Riekaleina ja rikki

Oli PTSD johon en saanut hoitoa ajoissa jonka takia tilanne kehittyi pahemmaksi niin että tuli keskivaikea depressio kuvaan.

Oikeastaan olen täysin tyypillinen PTSD potilas kaikilla tavoilla. En tajunnut olevani traumatisoitunut vaikka järkyttäviä olinkin kokenut.

Välttelin kaikkea mikä muistutti traumasta, Jos jokin pieni asia kuten joku yksittäinen sana muistutti minua koetusta traumasta sain paniikkikohtauksen. (itku, vapina, hyperventilointi, pyörrytys, pahoinvointi, itku, sydämentykytys joskus ihan oksentaminen) olin ahdistunut ja levoton näin painajaisia.

Olin ylivireinen ja nukuin hädin tuskin neljää tuntia yössä melkein kaksi vuotta! Minä keksin kierto teitä jotte minun tarvinnut mennä sitä kautta mikä muistuttaa jolla tavalla traumasta. Saatoin kävellä 5 ylimääräistä kilometriakin vain vältelläkseni tiettyä traumaa muistattuvaa paikkaa.

Aloin uskomaan etten voi enää koskaa elää normaalisti. Minulla ei ole normaalia tulevaisuutta enää vaan elämäni on pilattu täysin.

Säihkähtelin kaikkea. Pienimpiäkin äkkinäisiä ääniä ja liikkeitä, Olin helposti hermostuva ja saatoin saada voimakkaita tunnepurkauksia varsinkin jos tilanne alkoi muistuttaa traumaani. Puolustauduin räjähtävällä voimalla. Valmis vaikka tappamaan kunhan estän trauman uudelleen tapahtumisen.

Runsas alkoholin käyttö jonka avulla yritin unohtaa tapahtuneita ja turruttaa ahdistustani.

Lopulta tilanne kärjistyi siihen että laukesi päälle myös depressio. Olin masentunut PTSD potilas joka käytti erittäin runsaasti alkoholia. Eli täysin tyypillinen PTSD:stä kärsivä henkilö. kaikki meni kuin oppikirjoissa. Ihan sen kaavan mukaan.

Sain hoitoa traumaterapian muodossa ja paranin.

PitkäOliTie kirjoitti:

Oli PTSD johon en saanut hoitoa ajoissa jonka takia tilanne kehittyi pahemmaksi niin että tuli keskivaikea depressio kuvaan.

Oikeastaan olen täysin tyypillinen PTSD potilas kaikilla tavoilla. En tajunnut olevani traumatisoitunut vaikka järkyttäviä olinkin kokenut.

Välttelin kaikkea mikä muistutti traumasta, Jos jokin pieni asia kuten joku yksittäinen sana muistutti minua koetusta traumasta sain paniikkikohtauksen. (itku, vapina, hyperventilointi, pyörrytys, pahoinvointi, itku, sydämentykytys joskus ihan oksentaminen) olin ahdistunut ja levoton näin painajaisia.

Olin ylivireinen ja nukuin hädin tuskin neljää tuntia yössä melkein kaksi vuotta! Minä keksin kierto teitä jotte minun tarvinnut mennä sitä kautta mikä muistuttaa jolla tavalla traumasta. Saatoin kävellä 5 ylimääräistä kilometriakin vain vältelläkseni tiettyä traumaa muistattuvaa paikkaa.

Aloin uskomaan etten voi enää koskaa elää normaalisti. Minulla ei ole normaalia tulevaisuutta enää vaan elämäni on pilattu täysin.

Säihkähtelin kaikkea. Pienimpiäkin äkkinäisiä ääniä ja liikkeitä, Olin helposti hermostuva ja saatoin saada voimakkaita tunnepurkauksia varsinkin jos tilanne alkoi muistuttaa traumaani. Puolustauduin räjähtävällä voimalla. Valmis vaikka tappamaan kunhan estän trauman uudelleen tapahtumisen.

Runsas alkoholin käyttö jonka avulla yritin unohtaa tapahtuneita ja turruttaa ahdistustani.

Lopulta tilanne kärjistyi siihen että laukesi päälle myös depressio. Olin masentunut PTSD potilas joka käytti erittäin runsaasti alkoholia. Eli täysin tyypillinen PTSD:stä kärsivä henkilö. kaikki meni kuin oppikirjoissa. Ihan sen kaavan mukaan.

