Olen miettinyt miten pitkälle olen valmis menemään ja totuus on se, että halu olla kanssasi ja tämä tunne vetäisivät voiton.
Olisin toinen nainen.
Olisin toinen nainen.
Julma totuus
rakastajaksi
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jotkut ihmiset luulevat että rakastajan rooli on aina vain väliaikainen ohi menevä asia ja hylätyksi tulemisen pelossa eivät uskalla heittäytyä suhteeseen. Totuus on kuitenkin se että mies ja nainen voivat olla rakastajia keskenään jopa koko elämänsä ajan jos molemmat tuntee samoin. Olosuhteista riippumatta.
Se sopisi minulle. Yllättävää kyllä. Olin aiemmin ehdottomasti ajatusta vastaan, mutta tässä ollaan nyt jännän äärellä. Ei kyse ole pelkästä himosta, vaan omalta puoleltani rakkaudesta, joka ei tunne omistushalua.
Toivon että tunnette samoin. Minun elämäni rakastajan vei pelko. Pelko siitä että suhde on vain väliaikaista tai pitää olla jotain muuta kuin jo olimme. Itse olisin ollut valmis jatkamaan salaista onneamme ikuisesti.
Ymmärrän täysin sinua. Jos toista rakastaa koko elämänsä, niin rakastaa. Ei sitä mikään muuta eikä toista voi unohtaa.
Niinhän se on ja on jo kylliksi kokemusta, että osaa erotella sen onko kyse vain hetken hurmasta ja intohimosta vai enemmästä. Tarvitsen oikeastaan hänen läheisyyttään enemmänkin henkisellä tasolla. Ne kaksi asiaa nivoutuvat yhteen.
Minä ajattelen samoin. Tärkeämpää olisi tietynlainen samanhenkisyys ja ehkä sielunkumppanuus, jota koin meidän välillä syvästi olevan. Se toisi elämään niin paljon iloa ja hyvinvointia. Mitään muuta en sitten kai toivoisi, enkä edes voisi toivoa kuin unelmissani, moraali kun on olemassa edelleen.
Totuus on se, että tarvitsen häntä hyvin paljon. Osaan elää itsenäistä elämää, mutta kaipaan sitä älyllistä yhdenvertaisuutta ja samankaltaisuutta. Sitä voimaa, joka hänessä on ja josta voin ammentaa. Sen jälkeen kun olen oppinut hänet tuntemaan hänestä on tullut osa kokonaisuutta, sellainen puuttuva pala, josta ei halua, eikä voi luopua. Olen aina ajatellut, että tarvitsen jonkun hänen kaltaisensa miehen, joka saa minut tuntemaan tällä tavoin ja osaisi myös ottaa sen vastaan. Olen luova ihminen, ilman tunteita en osaa toimia tässä maailmassa.
Mutta en tiedä tarvitseeko hän minua millään tavoin.
Kumpi teistä lopetti, miten lopetitte? Itselläni oli samanlainen tilanne, jossa olisin ollut valmis mihin tahansa ja hetken kuvittelin toisenkin olleen samalla linjalla, mutta hän lopetti suhteen aivan yllättäen ja myöhemmin kuulin hänen masentuneen. Yhteyttä ei ole enää syntynyt, vaikka itse olisin halunnut.
Ei tässä olla vielä aloitettu eikä lopetettu. Lähinnä vain pohdin itselleni sen selväksi miten pitkälle olen valmis menemään ja miksi.
Tiedän sinut ja tunnistan tekstistäsi. Tule vain, voit jäädä pysyvästi.
Tunnistat? Aika metkaa. Itse en tiedä kuka olet. :-)
Ja luotan kutsuihin vain IRL.
Kunpa ne ihmiset, jotka ei osaa olla rehellisesti suhteessa, olisivat edes rehellisesti sinkkuja. Elämä sattuu niin vitusti muutenkin.
Pettäjät elää sairaassa valheessa. Pelkurit, ei oteta ratkaisevia askeleita rehelliseen elämään. Järkeä vailla ja täyttä hulluutta yllyttää pettämään toisia järjettömiä.
Kyllä se jossain kohtaa raastaa, tuntuu pahalta, sattuu tms. jos rakastat ja et kuitenkaan voi tehdä "normaalin" parisuhteen asioita tämän toisen kanssa. nim. kokemusta on.
Joka toinen päivän ajattelin että tämä riittää minulle, tarvitsen ja rakastan toista niin paljon. Joka toinen päivä, voin todella huonosti. Koko "pelin" avaimet oli tällä varatulla. Olen todella itsenäinen joten minulle oli liian rankaa se että joku toinen ns. päätti asioista puolestani tässä suhteessa, hänellä oli kaikki valta niinsanotusti, toki en antanut viedä minua kuin pässiä narussa, jos minulla oli jo sovittuna menoa, en perunut menoa sen takia että olisin nähnyt hänet, vaikka toki olisin halunnut, sad but true. Edelleen välillä kaipaan suunnattomasti tätä ihmistä, mutta en kaipaa sitä millaiseksi tämä suhde sai minut muuttumaan, ja millaisia tuntoja se minussa herätti. Olin onnellinen ainoastaan kun tapasin hänet tai puhuin hänen kanssaan puhelimessa, joka siis tietenkin oli minimalistinen määrä versus muu elämä, ei sellainen ole ihmisen arvoista elämää. Voi olla että jotkut pystyy tuohon rakkauden voimalla, minä en pystynyt. Jos kyse on pelkästä fyysisestä suhteesta ja kummallakaan ei suuria tunteita toisia kohtaa niin se on eri asia.
Ikävästi kohdellut sinua tuo varattu. Jos teillä on molemminpuoliset tunteet, teidän on hyvä olla yhdessä ja kummatkin haluaisi olla keskenään suhteessa niin en voi ymmärtää tuollaista käytöstä. Mitä te teette yhdessä tms, kun ette normaalia parisuhde-elämää voi viettää.
Mielestäni teidän pitäsi keskustella asiat niin, että kumpikin tietäisi miltä toisen toiminta tuntuu. Ja pitäisi tuon toisen valita haluaako sinut vai ei. Mutta täällähän näitä juttuja palstalla on puolin ja toisin. Mutta se on varmasti raastavaa, jos toisen kanssa haluaisi olla, eikä voi.
Tämä on niiiiiiin tätä!!! Nainen elää haavetasolla tunteillaan jne. Miehelle riittää, että tuikkaa pikkuisen ja jännitys on hävinnyt, molemmat jatkavat elämäänsä eteenpäin (tässä toinen petturina ja toinen loukattuna).