Yön sen vuoren laelle saartamana
näki hän tähdet, auringon, välkehtivillä harjanteilla
taiteili, rotkojen mustuus alati kuiskauksen
päässä. Oli hetki, oli toinen. Ei hän loistanut vielä, mutta
lepatti hento liekki, yhtyi toiseen vasta-
syntyneeseen.
Hän väsyi, mutta tiedä: hän rakasti. Rakasti
aurinkoiset päiväsi, kerskuvat yösi, mannan,
taipumattoman metallin ja linnunlaulun
sinisessä tuulessa.
näki hän tähdet, auringon, välkehtivillä harjanteilla
taiteili, rotkojen mustuus alati kuiskauksen
päässä. Oli hetki, oli toinen. Ei hän loistanut vielä, mutta
lepatti hento liekki, yhtyi toiseen vasta-
syntyneeseen.
Hän väsyi, mutta tiedä: hän rakasti. Rakasti
aurinkoiset päiväsi, kerskuvat yösi, mannan,
taipumattoman metallin ja linnunlaulun
sinisessä tuulessa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
....... ......ä
<3
Kaikki puuttuu, kaikki on poissa.
Tuuli tuullut pois, valoisan taivaan alle tuullut se
tuuli, joka mennessään hipaisi hiirenkorville
talven,
sen, johon
oli asetuttu
asumaan jo.
Miksi? Miksi toit muistutuksen kesästä, päilyvistä lähteistä, valjastit
Elämän itse?
Kaikki syvänteet sulivat,
kosket.
Kosket!
Elämä joka olet, joka
olin.
Evoe!!