c900 ja 9k ilmanvastukset

Aikanaan Saab mainosti 96:sen olleen ilmanvastuskertoimeltaan paras sarjavalmisteinen auto 80-luvun puoliväliin asti jolloin 9000 pisti paremmaksi. CS-mallin ilmanvastuskerroin on käsittääkseni vielä parempi kuin CC:n 0.34.

9000:ssa eräs tärkeä ja muiden valmistajien unohtama yksityiskohta, jolla on suuri merkitys ilmanvastukseen, on alustan aerodynamiikka. Tonnarin alusta on aerodynaamisesti todella hyvin onnistunut, mikä taas toisaalta johtaa myös siihen että alusta kestää melko esimerkillisesti meikäläisiä suolakylpyjä.

Ilmanvastuskertoimen määrittämiseenhän on kolme tietä, jotka johtavat hieman erituloksiin: 1. lasketaan otsapinta-alan perusteella 2. Mitataan pienoismallilla 3. Mitataan todellisen kokoisella mallilla tai oikealla autolla. Kun valmistaja ilmoittaa ilmanvastuskertoimen on mahdoton sanoa kuinka todellinen se on. Toisaalta taas esimerkiksi F1-autojen ilamnvastuskertoimet ovat Turun tuomiokirkon luokkaa kohtuullisen massiivisten spoilerien vuoksi.

Puhut ilmanvastuksesta ja sitten vertaat ilmanvastuskertoimia. Nämä ovat hieman eri käsitteitä. Ilmanvastus saadaan kaavasta
D= 1/2 * c * roo * v * v * A
D ilmanvastus N (newtonia)
c ilmanvastuskerroin (dimensioton)
roo ilman tiheys kg/m3
v nopeus m/s
A auton poikkipinta-ala

Ilmanvastukseen vaikuttaa kertoimen lisäksi auton poikkipinta ala. Siis jos autossa xxx kerroin on puolet auton yyy kertoimesta mutta poikkipinta-alaa on kaksi kertaa niin paljon kuin yyy:ssa, niin molemmat aiheuttavat saman ilmanvastuksen samalla nopeudella.
Autotehtaat mielellään puhuvat ilmanvastuskertoimesta mutta unohtavat auton koon vaikutuksen. Penessä autossa saa olla vaikka miten suuri ilmanvastusKERROIN ja kuitenkin ilmanVASTUS voi olla pienempi kuin jossakin isommassa virtaviivaluomuksessa.