Sain hoitoa traumaterapian muodossa ja paranin.

Ylivireisyys näkyi vähäisenä unen tarpeena. (riitti se max 4 h yö) sekä hyvin pinnallisena unena, heräsin mitä pienimpiinkin ääniin säpsähtäen sekä levottaman olona joka näkyi jatkuvana liikkeessä olona. Aina menossa, koskaan ei voinut pysähtyä. Kova meno päällä kuin paeten henkensä hädässä omaa itseään.

Tuossa PTSD:ssä outo juttu minulla oli vieläpä se että ihan alku vaiheessa hakeuduin tahallaan uudelleen inut traumatisoineen tilanteen kaltaisiin tilateisiin. Hakeuduin esim. vaaratilanteeseen missä saatoin tulla pahoinpidellyksi ja kun pääsin tilanteeseen hain riitaa, Haastoin sitä itse yrittäen kerrata traumani konkreettisesti. Se tosin tapahtui humalassa mutta tahdoin sillä päästä jotenkin kertaamaan trauman.

kun pääsin lähelle sitä tilannetta laukesi päälle paniikkokohtaus.Tärisin, itkin ja vapisin ja samalla sain räjähtävän tunnepurkauksen. Koko käytökseni oli hämmentävää ja ristiriitaista. Olin todella pahoin traumatisoitunut ja alussa minulle ei riittänyt että kertasin sitä painajaisissa ja fläspäkkeninä valveilla muistoissani vaan minun piti myös saada konkreettisia kertauksia siitä. Myöhemmin kuvaan tuli välttely voimakkaana ja sitä jatkui pitkään. Hermoheikko millä hetkellä räjähtämässä oleva painekattila olin helvetin kauan,
jä. Itse pelkäsin ajoittain itseäni koska viha ja puolustautumis reaktioini oli niin massiivinen. pelkäsin mihin pelossani pystyn sillä vihani tuli voimalla.

Monet PTSD:stä kärsivät sodassa olleet sotilaat ovatkin syyllistyneet kotiuttamisen jälkeen väkivallantekoihin kärsiessään PTSD:n oireista.

asian ytimeen. Missähän ne itsarin tehneet mahtaakaan purkaa sielujensa syövereitä?

Just tuollaisten takia jotkut sen itsemurhan tekee, Tiedätkö että toinen ihminen julmuudellaaan ja teoillaan ajaa toisia tekeen itsemurhan? Millä oikeudella ? Minun läheinen teki itsemurhan ja voin kertoa että vihaan juuri siksi juuri tuollaisia pöpipäitä jotka tuollaisia ääliömäisyyksiä menee ääneen lausuun eikä edes tajua itse kuinka sairaita puhuu!!

Muistakaa myös käyttää itsestänne ja muista vain lääkärin antamia virallisia ja ajantasalla olevia diagnooseja. Ei mitään itse itsensä diagnosointia tai muiden diagnosointia. Ne eivät pidä paikkaansa. Monet diagnoosit jotka on annettu vaikka vuosi sitten eivät päde nykä hetkellä koska ihminen parantuu tai ole pahenee ja muuttaa muotoaan. Vain lääkäri voi sanoa sairauksille/käytöksille nimen.

Kannattaa myös muistaa se että lääkärikin tekee virhe diagnooseja, koska monet sairaudet muistuttaa oirekuvaltan läheisesti toisiaan ja jokainen ihminen on omanlainen persoona. Paljon diagnosointiin vaikuttaa myös se mitä ja miten potilas kertoo olostaan. Potilas voi jättää asioita kertomatta, vähätellä oloaan/käytöstään tai sitten suurennella oloaan ja käytöstään. Oikea diagnoosi voi vahvistua vasta pidemmässä hoitokontaktissa.

Kannattaa muistaa että vaikka itselleen ei sääliä hakisi niin löydätkö empatiaa muiden auttamiseen vai oletko katkera, kova kylmä ja julma toisten hädässä olevien tuomitsia "sääliä se vaan hakee" lausumillasi? Muista olla se ihminen ihmiselle jos kerran tiedät mitä on olla rikki ja ymmärrät kuinka kovassa avun tarpeessa ihminen on? Ole

