Elikkä miten haluaisitte että teihin tutustutaan? Pitäisittekö outona jos uusi tuttavuus alkaa spontaanisti selostaa sitä sun tätä esim. omasta elämästään että keskustelu pysyisi hengissä ja pääsisi siihen pisteeseen että tietäisi jo mahdollisia yhteisiä kiinnostuksen kohteita joista sitten puhua?
Oman kokemuksen mukaan ainakin yleensä vastapuoli rohkaistuu sitten itsekin puhumaan enemmän jos ensin itse yrittää olla vähän puheliaampi, mutta kuitenkin alan aina miettimään liikaa että jos toinen ei haluakaan jutella minun kanssa ja odottaa että keskustelu loppusi jo, kun ei voi puheesta tai kehonkielestäkään päätellä... :/
Voisin ihan hyvin tutustua ihmisiin jos tietäisin että eivät sitten ajattele että "vittu mikä hyypiö ಠ_ಠ"
Oman kokemuksen mukaan ainakin yleensä vastapuoli rohkaistuu sitten itsekin puhumaan enemmän jos ensin itse yrittää olla vähän puheliaampi, mutta kuitenkin alan aina miettimään liikaa että jos toinen ei haluakaan jutella minun kanssa ja odottaa että keskustelu loppusi jo, kun ei voi puheesta tai kehonkielestäkään päätellä... :/
Voisin ihan hyvin tutustua ihmisiin jos tietäisin että eivät sitten ajattele että "vittu mikä hyypiö ಠ_ಠ"
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kaikki eivät ole aina vain ujoja ja hiljaisia, ehkä he ovat introverttejä!
Eipä ainakaan toistaiseksi ole tullut vastaan tilannetta, jossa olisin pahastunut siitä, että joku minulle tulee juttelemaan. Tiedän hyvin olevani todella vaikeasti lähestyttävä tapaus ja sen vuoksi arvostan yli kaiken niitä yksilöitä, jotka ovat jaksaneet muuriani väsymättä nakuttaa kunnes läpimurto on tapahtunut.
Sanainen arkkuni avautuu kyllä, kun yhteinen aaltopituus on löytynyt.
Introvertti haluaa tietää miksi häneen halutaan tutustua?joku taka-ajatus?
Ei ole olemassa käsitettä muuten vain.......
ehkäpä ujo ja introvertti valikoi seuransa tarkemmalla rankingilla kuin tavallinen talliainen....
ennakkoluuloiset ei ainakaan kelpaa....ei se määrä vaan laatu!!
miksi haluatte tutustua ujoihin/introvertteihin jos ette kerran osaa?introvertti ja ujo on paras ihmistuntija.....jos häntä ei kohdella oikein...hän muodostaa mielipiteensä ihmisestä joka on haitaksi.....
Hiljaisiin ja ujoihin pitää tutustua hiljaa ja ujosti,tietenkin !
Höhlä on oikeil jäljillä munkin mielestä! Jos joku tulee ns suunapäänä juttelemaan ja puhuu turhan avoimesti, niin mä meen vaan lukkoon. En ajattele että toine on tyhmä ja vaikka haluaisin jutella niin en vaa pysty :D rauhassa ja hiljaa edeten ni hyvä tulee! En ole hirveen ujo ja olen niitä lähestymisiä itekkin tehny, mut introverttiuteni saa minut vaikuttamaa ujolta. Helpompi vastata ja keksiä kysymyksiä jos ei heti mennä henkilökohtasuuksii ja pysytää "helpoissa" aiheissa
höhlän vastaus on itse asiassa aika hyvä :D Itse hiljaisena ja hieman ujona koen, että sellaiset ihmiset jotka kovaäänisesti heti ns. "hyppäävät iholle" ja alkavat puhella kaikesta taivaan ja maan välillä ovat juuri sellaisia, joita itse haluan juosta karkuun.Hyvä keskustelun aloitus on varmaan joku sellainen mitä harrastaa,mistä päin tulee jne. Itse viihdyn hiljaisena ja ujona sellasten ihmisten seurassa jotka puhuvat vähän mutta asiaa :D puhumista helpottaa omalta osalta se, jos tekee samalla jotain muuta esim. ollaan lenkillä tms. Ja keskustelu on sitä että puhutaan jostain mielenkiintoisesta aiheesta eikä mitään turhanpäiväistä small-talkia. Näin introverttina voin sanoa että en ainakaan tietoisesti valikoi omaa ystäväpiiriäni ,mutta hyvin sosiaalisten ja äänekkäiden ihmisten seurassa on hyvin hankalaa ja joskus jopa stressaavaa olla.
Itse oon huomannu että mua on helpoin ja varmin tapa lähestyä esim. facebookin kautta. Mutta lähestyjän on parempi olla sellainen jonka olen ennenkin tavannut tai nähnyt kasvotusten.
Jos muhun yrittää tehdä suurempaa tuttavuutta spontaanisti kasvotusten niin menen erittäin helposti ihan lukkoon ja siihen vaivautuneisuuteen se sitten jääkin.
