Halonen suurin

Jotain merkitystä millaset vehkeet jalkovälissä, täh?????????????

Kallion kasvatti

Tarja Halonen syntyi 24. joulukuuta 1943 Helsingin Kalliossa, joka on perinteisesti ollut työväen kaupunginosa. Hän valmistui koulusta oikeustieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1968, ja tämän jälkeen alkoikin hänen uransa vastuutehtävissä. Ensimmäinen näistä oli hänen toimensa Suomen Ylioppilaskuntien liiton sosiaali- ja järjestösihteerinä vuosina 1969-1970, ja osittain tämän ansiosta hän pääsi SAK:n lakimieheksi vuosiksi 1970-1974.

Varsinaiseen politiikkaan Halonen pääsi mukaan liityttyään Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen vuonna 1971. Halonen ei koskaan päässyt luottotehtäviin puolueessa. Vuonna 1974 pääministeri Kalevi Sorsa otti hänet eduskuntasihteeriksi vuoden ajaksi, ja hän pääsi tutustumaan politiikan sisäpiiriin. Tämän jälkeen Haloselle riitti luottamustehtäviä. Ensin, vuonna 1975 hänet valittiin Osuusliike Elannon edustajistoon, tehtävään jonka hän säilytti presidentiksi tuloonsa asti. Samaan aikaan hän toimi Helsingin Kaupunginvaltuustossa, tämän toimen hän tosin jätti ennen presidentiksi tuloaan, jo vuonna 1996. Näitä kahta valintaa seurasi vuonna 1979 valinta kansanedustajaksi SDP:n listoilta, ja eduskunnassa hän pysyikin kunnes hänet viimein valittiin Suomen Tasavallan Presidentiksi. Tämän jälkeen Halonen eteni Osuusliike Elannossa, ja hänet valittiin sen hallintoneuvoston jäseneksi, kunnes hän erosi tehtävästään vuonna 1996.

Eduskunnassa Halosen ensimmäinen varsinainen "luottamustehtävänsä" oli paikka eduskunnan sosiaalivaliokunnan puheenjohtajana vuosina 1984-1987. Tältä paikalta Halonen nousi vuonna 1987 toiseksi Sosiaali- ja terveysministeriksi, jota seurasi valinta Pohjoismaiden Yhteistyöministeriksi kaudelle 1989-1991. Samana vuonna (1989) Halonen valittiin myös kansainvälisen solidaarisuussäätiön hallituksen puheenjohtajaksi. Myös tämän tehtävän Halonen jätti kun hänet valittiin presidentiksi. Näiden toimien kanssa hän hoiti päällekkäisyytenä myös Oikeusministerin virkaa vuosina 1990-1991. Varsinainen ensimmäinen "tärkeä virka" hallituksessa Haloselle oli valinta Ulkoasianministeriksi vuonna 1995, ja tätä tehtävää hän myös jatkoi toisen kauden, kunnes hänet valittiin presidentiksi.

Tie presidentiksi aukeaa

Kun istuva presidentti Martti Ahtisaari ilmoitti jäävänsä syrjään vuoden 2000 presidentinvaaleista, alkoi SDP etsiä uutta ehdokasta. SDP päätteli, että naisehdokas olisi paras keino voittaa vaalit. Olihan Elisabeth Rehn saanut viime vaaleissa lähes saman verran ääniä kuin Ahtisaari, eikä puolueen puheenjohtajan Paavo Lipposen kansansuosio ollut läheskään tarpeeksi korkea, jotta tämä voisi voittaa avoimen kansanvaalin. Halonen oli ulkoministerin paikkansa kautta, ja varsinkin sen, että se sattui olemaan samaan aikaan Suomen EU-puheenjohtajuuden kanssa noussut Suomen näkyvimmäksi poliitikoksi, mm. yksin Helsingin Sanomat julkaisi yli 300 artikkelia Halosesta, joten hänen tunnettavuutensa oli varmaa. Osittain tähän nojaten SDP pyysi Halosta presidenttiehdokkaakseen.

Aluksi Halonen oli kuitenkin vasta neljännellä sijalla gallupeissa. Tämä johtui siitä, että Halonen vietti paljon aikaa ulkomailla hoitaen tehtäviään ulkoministerinä. Vaikka medianäkyvyys pysyi edelleen suurena, ei Haloselle itselleen jäänyt paljoa aikaa osallistua varsinaiseen kampanjointiin. Halosen kampanja oli kuitenkin hyvissä käsissä - hänellä oli takanaan puolueen tuki. Kokeneemmat johtajat neuvoivat avoimesti, sekä häntä, että kampanjanjohtajia. Halosen varsinainen kampanja pyrki tekemään Halosesta inhimillisen ja ymmärrettävän hahmon, jota olisi helppo lähestyä. Samalla julkisuuskuva kuitenkin pyrittiin säilyttämään edustavana ja tahdikkaana.

