Elikkäs minkä kokoisia tai tyyppisiä kyntöauroja (siipien määrä/koko), äkeitä, kultivaattoria, niittokonetta tai peräkärryä kyseisellä traktorilla pystyy vetämään?
Valmet 702, työkoneiden kokoluokka?
Viiksi-Vallu
34
2713
Vastaukset
- JKmaajussi
3x16KH automaatti fiskarseja olen takavetoisella Valmet 703:lla vetänyt. Lisäksi kynnin samanlaisilla mutta kiinteärunkoisilla 4x16 muovisiivellisellä ja hyvin vei. Äkeet olivat 3metrisiä, lapiorulla-äes ja 3m S-piikkiäes.
- PeräkärryTonnit
En muista nykyisiä tonnisäännöksiä sallitusta peräkärrystä ilman jarruja tai jarrujen kanssa, mutta 10 tonnin kokonaispaino suuruusluokkana peräkärryssä menee tieajossa oikein hyvin.
Äkeinä menee leveämmätkin kuin 3 m.
Niittokoneessa on aivan ratkaisevaa millainen se on (vanha raksuttava teräpalkkimalli vai lautas vai lieriö ja onko samassa koneessa murskain). Yleensä lautas- ja lieriövehkeissä koneen tiedoista (tai vastaavan levyisestä uudesta) löytyy tieto tarvittavista hevosvoimista. 702 antaa voimanottoakselille suuruusluokkaa 65 - 70 hv, ja toki mäkimaastossa pitää jättää voimaa ylämäkeen menoon. Teräpalkkikoneet kulkee vaikka pikkufergulla. Vanhanaikaisissa niittosilppureissa 702:lla menee 135 cm oikein hyvin ja myös 150 cm.
Omat kokemukset nuoruudesta 700 ja 702S-4. (Sama 4,18 litran moottori, jälkimmäisessä turbo). Uudemmissa 702:ssa on 4,4 litran moottori. - Viiksi-Vallu
Jahas..
No mitenkähän on sitten Valmet 602:n laita samoissa hommissa?
Olisi nimittäin myöskin sellainen ollut tässä yhtenä vaihtoehtona harkinnassa traktoriksi. - 602EriMaata
602 on aivan eri vehje. Vain 3-pyttyinen kone ja 3 R kertoja vaihdeaski. 5. ja 6. vaihteen väli iso tieajossa. 602 on samaa pienten sukua kuin 502 ja sen edeltäjät 500 ja 565.
702 on 4 R kertoja vaihdeaski ja joissain puolittaja (702 hitrack, 703, 803 ym. niin että 16 eteen ja 4 taakse), tievaihteita hyvin, kaikki 4 ja kertoja synkroja. 702 on isojen suvun pienin, niitä oli 1204:ään saakka
Jos en väärin muista niin 702-sukuisten nostolaite nostaa vuosimallista riippuen 2500 - 2900 kg mutta 602 taitaa olla alle 2000 kg.
Riski noissa 40 vuoden takaisissa alkaa olla varaosien saatavuus, joten koeajo kannattaa tehdä kunnolla jotta näkee onko kaikki kunnossa voimansiirto mukaanlukien jos on ajettu paljon ja rankkaa ajoa. - pikkuValmet
Kyllä siihen melko isoja työkoneita näkyvät laittavan, riippuen tietysti maalajista.
https://www.youtube.com/watch?v=xApLGmkTm3w ei ole sitten oma video.- Savimailla
Tiukkaa tekee, että jaksaa vetää edes kolmisiipisiä auroja savimailla.
- valuumötti
oisko yksiipinen kokemusta on
- valtratti
Kierroksiahan se 702 ottaa mutta sitkeyttä ei ole laisinkaan mutta se sama vikahan on kaikissa valameteissa. Kaksisiipinen pikunen kyntöaura saattaa kevyillä mailla olla sopiva jos sen rattorin saa haalattua pellolle asti. Kronos pikkuinen lapiorulla äes voi justiin kulkea perässä kun vähän kohottelee tiukassa paikassa
- ettetvuan
ois nähny painajaisunta ku sulla onkii Zeroir rakvaattor, se vasta sitkeä onkii....nimittäin käyntiinlähössä ja nenästävetämisessä.