Olen aika hiljainenmutta en sanoisi että olen ujo. Kyllä minä puhuisin jos olis joku jolle puhua. Mutta ei taida olla sellasia naisia n 40 v kieppeillä jotka haluis puhua.
Mitä vikaa miehissä on kun vaan naisten seura käy? :/ Jos seura on sukupuolesta kiinni, niin musta on outoa että harmittelee kun ei ole ketää kelle puhua
En ole ujo, mutta tunnen ujoja...Mielestäni he ovat varautuneempia ja heihin vain kestää pitempään tutustuminen. Käsitykseni mukaan ovat silti luotettavia, jos ovat ja heistä saa hyviä kavereita, jopa parempia kuin suupalteista, joilla tuntuu olevan kaveriarmeija, joille päivittäin viestittelevät. Elikkä luonnollinen suhtautuminen on parasta, ei yliyrityksiä. Jos ei puhuta, sitten ollaan hiljaa ja välillä ajatellaan. Mikään ei ärsytä niin paljon, kuin se, että yrittämällä yritetään keksi keskustelunaihetta, jos sitä ei tule luonnostaan, on siis parempi olla hiljaa ja antaa vaikka sille ujollekin se suunvuoro.
Kyllä voi kehonkielestä lukea jos toinen tylsistynyt, katse alkaa harhailla enemmän ja vastailee koko aika mmm tai joo jaa takas eikä ota kantaa mihkään...silmien pyörittely, kynsien kaivelu on myös yks merkki et boring voinko lähtee jo..tai puhutaan muusta..
Itse kokisin ainakin todella hienona asiana sen että joku tulisi oma-aloitteisesti juttelemaan. Olen ehkä jollakin tavalla vaikeasti lähestyttävä kun tuntuu että yleensä sosiaalisissa tilanteissa jään aina yksin. Haluaisin kyllä jutella ihmisten kanssa, mutta en oikein tiedä mitä teen väärin kun pääsen hyvin harvoin mihinkään porukoihin mukaan. Yritän kyllä ottaa kontaktia ihmisiin, mutta lähes aina käy niin että kun vähänkin vieraamman ihmisen kanssa juttelee, keskustelu loppuu siinä vaiheessa kun en itse keksi enää sanottavaa.
Olen ehkä siinä mielessä erilainen kuin jotkut aikaisemmat kommentoijat, että itselleni taas on luontevampaa puhua syvällisemmistä kuin pinnallisista asioista. Selviydyn kyllä pinnallisemmassakin keskustelussa, mutta ainakin itselle se on kuluttavampaa kun tuntuu että koko ajan keskusteluun pitäisi keksiä uutta polttoainetta kun yksittäiset asiat on käyty melko nopeasti läpi.
Kaiken kaikkiaan itselleni olisi helpointa jos uusi tuttavuus tulisi juttelemaan uudelleen, vaikka ensimmäinen tutustumisyritys ei olisikaan ollut helppo ja johtanut välittömään ystävyyteen. Minulla kestää helposti useampia tapaamiskertoja ennen kuin opin luottamaan ihmiseen jonka jälkeen tutustuminen on helpompaa. Olisin mielelläni helpommin lähestyttävä tapaus ja yritän kovasti että näin olisi. Mutta tunnistan että meikäläiseen tutustuminen on helpompaa jos toinen on ainakin alussa aktiivinen osapuoli.
Kuin illmetty minä. Samastun tuohon.
Minäkin samastun tohon täysin.
Itse laitan toisen persoonan päälle ettei tutustuja pääse liian lähelle omaa itseäni.
Ei varmaan enää mitenkään. Olen jo niin syrjäytynyt.
Joo, sano rengit päissään eikä ne sitten enää paljoa muuta puhuneekkaan.
Ei minuunkaan voi enää mitenkään tutustua, enkä oikeastaan halua itsekään
millään tavalla tutustua. Vuosikymmeniä jo näin, ja nykyajan nettisittiäis
paskakyttärit joutais mun puolesta viedä kaikki saunan taakse ja lopettaa.
Sekä nämä eri organisaatioihin kytköksissä olevat että kaikki muutkin samoja
paskateknologian aukkoja hyväksi käyttävät kriminaalit.
Oikeastaan teidät vois jo kaikki lahdata helvettiin pois täältä planeetan ekosysteemiä
kuormittamasta.
kertokaapa miksi sitä pitää jutella? ettekö te ihmiset osaa nauttia olosta? onko hiljaisuus helvettiä teille? varmaan on. jos ette päästele ääniä suunne kautta niin sitten teidän pitää ajatella. opetelkaa hiljentämään ensin se oma mieli niin sitten voitte nauttia myös hiljaisuudesta. tv hiljainen kaveri.
Ihan samalla tavalla kuin kehen tahansa muuhunkin. Ei kukaan halua että häntä kohdellaan tavallisesta poikkeavalla tavalla. Tietenkin yksilön tarpeet huomioiden ja hänen mielipiteitään kuunnellen.