Äitini on hyvin tunkeileva narsisti ja 5 vuotta sitten päätin että tapaamiset saavat jäädä korkeintaan yhteen kertaan vuodessa. Yllätyksekseni huomasin ettei minulla ole ollut minkäänlaista tunnetta siitä että jotakin puuttuisi elämästäni, kun en äitiäni näe enkä juttele. Päinvastoin, haluaisin jättää sen yhdenkin kerran vuodessa pois. Eikö ole outoa, ainakin teistä sellaisista joiden kiintymys äitiin tai yleensä vanhempiinsa jatkuu läpi elämän. Aluksi puhelin soi aika usein ja soittaja näkyi olevan äitini, mutta en ole vastannut, enkä vastaa hänelle, joten nuo soitot ovat onneksi loppuneet. Puheluihin myös laitoin rajaksi joko ei lainkaan, tai kerran vuodessa. Hän kertoo puhelimessa vuolaasti kuulumisensa, joka on aina samaa jonninjoutavaa paskaa, ja sitten minä vastaan että minulle ei mitään erikoista kuulu ja sanon että no joo, nyt pitää lopettaa, moikka. Minulle ei ole väliä vaikka en näkisi häntä elämäni aikana enää, tai en ajattele kärsiikö hän joskus tai miten hän pärjää. Hän on vanha, mutta ei silläkään ole minulle väliä. Minulle hän on kuin kuka tahansa muu vieras ihminen jota en haluaisi enää koskaan elämääni.
Pois narsistin vaikutuspiiristä
Fighterofthepsychicwars
455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minullakaan ei ole oikeaa suhdetta ollut äitiini koskaan.Muistan kun vanhemmat riitelivät kun olin lapsi,olin aina isän puolella ja sain äidin vihat päälleni.Hän ei koskaan välittänyt mistään opiskeluistani ym.Avioiduin,sain lapsia,hän kävi luonamme.Ajatteln ettei lapsilta voi mummoa kieltää.Kun sitten erosin,hän alkoi viikottain käymään luonamme ja aina samalla reissulla kävi exsän luona haukkumassa minut.Siitä tein lopun ei ole äitiä näkynyt 6 vuoteen,eikä ole kyllä ikäväkään.Jossain vaiheessa tuli pihalle,olin juuri töihin lähdössä,hän joutui lähtemään jos.Laittoi hetken päästä viestin,ettei minulla ole perintöönsä osuutta.Naurun kans luin viestiä,koska se ei tullut yllätyksenä,sen olen tiennyt lapsesta saakka.
Lakiosuus on perintöön lapsella aina, sitä ei voi testamentillakaan pois antaa.
Miksi olit aina isän pulolella,miten pieni lapsi voi hahmotella,että isä on aina oikiassa? Käyttikö äitisi fyysistä väkivaltaa isääsi kohtaan? Isäkö teidät lapset kasvatti?
Äiti käytti fyysistä väkivaltaa kaikkia meitä kohtaan.Koulussa toiset odotti vk:n loppua,itse pelkäsin pyhän aikoja.Äitini käytti alkoholia.Äidin vieraita miehiä kulki meillä kodissa.
Isä oli meille isä ja äiti.Ilman isän tuomaa turvaa meidät ois varmasti ero vaiheessa sijoitettu sijaisperheisiin.Saimme onneksi jäädä isän kanssa asumaan,olin sillon 12 vuotias.Äidin lähdön jälkeen sai elämässään ensimmäisen kerran olla kuin kotonaan.
Jonku sortin Narsisti se äitikin oli.Kerran äidin sisko kertoi,kuinka koulumatkalla hän oli siskonsa voileivät syöttänyt kylän koirille,ei sellaista tee terve ihminen omalle siskolleen.