- AsiaKateissa
Nyt on yllä perustieto kateissa. 2-siipisiä auroja ja alle 3 m äkeitä vedettiin 50 hv alle 2000 kg traktoreilla takarenkailla 11x28. 702 sentään on 75 - 90 hv (jos turbo), 3500 kg, 14x34 takarenkaat ollen sen ajan ISO traktori. 3x16 tuuman aura menee kevyesti neljäs siipi maasta riippuen. Eikä auran veto ole hevosvoimista kiinni vaan siitä pitääkö pyörät. Neliveto-702:ssa oli vetovoimaa ja nostolaitteen nostovoimaa niin paljon että senaikuiset työkoneet antoivat helposti periksi.
Hyviä kyntökoneita myös siksi, että tasauspyörästön lukon poljin pysyy alhaalla ilman jatkuvaa painamista, joten koko suoran voi ajaa lukko päällä. Esim. Fergut olivat hankalia sutivissa oloissa, koska lukon poljinta piti painaa kantapäällä koko ajan. Vetovastustunnustelukin on 702:ssa jo vetovarsista, pelaaminen vaatii vain sen että on tullut rasvanneeksi tunnustelukaaren laakerit. Työntötankotunnustelut pelasivat vain 2-siipisille auroille pikkutraktoreihin.
Olen itse ajanut aikoinaan paljon 565, 502, 602, 700, turbo 702-4-vetoja, joten tiedän mistä puhun.
Kokonaisuutena 702 oli huippuvehje 1970-luvun traktoriksi. Nyt käytettynä minua epäilyttäisi vain varaosien saatavuus.- Johan_vitsin_murjasit
Mihin ne varaosat muka olis kadonnut, purkaamot väärällää ja uuttakin osaa tarjolla vaikka kuinka. Mikä muka olis semmonen osa, mitä ei löydy Valmet 702 traktoriin?
- YksUtelias
Mahtaisikohan paripyörät sitten auttaa pyörien pitämiseen ??
- Paripyörillä
YksUtelias kirjoitti:
Mahtaisikohan paripyörät sitten auttaa pyörien pitämiseen ??
Paripyörä vasemmalla puolella auttaa aika paljon kyntämisessä, jos maa on pehmeää ja lopetuksissa tosi hyvä. Muuten ei paripyörästä ole juuri apua vakopyörässä, mutta huonoissa olosuhteissa sitäkin on kokeiltu hyvällä menestyksellä ja salaojien täytämisessä ja ojien umpeen kyntämisessä.
- 920
Valmetilla ei ole koskaan osattu tehdä mekaanista vetovastustunnustelua. Ihan sama vaikka on vetovarsissa, kun ei toimi...niin ei toimi.
Mun 399 Massikan vetovastustunnustelu toimii paremmin 5-siipisillä auroilla iuin 903/705 valumölteillä 4-siipisillä. Vasta sähköohjaus auttoi valmetissa asiaa. Massikan nostolaitteen toiminta on ihan toiselta planeetalta kuin Valmetin tekemän surkean kopion.
Vanhemmat Valmetit on tehty niin pehmeästä raurasta, jottei eres kunnolla kolaja. Työntövarren reijät sunmuut kului soikeaksi...vaikka mittatarkkuus oli jo uutena sinneppäin.
Turbolla saa koneesta voimaa senverran, että paikat on rikki alta aikayksikö.
Nimimerkkillä 2 valmettia ostanut...3 hinnan niihin menettänyt. - Ruunari
Ratin ja penkin välissä vika ??
- 920
Ruunari kirjoitti:
Ratin ja penkin välissä vika ??
Valmetin ohjekirjassakin käskettiin kuskin säätää aurojen työsyvyyttä koko ajan tilanteen mukaan, eli vetovastussäädön tehtävä oli ulkoistettu kuskille.