En todellakaan ajatellut, että minulle vastattaisiin mitenkään postiiviseen sävyyn. Olen empaattinen ja teen tätä työksenikin. Nyt olen vapailla. En kehu itseäni, siihen olen vasta-alkaja, mutta olen pelastanut jo tähän ikään mennessä monta ihmistä hädässä. Minä olen niitä hoitajia, jotka muistetaan lopunikää. Minä olen niitä hoitajia, jotka muistetaan teoistaan. Minä olen niitä hoitajia, jotka palkitaan, ei rahalla vaan muuten. Et voi edes kuvitella miten vaikeissa sairauksissa olevia olen auttanut, ollut rinnalla kuoleman hetkellä tai nähnyt sen ihmeen, että ihminen tulee vaikeasta sairaudestaan terveeksi.
Minua saa vähätellä täällä. Olenhan vain yksi palstapelle ja kirjoitan sanoja kuten kuka tahansa.
Tämä palsta ei ole se paikka, jossa pistetään parastaan. Se on tuo kaikki tämän ruudun toisella puolella.
Muistuta vain jatkossakin, mutta ihan vain kehoituksena, jos ei ole täysin varma, on parempi olla hiljaa.
Ymmärrän sinuakin. Ymmärrän liki kaikkiaihmisiä.
Voitko kuvitella, että en kaipaa ketään täällä? Minulla on syyni olla palstalla. Syy miksi täällä olen, on aivan muu kuin muilla. En myöskään tee tätä työkseni, onnekseni. Anteeksi kirjoitusvirheeni, en minäkään ole täydellinen.

veeniksi kirjoitti:

En todellakaan ajatellut, että minulle vastattaisiin mitenkään postiiviseen sävyyn. Olen empaattinen ja teen tätä työksenikin. Nyt olen vapailla. En kehu itseäni, siihen olen vasta-alkaja, mutta olen pelastanut jo tähän ikään mennessä monta ihmistä hädässä. Minä olen niitä hoitajia, jotka muistetaan lopunikää. Minä olen niitä hoitajia, jotka muistetaan teoistaan. Minä olen niitä hoitajia, jotka palkitaan, ei rahalla vaan muuten. Et voi edes kuvitella miten vaikeissa sairauksissa olevia olen auttanut, ollut rinnalla kuoleman hetkellä tai nähnyt sen ihmeen, että ihminen tulee vaikeasta sairaudestaan terveeksi.
Minua saa vähätellä täällä. Olenhan vain yksi palstapelle ja kirjoitan sanoja kuten kuka tahansa.
Tämä palsta ei ole se paikka, jossa pistetään parastaan. Se on tuo kaikki tämän ruudun toisella puolella.
Muistuta vain jatkossakin, mutta ihan vain kehoituksena, jos ei ole täysin varma, on parempi olla hiljaa.
Ymmärrän sinuakin. Ymmärrän liki kaikkiaihmisiä.
Voitko kuvitella, että en kaipaa ketään täällä? Minulla on syyni olla palstalla. Syy miksi täällä olen, on aivan muu kuin muilla. En myöskään tee tätä työkseni, onnekseni. Anteeksi kirjoitusvirheeni, en minäkään ole täydellinen.

Ei hoitajana olo sinusta tee sydämmeltäsi hyvää jos lausut typeriä kommentteja! Se vain kertoo että rahan kiilto silmissä työtäsi teet et auttamishalusta! Rahaa rahaa sitä se on! Hoitajiakin on moneen junaan. Itse olen törmännyt sydämettömiin ja suorastaan ilkeisiin hoitajiin jotka eivät osaa asettua potilaan asemaan yhtään! Käsittelee kovakouraisesti. mutta sitten olen kohdannut myös kovin sydämmellisiä ja empaattisia hoitajia jotka ovat oikeasti välittäneet potilaasta ja sen olosta. Kumpaan mahdat kuulua? Juttujesi persuteella sydämmettömiin jotka tekee töitä saadakseen itselleen rahaa ja kunniaa jotka odottaa että hoita palkitaan ja jotka ei todellisuudessa välitä potilaasta yhtään! Mielenterveyshäiriössä se potilas sen suurimmantyöntekee ei hoitaja! Hoitaja on enemmän kuuntelija ja kysymysten esittäjä mutta potilas sen urotyön tekee!

Kenties hoidan sinua joskus, ja luulen, että sydämessäsi sitten ajattelet muuta. Voi olla, että olet niitä jotka periaatteen vuoksi räksyttää ja räkii päälle. Mutta tämähän on vain palsta...... Hoitosuhteesta sen verran, että potilas itse ei valitse hoitajaansa tai ei siihen ole mahdollisuutta. Ymmärrätkö?

