet. Olet
suurenmoinen.
Minä rakastan Sinua, kadonnut
kaunis.
sannassa, yön jota valkeus vähä vähältä murtaa,
niin kuin sinä
minua sanoitta, lauluitta myös;
se laulaa - hiljaisuus, jonka jälkeesi jätät, kuvaksesi.
Sinä Olet. Olet
suurenmoinen.
Minä rakastan Sinua, kadonnut
kaunis.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaunis niin kuin sinäkin olet
Sitä on kuin pieni poika
merenrannalla
löytäen simpukankuoren
sileän kiven
edessäni totuus
laaja valtameri
tutkimattomana
sinä edessäni
unelmoinko
Kauan se viipyi, vartoi, pilvi
minun silmiini
linnan muotoinen
suuteli taivaanrantaa
ja
hajosi.
Satakieli ruskeesiipi
Luo Lumikin äsken hiipi
soi sille suudelman
lämpimän ja armahan
ja kokosi palapelin
runonen *hymy*
Kesä kuoli, kevät heräsi. Sinä lähdit, tulit kotona
käymään kasseinesi.
Minä että
mitä niin monella laukulla,
trilobiitillä, tulikivellä
kraatereista? antaisit minun elää
Sinun kanssasi.
Kasseilla hiiliä kannan
kun kävelyissä rannan
kylmä tulee
ja on vesi hulee
lämpöä tarvii tulikiven
kun tähtiä katselee taivaansinen
trilobiitit kraaterit
jotta kestää kaakelit
rakkauden tulen
tunteet kuin unen
pidä siis kädestä
löytyy kevät edestä
herää
ja rakkautta perää
se on edessäsi
Hienoja oli kaikki.
Ensimmäinen oli erityisesti. Luin sen jo aiemmin useita kertoja, että ymmärtäisin varmasti.
Rakkautesi...
Sinä olet suurenmoinen.
---ennen kuin pää leviää.
Jottei kukaan suuttuisi ja kenenkään välit eivät rikkoontuisi, niin korostan etten tunne aloittajaa.
Ihailen vain hänen kirjoituksiaan. On varmasti kultainen hänelleen.
Jäi mainitsematta:
"Kultaiselle" oli siis myös minulta.