Aikoinaan kynnin 475 Natikalla 3-siipisillä Kvernelandeilla ja sen vetovastussäätö toimi ihan hyvi, tukipyörän käyttökään ei ollut välttämötöntä.
Kun Natikka vaihtui Valmettiin, niin sama penkin ja ratin välinen täyte ei saanut taiottua Valmetin nostolaitteen säädöistä asentoa jossa vetovastussäätö olisi toiminut yhtä hyvin kuin 475 Natikassa, aina piti olla vivulla käsi säätämässä kun vävähänkin maalaji vaihtui tai tuli joku pikkukumpu vastaan. Samaan aikaan täytyi kadehtia kun naapuri ojan toisella puolen laski Kvernelandit Zetorillaan maahan ja antoi palaa, ei senkään tarvinnut peräänsä katsella niinkuin valmettikuskin.
Yhden päivän kynnin 6400 valmetilla, siinä on jo nostolaite kohdillaan, se kun toimii sähköllä.
- Paripyörä
Eipä mahdu paripyörä kyntövakoon ja vasemman puolen paripyörä jää ilmaan, joten ei auta kyntäessä. Lumiketjut auttaa.
Äestäessä paripyöristä voi toki olla apua. - Töpötti
Itte tullu 4vuotta tehtyy peltotöitä takaveto Valmetilla. 5m äkeitä vetelen ja 4 siipisiä auroja. Turvetta tulee ajettua tietäpitkin 14motin kärryllä, tulee kukkurakuormia ilman ongelmia. Kyllä siinä mallis voimaa on. Voi olla, että piristyksestä ollu hyötyä 160hp ulosotosta mitattu.
- 920
Vanhaa valmettia pitää käsitellä varoen, ettei tule hampu kipeäksi. Oon sen 903 vallun kanssa 3,4 m äkeen kanssa. Osat saattaa olla nykyään kiven alla...silloin ennenvanhaan niitä sai rahalla.
Itse vedän vakio 399-ferkulla 6 m hinattavaa äestä ja 5-siipiset överumit oli perässä monet vuodet. Nyt on 4-siipiset paluuaurat.
- valamettimiesj
Niimpänii jaapajaa diipadaapa... Valametti on hyvä ja verkulla ei tee mitään ja kohta verku hyvä ja valametilla ei tee mitän sama jauhanta aina vaikka molemmilla tekee työt koneet vaan on mistä ite tykkää niin saa valita ite kannatan tässä taistelussa valmettia ja tuo 02 on hyvä kohta tietysti joku sanoo että vaikka 35verku on parempi mutta ajakoon sillä jos haluaa ja se valametti vetää hyvin monenlaisia vehkeitä perässä mutta minusta vaan kulkee paremmin huonoissa paikoissa vähän kapeammalla nostolaite jousikkaalla kun esim 5 metrisellä härvelillä ja silleen kärriä on hyvä vetämään ainakii se turpo malli ja ilmankii kulkee 10t kärri meinaamatta mukana. Niittokoneet varman ainakii joku parimetrinen/alle/yli lieriö tms kone kulkee hyvin ja kohtuuhyvä metässäkii jos on maa sellainen ettei pohjaa myöten upota sen verran kokemusta nuista,muista ja eniten takapotku 802 turbosta
- skkr
Minulla oli 5 vuodenajan Valmet 702 ja sen surkeampaa kyntötraktoria en ole tavannut. Ensiksikin siinä ei ole sopivaa kyntövaihdetta. Toinen kyntövaihde on liian hidas ja seuraava vaihde liian nopea. Sitten se tunnustelian kaari siellä takana on aina hajalla jos aurat osuvat esim. kiveen. Äestykseen ja kylvölannoittimen vetoon löytyy sopivat vaihteet. Kolmemetrinen joustopiikkiäes on melko sopiva perään. Metsäajossa 702 on hyvä suuren maavaran ja tasaisen pohjan johdosta. Minulla on 50 vuoden kyntökokemuksen perusteella selvä mielipide parhaasta kyntötraktorista. Massey- Ferguson on ylivoimaisesti paras kyntötraktori. Itsellä on ollut neljää eri merkkiä vuosikymmenten aikana ja yksikään ei ollut Massikan veroinen kynnössä. Nämä muut merkit olivat Valmet 702 Ford 5610 International 574 kolme Taavettia 880 990 sekä 995. Edellä mainitut traktorit olivat toisena traktorina Massey- Fergusonin rinnalla joita meillä on ollut yli 50 vuodenajan.