Halosen ulkopoliittiseen kokemukseen vedottiin myös, olihan hän hoitanut ulkoministerin tehtäviä mallikkaasti vaativalla EU-puheenjohtajakaudella. Tämä antoi hänestä sen kuvan, että Halosessa ei Suomen tarvitsisi hävetä yleistä tuntemattomuutta, ja "missäs se Suomi taas on" asennetta. Halonen saikin presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 40 % äänistä.

Halonen sai vaalien toisella kierroksella vastaansa entisen pääministerin, Esko Ahon, joka oli ensimmäisellä kierroksella saanut 34 % annetuista äänistä. Gallupit osoittivat, että kansalaisten mielestä Halonen oli selvästi parempi ehdokas mm. ehkäisemään kansalaisten kahtiajakautumista ja luomaan Suomelle ulkopoliittista arvovaltaa. Analyytikkojen mielestä Aho teki myös raskaan virheen jättäessään Keskustan äänet Haloselle ja siirtyessään keräämään kannatusta porvareilta. Aho ilmeisesti luotti, että äänestäjät olisivat lojaaleita puolueelle. Toisin kävi ja Halonen sai 51 % kaikista äänistä ja Aho 48 %, ja näin Tarja Halonen valittiin Suomen 11. presidentiksi.

"Väripresidentti"

Halosen tultua presidentiksi astui voimaan uusi perustuslaki, jossa presidentin valtaa rajoitettiin mm. ulkopolitiikassa. Halonen ei kuitenkaan antanut tämän liiaksi haitata toimiaan, vaan keskittyi käyttämään sitä valtaa, joka hänellä oli. Halonen teki heti selväksi, ettei hän aikonut olla passiivinen asioiden hyväksyjä, vaan kantaaottava ja omia mielipiteitä rohkeasti esiin tuova todellinen vaikuttaja. Tämä tuli selväksi mm. siten, että Halonen nimitti Suomen Pankin johtokuntaan oman ehdokkaansa, eikä pankkivaltuuskunnan esittämää poliitikkoehdokasta. Halonen totesi voivansa taas palata vaikuttamaan kotimaan asioihin pitkän ulkoministerikautensa jälkeen.

Halonen oli avoliitossa puolisonsa Pertti Arajärven kanssa aloitettuaan presidenttikautensa. Tämä herätti laajalti keskustelua, onko moinen sopivaa tasavallan presidentille. Asia kuitenkin korjautui parin mentyä naimisiin elokuussa 2000.

Hänet tunnetaan maailmalla myös tasa-arvon ja vähemmistöjen puolestapuhujana johtuen tehtävästään toimia SETA Ry:n (Seksuaalinen Tasavertaisuus Ry, homoseksuaalien etujärjestö) puheenjohtajana vuosina 1980 - 1981.

Halosesta kasvoi nopeasti "koko kansan" presidentti, jota ruotsalaisessa mediassa verrattiin toiseen suomalaiseen äitihahmoon, muumimammaan.

Lähteet
Presidenttikirja
http://www.presidentti.fi/ Presidentin kanslia
http://statfin.stat.fi/ Tilastokeskus
WSOY CD-fakta 2002

Massapostituksestakin on kai jotain sääntöjä.

Tuolla toisaalla olleseen samaan avaukseesi on tullut kiitettävästi kommentteja.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000005646066

KIITOS!!!!! Halonen ei päässyt Suuret Suomalaiset kilpailussa kolmen parhaan joukkoon!
Mikäli näin olisi tapahtunut, se olisi ollut hirveä katastrofi!

Halonen oli 1970-luvulla punalipun heiluttelija ja isänmaan rienaaja! Vuonna 1976 hän vaati armeijan lakkauttamista. Presidenttinä on ollut populistinen, ja täysin saamaton. Meillä on SURKEA presidentti!

Kaari Utrion perustelut olivat myös säälittävyydessään huippuluokkaa. ei mitään

Kukaan kansanjohtaja joka haluaa säilyttää alamaistensa kunnioituksen, ei mee häviään mitään kilpailua.
Hyvä Tarja, sua pidetään luusetina ny

Muuten olisimme pulassa.

Mallina naisten tasa-arvosta suomessa menettelee, mutta muuten on mitätön mummu.

Onneksi ei voi vaikuttaa enää muuhun kuin Suomen pankin johtokunnan jäsenten valintaan.