Hankalia potilaita ei ole, on vain osaamattomia hoitajia....niinkö?

veenisti kirjoitti:

Kenties hoidan sinua joskus, ja luulen, että sydämessäsi sitten ajattelet muuta. Voi olla, että olet niitä jotka periaatteen vuoksi räksyttää ja räkii päälle. Mutta tämähän on vain palsta...... Hoitosuhteesta sen verran, että potilas itse ei valitse hoitajaansa tai ei siihen ole mahdollisuutta. Ymmärrätkö?

Hankalia potilaita ei ole, on vain osaamattomia hoitajia....niinkö?

" ihmisellä on uskomaton tarve tulla huomatuksi ja keinot on monet. Sairauksilla sitä hakevat joutaisivat vaikka paratiisisaarelle ja ongelmat esiintyisivät sielläkin.... patologista. "

Hoitaja joka lausuu tälläisen kommentin kuin sinä yläpuolella EI MINUA IKINÄ TULE HOITAMAAN! Jos tulisit niin marsisin oitis hoitavan lääkärini luokse ja käyttäisin potilaan valtuuksiani ja vaatisin toisen hoitajan itselleni jos en sitä saisi maksaisin mieluummin yksityiselle kilikalle rahaa tuhansia euroja kuin tulisin sinun hoidettavaksesi. Sinähän tekisit "hoidollasi" minusta masentuneen ja itsetunnoltani alamaihin painuneen noilal ajatuksillasi!! Ei potilaan edun mukaista.

veenisti kirjoitti:

Kenties hoidan sinua joskus, ja luulen, että sydämessäsi sitten ajattelet muuta. Voi olla, että olet niitä jotka periaatteen vuoksi räksyttää ja räkii päälle. Mutta tämähän on vain palsta...... Hoitosuhteesta sen verran, että potilas itse ei valitse hoitajaansa tai ei siihen ole mahdollisuutta. Ymmärrätkö?

Hankalia potilaita ei ole, on vain osaamattomia hoitajia....niinkö?

Jos muistat vielä hoitajan velvollisuuksia niin ne on esimerkiksi potilaan kunnioittaminen. Sinä myös kuntoutat potilasta ja tuollaiset negatiiviset ennakkoasenteet potilaista aiheuttaa sen että ne vaikuttaa sinun hoitotyössäsi tapaasi tehdä työtä. Herkät mielenterveyspotilaat huomaa tuolaisia asenteita helposti. Sellainen vaikuttaa mielenterveyspotilaisiin negatiivisesti vaikka et ääneen ajatuksiasi sanoisikaan. Teet silloin vain hallaa potilaalle koska ennakkoasenteesi on jo tuomitseva. Et silloin pysty kuntouttamaan potilasta vaan päinvastoin oma asenteesi ruokkii potilaan oloa pahemmaksi. Se ei ole potilaan edun mukaista vaan silloin olet väärä hoitaja tai väärällä alallla.

Lääkärit luottaa hoitajiin kuin Raamattuun.

jatkanvieläperusteluja kirjoitti:

Jos muistat vielä hoitajan velvollisuuksia niin ne on esimerkiksi potilaan kunnioittaminen. Sinä myös kuntoutat potilasta ja tuollaiset negatiiviset ennakkoasenteet potilaista aiheuttaa sen että ne vaikuttaa sinun hoitotyössäsi tapaasi tehdä työtä. Herkät mielenterveyspotilaat huomaa tuolaisia asenteita helposti. Sellainen vaikuttaa mielenterveyspotilaisiin negatiivisesti vaikka et ääneen ajatuksiasi sanoisikaan. Teet silloin vain hallaa potilaalle koska ennakkoasenteesi on jo tuomitseva. Et silloin pysty kuntouttamaan potilasta vaan päinvastoin oma asenteesi ruokkii potilaan oloa pahemmaksi. Se ei ole potilaan edun mukaista vaan silloin olet väärä hoitaja tai väärällä alallla.

Ymmärrän tuskasi, pidä siitä tiukasti kiinni ja varo vaan ettet koskaan parane.

96969696969 kirjoitti:

Ymmärrän tuskasi, pidä siitä tiukasti kiinni ja varo vaan ettet koskaan parane.