- Hiukanenempikyntänyt
2 tai 3-siipisilläkö yritit kyntää? Oliko vältiis laukaisijoita ollenkaan, kun kivimökölikös yritit kyntää?
- skkr
Hiukanenempikyntänyt kirjoitti:
2 tai 3-siipisilläkö yritit kyntää? Oliko vältiis laukaisijoita ollenkaan, kun kivimökölikös yritit kyntää?
En yrittänyt pelkästään, vaan kaikki tuli kynnettyä mitä aloitinkin. Aurat oli ja on tänäkin päivänä 3 siipiset Kverneland automaattiaurat lehtijousilla. Meillä on tosiaan muutamia kivisiä lohkoja aina toisinaan vaurioita tulee auroihin harvemmin traktoriin. Valmet 702 oli poikkeus tunnustelijan kaaren osalta, sitä joutui korjaamaan useita kertoja.
- Hiukanenempikyntänyt
Eihän se nyt ferkunkaan hydrauliikan tunnustelu mikään "herrajee". Sehän hajoaa perälevyn kanssa, jos ei ole sitä tukipalikkaa siellä työntövarren kiinnityksen etupään alla. Tarvitaanko vielä nykyään, mutta 390:ssäkin näyttää olevan. Noo, naapuri kynti ferkullaan mun peltoa, joka on maalajiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Aurat oli 3-siipiset kvernelandin variomaatit. Kyllä jälki oli lopuksi tasaleveällä lohkolla, kuin käärmeen jälki erämaassa, ja oli vielä tukipyöräkin fältiis. Piti näyttää mallia, kuinka variomaateilla saa suoraakin.
- skkr
Hiukanenempikyntänyt kirjoitti:
Eihän se nyt ferkunkaan hydrauliikan tunnustelu mikään "herrajee". Sehän hajoaa perälevyn kanssa, jos ei ole sitä tukipalikkaa siellä työntövarren kiinnityksen etupään alla. Tarvitaanko vielä nykyään, mutta 390:ssäkin näyttää olevan. Noo, naapuri kynti ferkullaan mun peltoa, joka on maalajiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Aurat oli 3-siipiset kvernelandin variomaatit. Kyllä jälki oli lopuksi tasaleveällä lohkolla, kuin käärmeen jälki erämaassa, ja oli vielä tukipyöräkin fältiis. Piti näyttää mallia, kuinka variomaateilla saa suoraakin.
Ne tukipalikat on kaikissa Massikoissa joissa on työntövarsi tunnustelu. Ne tulee olla aina paitsi kynnössä. Nykyisissä sähkönostolaitteisissa massikoissa on vetovarsitunnustelu ja niissä ei niitä palikoita ole.
- 920
skkr kirjoitti:
Ne tukipalikat on kaikissa Massikoissa joissa on työntövarsi tunnustelu. Ne tulee olla aina paitsi kynnössä. Nykyisissä sähkönostolaitteisissa massikoissa on vetovarsitunnustelu ja niissä ei niitä palikoita ole.
Ne lukituspalikat voi olla aina paikoillaan. Niissä on soikea reikä, jolloin kyntökin onnistuu hyvin.
- Valmetisti
Menisiköhän 4-siipinen kyntöaura 702:n perässä (71hp), jos on 14-tuuman siivillä ja maalaji pääasiassa savimultaa ja hietasavea..?
Minkälainen tai merkkinen aura olisi hyväksi havaittu, jos puhutaan käytettyjen aurojen hankkimisesta?
