Pohjalainen.fi:
"Yhä useampi ruotsin kirjoittajista on nainen
16.03.2015 16:31
Vaasalainen Erika Rajala piti maanantaisen ruotsin yo-kokeen sanastoa vaikeana, vaikka hän on ollut kielikylvyssä ja käyttää ruotsia vapaa-ajalla jatkuvasti. Kuva: Tomi Kosonen
Vapaaehtoisuus on laskenut ruotsin kielen kirjoittajien määrää koko Suomessa, mutta myös kaksikielisellä Pohjanmaalla.
Sen lisäksi miesten osuus on vähentynyt.
Tänä keväänä vähän neljännes ruotsin kielen kirjoittaneista oli enää miehiä, kun vielä yhdeksän vuotta sitten heitä oli noin kolmannes.
Maanantaina abiturientit kirjoittivat toisen kotimaisen. Ruotsin kielen opettaja Heli Koskinen Vaasan lyseon lukiosta arvioi kokeen olleen ihan tavanomainen.
- Yllättävän paljon oli hankalaa erikoissanastoa.
Koskisen mielestä ruotsin kieli on hyödyllinen oppia työllistymisenkin kannalta.
- Kouluruotsilla pärjää Norjassa ja Tanskassakin melko pitkälle.
Lue lisää ylioppilaskokeen tunnelmista tiistain lehdestä."
"Yhä useampi ruotsin kirjoittajista on nainen
16.03.2015 16:31
Vaasalainen Erika Rajala piti maanantaisen ruotsin yo-kokeen sanastoa vaikeana, vaikka hän on ollut kielikylvyssä ja käyttää ruotsia vapaa-ajalla jatkuvasti. Kuva: Tomi Kosonen
Vapaaehtoisuus on laskenut ruotsin kielen kirjoittajien määrää koko Suomessa, mutta myös kaksikielisellä Pohjanmaalla.
Sen lisäksi miesten osuus on vähentynyt.
Tänä keväänä vähän neljännes ruotsin kielen kirjoittaneista oli enää miehiä, kun vielä yhdeksän vuotta sitten heitä oli noin kolmannes.
Maanantaina abiturientit kirjoittivat toisen kotimaisen. Ruotsin kielen opettaja Heli Koskinen Vaasan lyseon lukiosta arvioi kokeen olleen ihan tavanomainen.
- Yllättävän paljon oli hankalaa erikoissanastoa.
Koskisen mielestä ruotsin kieli on hyödyllinen oppia työllistymisenkin kannalta.
- Kouluruotsilla pärjää Norjassa ja Tanskassakin melko pitkälle.
Lue lisää ylioppilaskokeen tunnelmista tiistain lehdestä."
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksi, Heli Koskinen, suomalaisten pitäisi mennä töihin Norjaan tai Tanskaan?
Paljonko sait tuosta lausunnosta Svenska.nu:lta?
Fenno ei määrittele sitä minne ihminen menee töihin. Mutta yleensä ihminen tekee töitä osaamisalueellaan ja kieliosaaminen kuuluu näihin. Tytöt menestyvät poikia paremmin lähes kaikilla osaamisalueilla.
Kielitaidot ovat laskusuunnassa paitsi tytöillä.
Lukioon pitää saada pakkomatematiikka edes lyhyenä jotta tytöt oppisivat edes yhden tärkeän aineen enemmän.
Lisäksi matematiikkaa opiskelevat tytöt valitsevat vähemmän turhaa ruotsia, koska ovat älyllisesti parempia kuin muut tytöt.
Tyttöjen osuus on liian korkea koska heille on tehty helpotuksia lukioon, edes lyhyttä matematiikkaa ei tarvitse kirjoittaa.
Jos osaa matematiikkaa niin voi mennä töihin mihin tahansa maailmassa, eikä tarvitse mennä Norjaan joka on sateisin maa Euroopassa ja yhtä kylmä kuin Suomi.
Ruotsinopettajat saavat etuja Svenska.nu:lta.