Olen parantunut jo vuosia sitten, mutta kerron kokemuksia ja näkemyksiä mitä sairaana olesssa havaitsin hoitajista. Olin osaan aika pettynyt. Olivat selvästi työhönsä jo kyllästyneitä ja kyynnistyneitä. Olisin muutamalle halunnut sanoa: hei hoitsu näytät niin väsyneeltä ja kyllästyneeltä hapannaamalta että taidat tarvita pidempää lomaa tai alan vaihtoa jo! Osasta näki että työstään ei enää nauttinut

Tyylisi muuttuu ketjun edetessä jyrkästi, radikaalisti. Viha kohdistuu yhä hoitajiin olet jopa aggressiivinen ja kun puhutaan itsestä, eli kirjoitat itsestäsi, kirjoitat lempeämmin.
Siili, jolla on haavat, ja piikit pistävät.
Jumala kuulee sinua.
"Ehje"

veenisti kirjoitti:

Kenties hoidan sinua joskus, ja luulen, että sydämessäsi sitten ajattelet muuta. Voi olla, että olet niitä jotka periaatteen vuoksi räksyttää ja räkii päälle. Mutta tämähän on vain palsta...... Hoitosuhteesta sen verran, että potilas itse ei valitse hoitajaansa tai ei siihen ole mahdollisuutta. Ymmärrätkö?

Hankalia potilaita ei ole, on vain osaamattomia hoitajia....niinkö?

Tämän luettuani toivoisin, että kaikki voisivat valita hoitohenkilönsä, kun heidän armoilleen joutuvat. Ajattelemattomasti nyt olet kynään tarttunut, tarkennan näppäimistöön. Ihmistenpalveluammateissa on kaksia jako eli ovat ns. kutsumusammattilaiset ja vain rahan vuoksi ammattiaan harjoittavat.

ruusuristi kirjoitti:

Tyylisi muuttuu ketjun edetessä jyrkästi, radikaalisti. Viha kohdistuu yhä hoitajiin olet jopa aggressiivinen ja kun puhutaan itsestä, eli kirjoitat itsestäsi, kirjoitat lempeämmin.
Siili, jolla on haavat, ja piikit pistävät.
Jumala kuulee sinua.
"Ehje"

Olen vihainen vain muiden heikossa jamassa olevien puolesta koska esimerkiksi yksi hoitaja pahoinpiteli yhden ystäväni. Kävi siitä oikeudenkäynnin. Osa hoitajista on ihan väärällä alallla. En tykkää ihmisistä jotka käyttäytyy huonosti muita kohtaan oli alalla millä hyvänsä. Insuliinisurmaaja hoitsut ja muut kivat siihen päälle

vanhusparat kirjoitti:

Tämän luettuani toivoisin, että kaikki voisivat valita hoitohenkilönsä, kun heidän armoilleen joutuvat. Ajattelemattomasti nyt olet kynään tarttunut, tarkennan näppäimistöön. Ihmistenpalveluammateissa on kaksia jako eli ovat ns. kutsumusammattilaiset ja vain rahan vuoksi ammattiaan harjoittavat.

Toinen hoitaja tapaus oli sellainen että mieshoitaja tunkeutui 15 vuotiaan tytön kanssa suihkutilaan vaikka tyttö vastusteli ja vaati naishoitajaa kanssan sinne. Mies katseli paljasta teinityttöä suihkussa. Tyttö teki valituksen lääkärille.

Yksi lisä hoitajien arkkuun oli tilanne jossa potilas kieltäytyi ottamasta lääkettään. Hoitaja työnsi väkivalloin potilaan suuhun lääkeitä ja potilas yritti saada sanotuksi että ei pysty hengittään vaan tukehtuu kun sitä lääkettä työnnetään niin nopeast mutta hoitaja ei kuunellut ja potilas veti lääkettä hengitysteihin ja meinasi tukehtua

vanhusparat kirjoitti:

Tämän luettuani toivoisin, että kaikki voisivat valita hoitohenkilönsä, kun heidän armoilleen joutuvat. Ajattelemattomasti nyt olet kynään tarttunut, tarkennan näppäimistöön. Ihmistenpalveluammateissa on kaksia jako eli ovat ns. kutsumusammattilaiset ja vain rahan vuoksi ammattiaan harjoittavat.