Onko esim. Fiskarssin kanttirunkoisia auroja 14-tuumaisena?- Valtraktori
Menee 4-siipinen. Ja rhs-runkoisen (kanttirunkoisen)Fiskarssin saa säädettyä välillä 14"-16". Paras jälki kai tulee 14":sena, ja ainakin vesivako on helppo vetää lanalla tukkoon, kun kylvönteolle aletaan.
- Valmetisti
Jaa.., että säätämään pystyy. Mitenköhän se sitten tapahtuu..? Onnistuuko säätö 14 tuumaseksi ihan liikuttamalla auran varsia rungossa, vai joutuuko siihen vaihtamaan jotain osia? 16":sena kaupitellaan käytännössä kaikkia mitä on ollu myynnissä.
Oliko sulla Valtraktori mitään kommenttia, että tekeekö niillä viskarsseilla mitään, vai onko joku toinen parempi ton vallun perään? Puoliautomaatti riittää, kuorimet ja rautasiivet pitäs melkeen olla.
Jos ja kun vanhaa auraa menen ostamaan niin mitä siitä kannattaa tarkistaa, että se on sitten hyvä ja toimiva kaikin puolin?
Nii, ja pitäisiköhän siinä olla apupyörä kyseisellä rakvaattorilla?
No, nyt tuli monta hyvää kysymystä...katotaan tuleeko monta vielä parempaa vastausta. - 920
Överum tai Kverneland on molemmat hyviä vaihtoehtoja. Överum on kevyempi kuin Kvernelandin automaatti. Kvernen puoliautomaatti vähän siinäjäsiinä, tulipa semmosellakin kynnettyä vuosikaudet.
Fiskarssit jättäisin ostamatta, mut myöhäisemmät Agroluxit on fuottis tehdyt ja käyshän nekin. - 920
920 kirjoitti:
Överum tai Kverneland on molemmat hyviä vaihtoehtoja. Överum on kevyempi kuin Kvernelandin automaatti. Kvernen puoliautomaatti vähän siinäjäsiinä, tulipa semmosellakin kynnettyä vuosikaudet.
Fiskarssit jättäisin ostamatta, mut myöhäisemmät Agroluxit on fuottis tehdyt ja käyshän nekin.Siis uudet Agroluxit on Överumin tehtailla tehtyjä, ruottis.
(pahuksen tabletti ja kirjoitusvirheet) - Valtraktori
Valmetisti kirjoitti:
Jaa.., että säätämään pystyy. Mitenköhän se sitten tapahtuu..? Onnistuuko säätö 14 tuumaseksi ihan liikuttamalla auran varsia rungossa, vai joutuuko siihen vaihtamaan jotain osia? 16":sena kaupitellaan käytännössä kaikkia mitä on ollu myynnissä.
Oliko sulla Valtraktori mitään kommenttia, että tekeekö niillä viskarsseilla mitään, vai onko joku toinen parempi ton vallun perään? Puoliautomaatti riittää, kuorimet ja rautasiivet pitäs melkeen olla.
Jos ja kun vanhaa auraa menen ostamaan niin mitä siitä kannattaa tarkistaa, että se on sitten hyvä ja toimiva kaikin puolin?
Nii, ja pitäisiköhän siinä olla apupyörä kyseisellä rakvaattorilla?
