Paniikkikohtauksen jälkeen

Kannattaa ehdottomasti hankkia tietoa paniikkihäiriöstä; mikä se oikeastaan on, mikä sen aiheuttaa, mitä sen aikana tapahtuu jne. Tieto asioiden oikeasta laidasta auttaa valtavasti. Netistä löydät kaiken tarvitseman. Ja jos alkaa elämää rajoittaa tämä asia niin lääkärin puheille vain.

Pähkinänkuoressa paniikkikohtaus on kehon oma puolustusreaktio, joka on mennyt päälle ilman pätevää syytä. Kehosi siis yrittää suojella sinua kohtauksen aikana. Olet oppinut reagoimaan tiettyihin tavallisiin ja harmittomiin fyysisiin reaktioihin pelolla ja siksi saat kohtauksia.

Tuliko mörkö puskasta. Kerroitko tarhan tädille.

Minä olen kokenut kaksi kertaa paniikkikohtauksen. Ekallakerralla pelästyin todella että mikä on ja lähdin sitten töistä terveysasemalle ja ei mitään löytynyt. sairastan vielä verenpainetautia joten ajattelin tietysti sydäntä, mutta se oli paniikkikohtaus. Toinen kohtaus tuli myös yllättäen varoittamatta yöllä. Se oli vähän kovempi ja vielä kylmä hiki ja tärinä kohtauksen jälkeen, silloin soitin terkkarin päivystykseen. Noh en tiedä milloin seuraava tulee vai tuleeko ja se vähän tietenkin mietityttää.
Ei kiva ollenkaan.

Mullakin alkoi tulemaan 'paniikkikohtauksia' viime kesänä. Ihmetytti vaan että noihin kohtauksiin ei liittynyt mitään sosiaalista kanssakäymistä kenenkään kanssa. Alkutalvesta sitten löytyikin suuri aivolisäkekasvain. Eli onhan fyysiset syyt poissuljettu?

Kyse on loisista, eli toxoplasmasta, sekin aiheuttaa verenpainetautia. Todella sitkeä infektio, mutta häädettävissä oleva infektio, eri antibiootit käyvät, samoin jotkut ravintolisät. Mikäli sydänlihas on infektoitunut, se rupeaa pomppimaan ja lyömään tiheämmin. Usein amalgaamipaikat ja elohopea/muu raskasmetallimyrkytys saa aikaan ihmeellisia oireita, kun immuunipuolustus huonontuu. Triadi korkea verenpaine, ihottumat, masennus ja mielialan häiriöt ovat tyypillisimmät oireet amalgaamimyrkytyksestä.

Sanoisin kyllä että paniikkihäiriö on sitkeän sisukkaan ja tarkan "työntekijän" puolustusmekanismi. Se pysäyttää hetkeksi ja tavallaan pakottaa lepäämään välillä.
Ihmisen alitajunta työskentelee kaiken aikaa ja esim. minä sain tiedon aikaisemman työkaverin kuolemasta kesken työpäivän ja se meni vähän kuin ohittamalla kaiken kiireen lomassa.
Mutta kotiin kävellessäni se iski tajuntaani ja tuntui kuin liikenne olisi ollut erittäin kovaäänistä ja häiritsevää.
Kotiin päästyäni en osannut rauhoittua, ei istumista, ei pitkällään oloa, ikään kuin käsiä ravistellen kävellen ympäri kotia.
Hengitys ahdisti, oli kuuma, oli kylmä mikään ei ollut hyvin.
Menin päivystykseen (siihen aikaan pääsi) verenpaineet huiteli pilvissä.
Olin muutenkin alikuntoinen ylipitkien kuukautisten takia.
Aikani keskusteltuani lääkäri kysyi minulta olenko saanut jotain huonoja uutisia sinä päivänä ja sitä kautta asia selvisikin, että kyseessä oli paniikkikohtaus.
Paniikkikohtaus voi ilmetä aivan mihin aikaan päivästä tahansa, nykyisin kun vähänkään tuntuu siltä otan 5mg diapamin heti ja yritän levätä.
Stressi on yksi pahimmista tekijöistä joka laukaisee kohtauksen, vaikka kauniina aurinkoisena päivänä kesken ruoanlaiton, mutta hetken lepo d5 kanssa auttaa kun sen ottaa heti.
Nyt kun olen eläkkeellä, en ole koko 10 vuoden aikana saanut kuin yhden ainoan paniikkikohtauksen, kun stressi on poissa.
Tsemppiä vaan kaikille, hankala se on mutta kun oppii tajuamaan sen oireet se menee helpommin ohikin.

loppuivatko sitten ahdistuksen oireet missään vaiheessa ja tuliko ikinä lisää paniikkikohtauksia?