Sitten oli tilanne jossa potilas kertoi itsemurha ajatuksistaan. Hoitaja ei kuunnellut eikä raportoinut asiaa lääkärillä., Piti potilasta ilmeisesti vain huomiohakuisena. Yöllä potilas tuotiin ensiapuun tajuttoman ja kouristelevana. Potilas jouduttiin elvyttämään vielä yöllä sillä sydänpysähtyi

Kannattaa muistaa muutama asia, tämä on PALSTA. Tämä ei ole todellisuus. Tämä on paikka, jonne huutaa, raivota ja uskaltaa, kun muuten ei uskalla. Olla ja näkyä. Palsta on naamio. Matto, jonka alle on kiva lakaista, kun ei muuten uskalla tuntea. Puhua tai olla se joka oikeasti on. Paha. Tai hyvä.

Kannattaa muistaa, että hoitajan ammatti on ammattien joukossa.
Meitä on helppo vihata. Olemmehan viattomia auttajia. Meillä on rajamme.

Kun sairas saa hoitajakseen liki täydellisen ja ehjän hoitajan, niin se on sama asia, kuin voittaisi lotossa.
"Tunne käteni lämpö, tiedät siitä, olenko hyvä vai en. Katso nämä silmät, ne katsovat toista ihmistä."
Sanat ovat sanoja. Niitäkin tarvitaan, mutta tärkeintä on osata olla läsnä. Fyysisesti ja henkisesti.

Valaisen, että jos promille joukosta mokaa, niin he pilaavat kaikkien kymmenien tuhansien maineen.
Ja kaikkeahaan saa yleistää. Eikö??

yksimuurahainen kirjoitti:

Valaisen, että jos promille joukosta mokaa, niin he pilaavat kaikkien kymmenien tuhansien maineen.
Ja kaikkeahaan saa yleistää. Eikö??

Muistaakseni kirjoitin ylempänä näin : Itse olen törmännyt sydämettömiin ja suorastaan ilkeisiin hoitajiin jotka eivät osaa asettua potilaan asemaan yhtään! Käsittelee kovakouraisesti. mutta sitten olen kohdannut myös kovin sydämmellisiä ja empaattisia hoitajia jotka ovat oikeasti välittäneet potilaasta ja sen olosta. Kumpaan mahdat kuulua? ( Potilaallemitalliiiii 17.3.2015 09:56)

Siinä varmaan kaikki. Lues jatkossa tarkemmin!

Harmi.
Olet sanasi asettanut lauseisiin ja siten paikkasi ansainnut. Kerroit, laitoin talteen. Arkkuun. Lukitsin lukon ja nielin avaimen.
Avain on nyt syvällä maaperässä. Sitä ei sieltä takaisin saa.
Älä sitten itke jälkeenpäin.
Tulee sinunkin aikasi.

rivienvälistäjokumuu kirjoitti:

Harmi.
Olet sanasi asettanut lauseisiin ja siten paikkasi ansainnut. Kerroit, laitoin talteen. Arkkuun. Lukitsin lukon ja nielin avaimen.
Avain on nyt syvällä maaperässä. Sitä ei sieltä takaisin saa.
Älä sitten itke jälkeenpäin.
Tulee sinunkin aikasi.

Sulle taitaa olla kova paikka se että minä annan näin voumakasta kritiikkiä? Eikö hoitsu ole saanut tarpeeksi sitä potilailtaan, Voin kertoa että huonojen hoitajien maine kiirii kaduilla ja potilaat ja omaiset puhuu keskenään. On vain ajan kysymys kun se on esim. lääkärin tai sairaalan tiedossa. Nykyään muös blogeja kirjoittaa monet kokemuksistaan. Älä luota siihen että julmalla tympeällä potilaan kohtelulla pääsisit pitkälle ja saisit sitä haluamaasi kiitosta. Potilas tulee parannuttuaan kertomaan kokemuksiaan eteenpäin ja se voi päätyä vaikka lehtiin jos menet hoitamaan julmasti esim. lehden päätoimittajaa.

Meillä tässä kaupungissa on tiedossa paskat hoitajat ja samaa nimee kuulee kaduilla monien suusta. Maine kiirii ihmisen edelle.

rivienvälistäjokumuu kirjoitti:

Harmi.
Olet sanasi asettanut lauseisiin ja siten paikkasi ansainnut. Kerroit, laitoin talteen. Arkkuun. Lukitsin lukon ja nielin avaimen.
Avain on nyt syvällä maaperässä. Sitä ei sieltä takaisin saa.
Älä sitten itke jälkeenpäin.
Tulee sinunkin aikasi.