No, nyt tuli monta hyvää kysymystä...katotaan tuleeko monta vielä parempaa vastausta.Viilun leveyden säätö tapahtuu avaamalla 2, 3, ja 4:nen siiven runkokiinnitys sinkilät ja siirtämäällä kutakin ojasta rungossa eteenpäin jos haluaa esm. 14":ksi. Ja päin vastoin jos haluaa 16":ksi. Siinä palkkirungossa on tuumia ilmaisevat teipit. Asian voi todentaa toki mitallakin maapuolelta toisen siiven maapuoleen. Tukipyörää ei välttämättä tarvitse, jos maa on tasainen, myös maalajiltaankin. Ei se toki haitaksikaan ole, on jopa huolettomampi kyntää. Tuo palkkirunkoinen fiskari on kyllä kevyt kanniskella, ei niinkään vetää. Kun taas kverneri on päin vastoin, tällainen persekarva tuntuma on. Övereistä ei hajuakaan. Käyt. auroja ostaessa kannattaa katsoa, että siivet ja vantaan kärjet on samassa linjassa etuoikealta katsoen (siis tr.istuimelta se oikeapuoli). Samaten takaa näkee, viisaako vantaankärki suoraan eteenpäin, niin kuin pitää. Laukaisulaitteella varustettu aura ei aina takaa, että aura olisi moitteeton. Se on voitu vetää vauhdilla esim. rapamailla maanalaiseen juurakkoon, jolloin vantaan kärki on sujahtanut juurakon alle, eikä laukaisulaite pääse toimimaan odotetulla lailla. Ojas on silti voinut vääntyä kieroon, kokemusta on. Sitten leikkurit on silloin kunnossa laakeroinniltaan, kun eivät "fletaja" sivuttain. Viimeisin kokemus on 4-siip. kvernerin automaatti/variomaatista muovisiivillä. Vahvasti olen sitämieltä, että muovisiipi on ehdoton, itse epäröin kun on hiukan kivenkloperoa osassa pelloissani. Mutta käytäntö on näyttänyt, ettei se muovisiipi ole sen kuluvampi (muovisiipi on alkujaan paksumpi)kuin metallisiipi. Mutta se maan tarttumattomuus siipeen on iso helpotus ainakin rapamailla ja se kanniskelun(nostolaiteaura) keveys. Suosittelen silti kverneriä, mutta muovisiivellä ja variomaattina. Fiskari oli joskus käsite, silläkin saa, kun ostat siihen muovisiivet vaikka Pohjanmaan Ylijäämätuotteelta. Yksi tuttu fiskarilla kyntäjä vaihtoi muovisiipiin ja tykkäs kynnöstä sen jälkeen kun ei ollut enää siipeen tarttumisongelmaa. Mutta tämä on sitten sitä makuasioiden puolelle menevää.
- 920
Itse oon muutaman vuoden kyntänyt muovisiivillä enkä rautaisiin vaihtaisi, on senverran tarttuvia maita. Kyntöjälki on paljon parempi. Viimesyksyn linttaantuneella savimailla syksyn pakkaskeleillä hieman hirvitti, mutta Överumien siivet kesti senkin.
Samaten veitsileikkuria oon käyttänyt yli 20 v, viimeisessä siivessä on kiekot. - Valtraktori
Veitsi leikkuri varmaan ok sänkipelloilla ja raskaammilla mailla. Se ei oikein toimiva kevyillä mailla ja varsinkaan jos käännetään vanhempia nurmia. Jälki muistuttaa lähinnä raatelua. Tämä on käytännössä nähty ja moitittu isäntäporukalla yhteen ääneen. Ja miten lienee sitten niissä juurakkoisissa tai kivisissä maissa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata421472Mikä on kaivattusi ihanin ja ärsyttävin piirre?
Ja onko hän mies, nainen ja muun sukupuolinen? Mies. Huomaavaisuus. Kiireisyys. Joskus voi rentoutuakin.981365Riikka Purra: työttömät tulee velvoittaa töihin
Purra panisi työttömät tulevaisuudessa työskentelemään sosiaaliturvan saamiseksi, koska työllisyysaste ei muuten näytä l3051313- 1091125
- 191081
- 661068
Näin Ellen Jokikunnaksen Ralph-poikaa suojellaan julkisuudelta - Katso tuoreet kuvat Italiasta!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask ovat Ralph-poikansa kanssa kakkoskodissa Italiassa. Mukana on myös Unelmia Italiassa -kuva161039- 711012
Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f177892Vihdoinkin lavatansseja tv:ssä - Juhannuksena tanssitaan, bändeinä Yölintu ja Komiat!
Jes, vihdoinkin lavatansseja taas televisiossa! Keskikesän juhlaa vietetään tänä juhannuksena Tuuloksen Kapakanmäellä ju18841