Satakunnan kansan tiedottomat toimittajat!

Niittymaalla vai Niityllämaalla??
Reposaaressa vai Repossasaaressa?
Isosannassa vai Isossasannassa?

Jo olet harvinaisen tyhmä, kun et osaa kielemme taivutussääntöjä. Kannattaa ensin suorittaa vaikkapa peruskoulu loppuun ja vasta sen jälkeen alkaa opettaa muita. Paikkakuntien nimillä on aivan omat paikkakuntakohtaiset taivutustapansa, jotka ovat vakiintuneet kymmenien/satojen vuosien aikana. Ja muuttaneet jopa muotoaan vuosien saatossa. Eivät kuitenkaan sinunlaistesi keskenkasvuisten vaikutuksesta.

vähäraumalla nyt muutenkin asuu vähälahjaisia raumalaisia joten on aivan vitun sama miten sen porin jäteosaston taivuttaa.

On kirjoitettu jo vuosikymmeniä Vähälläraumalla, mikä on oikea muoto. Olin Isossamäessä katsomassa Ässien viime pelin. Raumallakin muutaman pelin nähnyt, mutta Niittymaalla en ole koskaan käynyt. En edes liki.

50 vuotta oon asunut porissa ja vähäraumalla ja isomäessä on ne oikeet sanat. Leikkikööt toimittajat muuta.

Minäkin olen asunut Vähälläraumalla. Pelannut usein kaukalopalloa Vähälläraumalla. Ostelllut Raitolammilta mitä milloinkin. FAB:llakin käynyt. Mutta aina Vähälläraumalla. Mutta Vähärauman poikien kanssa ajettiin romurallia Pomarkunkulmilla. Isossamäessä käytiin juoksemassa ja ajeltiin mopoilla ampumaradan näyttösuojan paikalla.

Sattuu olemaan ihan eri muoto. Esim Uudellakoivistolla. Toisaalta taas Pirunpaskassa, ei Pirupaskassa Uudessakaupungissa. En ole koskaan nähnyt muotoa Uusikaupungissa . Kylläkin joskus, Uusikaarlepyy ja myös Uudessakaarlepyyssä. Vanhallakoivistolla, ei Vanhakoivistolla. Juha Jokine koetti muotoa kolmekymmentäensimmäinen, eikä kolmaskymmenesensimmäinen. Sinä sanoisit kahdeskymmeneskahdes. Ennen oli skriivari, nyt Kirvatsi. Kirjurinluoto taas sopii kieleen, mutta ei Kirjuriluoto. Vähärauma sopii, koska se ei ole omistusmuoto, kuten kirjurin, vaan tarkoittaa vähäistä, Raumaan verrattuna. Pureskele. Kieli elää,

on teillä murheet saatana.onneksi niistäkin pääsette kun kohta puhutaan vaan venäjää täälläkin.ei tarvi miettiä onko pakkoruottia vai ei.ryssä tulee rajan yli miinavapaata maata tallaten ja kiittelee mielessään erästä punikkilesboa joka ne poisti.

Kyllä! Joku on sentään oikeassa.Satakunnan viikko kirjoittaa: tietyö alkoi isomäessä! Kyllä tuo Uudenkaupungin taivutukset menee noin kuin sanottiin. Mutta vähärauma ja isomäki taipuu juuri noin mitä aloittaja sanoi. Siitä ei ole epäilystäkään. Ehkä joku ulkopaikkakuntalainen voi sanoa nuo eri tavalla, mutta ei porilainen.

Minä olen syntynyt Porissa. Ja taivutan muodot ihan kieliopin mukaisesti, siten kuin porilaiset ovat ne vuosikymmeniä sanoneet. Kerronpa vielä että viisikymmentä vuotta sitten erotti vielä eri kaupunginosien murteet. Toejoellakin oli omansa.

kyl pienet on murheet ihmisillä, ei voi muuta sanoa...

Tarkkuutta taivutuksiin! Paikannimien taivutusohjeita

Suomenkielisten paikannimien taivutus on visaista, koska oikeaa taivutusta ei voi päätellä pelkästään itse nimestä. Samannäköisetkin nimet saattavat taipua eri tavoin. Ohjeena onkin noudattaa paikallisten omaa taivutuskäytäntöä.


Sisä- vai ulkosija –

Tavallisimmin paikannimien taivutuksessa mietityttää valinta sisä- ja ulkosijojen välillä. Sisäpaikallissijat ovat kaksi kertaa niin yleisiä kuin ulkopaikallissijat: sisäsijoissa taipuvat lähes kaikki -la, -lä-loppuiset paikannimet sekä pääosa kylä- ja pää-loppuisista nimistä (Karkkilassa; Metsäkylässä; Kankaanpäässä). Kulma-loppuiset nimet sen sijaan taipuvat lähes aina ulkosijoissa (Jokikulmalla).

Merkitystä on silläkin, onko kyse kunnan- vai kylännimestä. Esimerkiksi mäki-sanaan loppuvissa kunnannimissä käytetään tyypillisesti ulkopaikallissijaa (Elimäellä, Kokemäellä), kylännimissä taas sisäpaikallissijaa. Poikkeuksena on kunnannimi Mynämäki, jota suositellaan taivuttamaan paikalliseen tapaan Mynämäessä, Mynämäkeen.

Isomäen risteystä ennen olevassa destian kyltissä ainakin lukee; Isomäen risteystyömaa tai jotain vastaavaa. Huom. ISOMÄEN eikä vammaisten kielellä ISONMÄEN

No Destiahan saa kirjoittaa ihan mitä sattuu.rtaannoin Destia päätti lopettaa Mäntyluoto sanan ja korvata sen meripori sanalla. Mäntyluoto kyltit poistettiin. Muutaman vuoden rekkamiehet etsivät turhaan satamaa, luulivat sen muuttaneen. Joku isokenkäinen pölvästi Destialla sanoi, ettei nimeä muuteta, ennen kuin hänen päänsä kaatuu. Nyt on kaatunut, koska muutaman vuoden on ollut Mäntyluoto kylttejä. Edelleenkin me Porilaiset perinteikkäät kielenkäyttäjät käytämme paikkakunnalla kehittynyttä muotoa. Sitä paitsi Destiallahan on virolaisia työntekijöitä remmissä. Heihinkö pitäisi luottaa, millaisia kylttejä painavat Vironmaalla.Lähdenkin tästä Isoonmäkeen lenkille.