Hyvien hoitajien maine kasvaa ja niitä kehutaan paljon. Potilaat yrittää saada aikaakin hoitajalle/lääkärille jonka maine on kadulla hyvä ja taas hoitosuhteita katkotaan hoitajiin/lääkäreihin joiden hoitotyöstä monet kaduilla antaa kritiikkiä. Huono kohtelu muistetaan pitkään ja vot olla varma että se myös kuuluu ja kiirii kauas! Potilas ei unohda että sitä on kipeänä kohdeltu huonosti. Se muistaa sen!

Etkö tajua?
Se hoituri lopetti kirjoittamisen jo aikoja sitten. Mitä sinä enää jauhat paskaas? Paskahoituri toi on munkin mielestä. Ei se helpolla pääse sekään. Mä kyllä pidän siitä huolen.. ;)

kävijäpalstalla kirjoitti:

Etkö tajua?
Se hoituri lopetti kirjoittamisen jo aikoja sitten. Mitä sinä enää jauhat paskaas? Paskahoituri toi on munkin mielestä. Ei se helpolla pääse sekään. Mä kyllä pidän siitä huolen.. ;)

Ehkä. On vaan paljon sanottavaa kun ärsyttää. :D Ei kyllä minä tiedän miten rankka työ hoitoala on mutta nöyrä asenne pitää hoitajilla olla ja tarkastella niitä omia asenteita ja käytöstään, koska väsyneenä, stressaantuneena, yli työllistettynä ja jonkun hankalan potilaan kohdattuuaan hoitaja voi olla epäammttimaisen törkeä ja tehdä pahoja arvointi/hoitovirheitä potilaalle joka on täysin syytön hoitajan omaan mielentilaan jonak on voinut aiheuttaa joku ihan muu asia kuin se edessä oleva potilas. Potilas vain joutuu laiminlyödyksi tai huonosti kohdelluksi kun hoitaja ei hallitse omaa oloaan ammattimaisesti.

Miksi sinä huolehdit siitä? Kyllä se "systeemi" hoitaa sen sun puolestasi? Tuhlaat energiaa jonnijoutavaan. Kato hoitajatkin itse sairastuu ... you know. Sitä saa mitä tilaa.

jokujoku kirjoitti:

Miksi sinä huolehdit siitä? Kyllä se "systeemi" hoitaa sen sun puolestasi? Tuhlaat energiaa jonnijoutavaan. Kato hoitajatkin itse sairastuu ... you know. Sitä saa mitä tilaa.

Kyllä sitä omaa tai rakkaan ihmisen etua haluaa valvoa! Terveys on niin iso asia ihmisen hyvinvoinnista. Potilas sen hoitajan virheen seuraamukset kantaa, osa kantaa niitä lopun elämän. Hoitajat ja lääkärit leikkii ihmisen terveydellä ja hengellä. Luonnollista on että itsestään tai omaisestaan välittävä valvoo etua saada hyvää hoitoa ja ettei virheitä synny, koska pahimmillaan virheestä/laiminlyönnistä voi potilas kuolla. Se on kova hinta siitä että hoitajaa on vähän vituttanut tänään olla töissä ja kuunnella valittavia potilaita jotka hakee vain huomioo.

Harmi.
Muistutan sinua tuosta kommentistasi vielä. Ja sitten sinun vuorosi on sanoa "anteeksi,olin väärässä"...

jokuvainjoku kirjoitti:

Harmi.
Muistutan sinua tuosta kommentistasi vielä. Ja sitten sinun vuorosi on sanoa "anteeksi,olin väärässä"...

Minulle on tehty hoitovirhe laiminlyönnin takia. Kärsin siitä edelleen.

Ja se sitten oikeuttaa olla katkera? Loppuun asti?
Ei kukaan muista sitä enää. Ei kukaan muu kuin sinä itse. Elämäs valuu hukkaan. Osaat sentään ajatella ja kirjoittaa. Vai onko sinulla henkilökohtainen avustaja kirjoittamassa puolestasi? Katos sun asias vois olla huonomminkin.

nytjokumeneelounaall kirjoitti:

Ja se sitten oikeuttaa olla katkera? Loppuun asti?
Ei kukaan muista sitä enää. Ei kukaan muu kuin sinä itse. Elämäs valuu hukkaan. Osaat sentään ajatella ja kirjoittaa. Vai onko sinulla henkilökohtainen avustaja kirjoittamassa puolestasi? Katos sun asias vois olla huonomminkin.

