Tykkään susta nainen edelleen liikaa

No mikset sää voi sitä sanoo hänelle? miksi piilottelet?

Se on ra'an armoton ja sanoo: olet rakastunut. Edelleen.

Teeskentelet todella hyvin, koska olen jo uskonut sen, että minun on turha enään kuvitella mitään kanssasi.

Hyvää viikonloppua, jos vaikka olisit edelleen niinkuin et välittäisi. Minä en ole, kaipaan sua aivan älyttömästi. Tiedät kyllä tunteeni. Olet vain antanut sen kuvan, ettet halua musta sen enempää,,, vain kaveruutta.

joopa joo..en kuule ukkeli uso sua...uskon vasta ku nään sut mun edessä :)

Ehkä voisit soittaa naiselle illalla ja sopia vaikka huomiselle datenightin tuopposelle.

Tuo just auttaa pääsemään nopeammin yli. Kun myöntää edes jonnekkin tunteensa niin huomaa, että heti helpottaa.

Niinhän se on, ei auta kuin purra hammasta.
Tai sitten vaan heittää ne moralisoinnit hevon..., ja lyödä kortit pöytään.
Itse alan olla aika kypsä tähän koko sotkuun johon olen itseni saattanut.

ja miten voi tykätä liikaa?

Tykkään susta mies edelleen liikaa...vaikka yritän olla kuin en välittäisikään.
Teeskentely ei hämää sydäntäni. Pystyn olemaan viileä ja etäinen, vaikka
rakastankin sinua. Duunissa.

jumankauta kun pääsis erästä naista suutelemaan>> samalta työmaalta.. saattaisi hekuma jälleen nousta huippuunsa..muistoja verestäen..

Voi kuule...minäkin tykkään sinusta mies. Ikävöin todella paljon, mutta koskaan en enää sitä sinulle sano. Välitän sinusta sillä erotuksella, että itse en leiki nykyisessä liitossani, vaan eroan. Sinä taas jatkat omassa liitossasI. Minä kun olen sitä mieltä, että jos joku muu ihminen (lue "sinä") kuin aviomieheni pääsee lähelleni niin vahvasti; läpi tunkevan katseensa kanssa, halaukset järisyttäen koko sielua, sydäntä ja kroppaa, koko oleminen simppeliä, välittävää, puhuminen kaikesta helpompaa kuin koskaan kenenkään kanssa...eikä tahtoisi päästää irti...vaan lähemmäs. Lähemmäs kuin kukaan koskaan voi toista päästä...niin silloin jatkaessaan nykyistä elämäänsä, kuin mitään ei koskaan olisi tapahtunut... tekisi väärin puolisoaan, itseään ja ehkäpä sitä toista ihmistäkin kohtaan. Sillä jos oma liittoni olisi vielä ollut se liitto, mihin joskus sitouduin ja lupauduin...missä rakastin ihan älyttömästi useamman kymmenen vuotta...niin kukaan ei niiden tunteiden väliin olisi päässyt. Jokin omassa liitossa oli jo tullut tiensä päähän...rehellinen itselleen, toiselle...ei leikkiä rakkaudella...no. Sinä teit oman ratkaisusi...käsittelit minua kuin "lumppua"...et anna mitään arvoa minulle...itse en koskaan kykenisi samaan. Ikävä sinuun vieläkin valtava...mutta et taida olla sen arvoinen...en vieläkään taida tuntea rakkauden olemusta...ihmistä...tyhmä kun olen. Ei....Olen vain pettynyt ihmiseen...ja niin. Edelleen rakastan sinua liikaa:) Tätä se on Elämä. Satuttamista...välinpitämittömyyttä...ja niin...rakastamistakin...sinua rakastan vieläkin...niin että sattuu...