Yhteisöllisyyden voima

Täällä on ollut paljon keskustelua sosiaalisten tilanteiden pelon voittamisesta ja jotenkin tuntuu, että moni yrittää keksiä pyörää uudelleen: Näitä asioita käsitellään useissa kirjoissa, joissa kirjailija on yleensä työskennellyt kymmeniä vuosia oireyhtymän hoidossa (tai kärsinyt siitä itsekin) ja tiivistänyt oppimansa pariin sataan sivuun. Tällaisen tiedon ohittamisella on todella negatiiviset vaikutukset: ei osata käyttää oikeita keinoja ahdistuksen helpottamiseen ja pidetään ongelmaa yllä huomaamatta monien vuosien ajan, vaikka näin ei todellakaan tarvitsisi olla! Olen viimeisen vuoden aikana kerännyt jännittäjiä kokoon, jotta voisimme keskustella yhdessä näistä asioista ja etsiä keinoja mennä eteenpäin, koska mitään "käypähoitosuositusta" tai muita menettelytapoja ei suoraan sosiaalisen ahdistushäiriön hoitoon Suomessa ole. Viimeiset kuukaudet olemme puhuneet mm. Thomas A. Richardsin ja Steven C. Hayesin opeista. Ryhmässä on muutamia jäseniä tällä hetkellä, monet käyvät satunnaisesti. Lisätietoa voi katsoa Googlesta hakusanalla "ihmistelijät". Näiden ihmisten sinnikkään itsetutkistelun avulla olemme helpottaneet oireiluamme ja havainneet monia oivalluksia. Tässä muutama:

-Sosiaalinen ahdistushäiriö on aivo-ongelma. Kognitiivisen käyttäytymisterapian perimmäinen tarkoitus on nimenomaan muuttaa aivoja: niiden rakennetta ja biokemiaa ajattelun kautta! Aivot luontaisesti etsii todisteita vahvistamaan nykyisiä uskomuksia ja torjuu muut vaihtoehdot: Ne eivät luonnostaan halua muuttua, vaan tarvitsevat suoraa ohjausta.

-Automaattisen negatiivisen ajattelun eliminoiminen:
1.Huomaa ja pysäytä valheellinen ajatus
2.Kiinnitä huomio muualle (aktiviteetit, joilla sivuuttaa ajatus)
3.Kerro aivoille totuus (rationaalinen tiedote: "Oon tehnyt tämän ennenkin")

-Älä koskaan reagoi negatiivisiin tunteisiin negatiivisuudella. Rauhoitu: ahdistus ei saa energiaa rauhallisuudesta ja sen täytyy supistua.

-Aloita altistaminen hitaasti vauvan askelin: vältä todella epämiellyttäviä sosiaalisia tilanteita ja vastaavasti totaalista eristäytymistä!

-Suuntaudu ulospäin toisiin ihmisiin. Emme halua huomata mitä tunnemme: Jos ahdistus nousee, fokuksesi on siinä (=itsessäsi, pelossasi). Älä anna aivoille aikaa ajatella kuinka hirveä tilanne on: Se on valhetta!

-Pettymys on merkki kehityksestä: vanha ajatusmalli vain pyrkii voittamaan uuden ajatusmallin (rationaalisen ajattelun). Jokainen joka ei luovuta, saa kyllä haluamansa. Et ole menettänyt oppimaasi, vaikka takaisku tulikin. Pettymykset ovat välttämättömiä!

-Hyväksy itsesi! Hyväksythän itsekin muut ja he hyväksyvät sinut. On irrationaalista, jos et hyväksy itseäsi. Tarpeesi ovat yhtä tärkeitä kuin muiden.

-Kaikkia sosiaalisen ahdistuksen syitä ei tarvitse tietää: muuten saisimme kirjoittaa listaa 50 vuotta! Menneisyyttä ei voi muuttaa, vain sen merkitystä kokemuksena.

-Ratkaisu on ulospäin suuntautuminen ja aktiivisuus. Passiivisuus pitää ongelmaa ja huonoa itsetuntoa yllä.

-Ihmiset eivät nää sosiaalista ahdistusta häiriönä: he aistivat epävarmuuden ja vaikka eivät tiedä tarkalleen mistä se johtuu, he ovat varovaisempia ottamaan yhteyttä sinuun. He vain reagoivat samoin kuin sinä. Ihmiset pitävät kaltaisistaan, koska se vähentää arvaamattomuutta.

-Hiljeneminen antaa ahdistukselle mahdollisuuden nousta. Tee aloite ennen toista ja ahdistus vähenee samantien. Hiljaisuudessa ei yleisesti ottaen ole mitään väärää, mutta pitkään jatkuessaan se vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteisiin.

Mitä ajatuksia heräsi? :)