Eriasia olla katkera kuin realisti ja tiedostaa että hoitaja/lääkäri ei ole JUMALA vaan ihminen jolla tunteet ja ajatukset aiheuttaa virheitä ja laiminlyöntejä jonka takia potilaan vastuulle jää se viimeinen oman edun valvonta. Hoitaja/lääkäri ei minua tai kehoani omista. Se olen minä ja minä määrään kuka siihen sorkkii.

Näin se on. Ystävällisyydellä ja jämäkällä tilanteeseen puuttumisella voi pelastaa jonkun hengen. Ei sitä tarvi toisen hyppyytettäväksi alkaa (mikäli siis kyse siitä että joku vain käyttää itsemurhalla uhkailua tahtonsa läpi saamikseksi) mutta silti ei tarvitse alkaa julmaksi vaan voi pitää epäilynsä omantietonaan ja huolehtia ko. ihminen avunpiiriin. Siellähän se sitten selviää onko itsemurha vaara todellinen vai oliko kyse kiristyksestä. Varman päälle silti kannattaa "pelata" eikä luottaa liikaa siihen että "Ei se mitään tee. sääliä se vaan hakee. " Koska ette voi oikeasti tietää!

Joku voi kuolla hutilointiinne ja tuomitsevaiseen asenteeseenne ja jokaista meitä velvoittaa auttamisvelvollisuus muistaakseni ihan lakiin kirjattuna. Meitä jokaista se velvoittaa auttamaan hädässä olevaa tai muuten jos joku kuolee emmekä ole auttaneet vaikka olemme olleet tietoisia voidaan meitä syyttää auttamistoimien laiminlyönnistä ja hätään jättämisestä

Palstapsykoosissa kaikki

En ole.

kotipsykologin toimintaa.
Mikään noilla oikeasti on mielessä? Oma mielenterveyskö rempallaan?
Outoja kopsauksia, ja ilman tietolähteen merkkaamista.

Netistäkopsattua kirjoitti:

kotipsykologin toimintaa.
Mikään noilla oikeasti on mielessä? Oma mielenterveyskö rempallaan?
Outoja kopsauksia, ja ilman tietolähteen merkkaamista.

ANNA APUA LÄHIMMÄISELLE

Netistäkopsattua kirjoitti:

kotipsykologin toimintaa.
Mikään noilla oikeasti on mielessä? Oma mielenterveyskö rempallaan?
Outoja kopsauksia, ja ilman tietolähteen merkkaamista.

Niin ja se että omasta mielestäsi sulla voi olla esim tuo yllä kirjoitettu PTSD mutta jos lääkäri ei ole sitä diagnosoinut ei sitä sulla ole. Oma kotidiagnosointi ei ole todellinen koska et ehkä tiedä mitä se häiriö oikeasti on. Diagnosointi on vaativaa ja tarvitsee aina lääkärin

Mulla kauhet PMS-oireet, eikä kukaan eikä mikään auta. Ole siinä sitten..

kahdeksantoist kirjoitti:

Mulla kauhet PMS-oireet, eikä kukaan eikä mikään auta. Ole siinä sitten..

Mullakin on! Tosin tänään helpottaa kun alkaa veri valuun sillä kipristelee ala selkää niin kovin jo.Menkat alkaa tänään ja olo helpottaa

Muuta täysin tämänhetkinen ruokavalio.
Juo vettä kaksi litraa päivässä, älä kokista tai muuta sokeripitoista. Syö bulgarialaista, turkkilaista jogurttia, monipuolisesti hedelmiä. Vältä sokeria. Opettele syömään raakoja kasviksia: porkkanoita, kaalia, kesäkurpitsaa.... Kidneypapuja, kuivattua kookosta. vältä vaaleaa leipää, tummaa mieluummin ja sitäkin vain neljä viipaletta päivässä. Maitoproteiinia mieluiten sokerittoman rahkan muodossa. Juo kohtuudella kahvia ja teetä. Harrasta liikuntaa ja nuku noin 8-10 tuntia yössä. Huolehdi hygieniasta, hyvin.

Monet jää ainakin häiriön ollessa pahimmillaan. Välttelee kaikkea, kun on päässyt avun piiriin alakaa oireet helpottaa ja se alkaa taas uskaltautuun kulkeen enemmän kaikkialla. Riippuu mikä PTSD:n on aiheuttanut ja mitä tilanteita PTSD potilas yrittää vältellä. Se mitä se välttelee siellä sitä ei ainakaan näe.