Jeesuksen veri on aine ja sana, ei vain sana

Tietääkseni kaikissa lestadiolaisen herätyksen suunnissa pelästyneelle sielulle vakuutetaan, että hän saa uskoa synnit anteeksi taivaan keskelle asti "Jeesuksen nimessä ja veressä".

Tätä todistusta pidetään niin arvokkaana, että sen varassa lestadiolaisuus kestää aikojen myrskyssä. Jeesuksen nimessä ja veressä.

Lestadiolainen liturgia kääntää ajatukset Jeesuksen vuodattamaan vereen, mikä on raamatullista ja tärkeää. Mutta on olemassa vaara, että uskova sielu alkaa pitää näitä Pyhässä Hengessä lausuttuja pyhiä sanoja "Jeesuksen verenä".
25<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

Aihe on ajankohtainen taas pääsiäisen lähestyessä ja seuratessamme Jeesuksen kärsimystä ja verenvuodatusta ja kuolemaa Golgatan kummulla. Miksi Jeesuksen piti kärsiä? Voihan Jumala antaa anteeksi, kun sitä pyydetään?

Koko Raamattu rakentuu sen ilmoituksen ympärille, että ilman verenvuodatusta ei ole syntien anteeksiantamusta.

Miksi? Jumala sen tietää. Mutta näin on kirjoitettu.

Heprealaiskirje tutkii Jeesuksen uhrikuolemaa syvällisesti Vanhan testamentin temppelin jumalanpalveluksen ja syntiuhrin valossa.

Huomaa tarkasti, että Vanhassa testamentissa pääsiäislammas EI OLE syntiuhri.

Äänestä

Neljässä evankeliumissa on Jeesuksen verestä kirjoitettu näin: tarkkaa, missä evankelistat puhuvat Jeesuksen verestä ja missä Hänen kärsimyksestään, jotka eivät ole sama asia.

Äänestä
  • Matteus
    27. Ja hän otti kalkin, ja kiitti, antoi heille ja sanoi: juokaat tästä kaikki;
    28. Sillä tämä on minun vereni, sen uuden Testamentin, joka monen tähden vuodatetaan* syntein anteeksi antamiseksi.
    29. Mutta minä sanon teille: en suinkaan minä silleen juo tästä viinapuun hedelmästä, siihen päivään asti kuin minä juon teidän kanssanne sen uuden minun Isäni valtakunnassa.
    Mt 26:27-29

    3. Kuin Juudas, joka hänen petti, näki hänen kuolemaan tuomituksi, katui hän, ja toi jälleen ne kolmekymmentä hopiapenninkiä pappein päämiehille ja vanhimmille,
    4. Sanoen: minä pahasti tein, että minä petin viattoman veren. Mutta he sanoivat: mitä meidän siihen tulee? katso itsiäs.
    5. Ja hän heitti hopiapenningit templiin, läksi sieltä, meni pois ja hirtti itsensä.
    6. Mutta pappein päämiehet ottivat hopiapenningit ja sanoivat: ei näitä sovi panna uhriarkkuun; sillä se on veren hinta.
    Mt 27:3-6

    24. Kuin Pilatus näki, ettei hän mitään auttaa taitanut, mutta enempi pauhina tuli, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan edessä, sanoen: viatoin olen minä tämän vanhurskaan vereen: katsokaat itsiänne.
    25. Ja kaikki kansa vastasi ja sanoi: hänen verensä tulkaan meidän päällemme ja lastemme päälle.
    26. Silloin päästi hän heille Barabbaan; mutta Jesuksen, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi hän ylön ristiinnaulittaa.
    Mt 27:24-26

    Äänestä

  • Markus
    23. Ja hän otti kalkin, kiitti ja antoi heille. Ja he joivat siitä kaikki.
    24. Ja hän sanoi heille: tämä on minun vereni, sen Uuden Testamentin, joka monen edestä vuodatetaan.
    25. Totisesti sanon minä teille: en minä suinkaan silleen juo viinapuun hedelmästä, siihen päivään asti kuin minä sen juon uuden, Jumalan valtakunnassa.
    Mk 24:23-25

    Äänestä

  • Luukas
    17. Ja hän otti kalkin, kiitti, ja sanoi: ottakaat ja jakakaat keskenänne.
    18. Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan juo viinapuun hedelmää, siihenasti kuin Jumalan valtakunta tulee.
    Lk 22:17-18

    Äänestä

  • Johannes
    52. Niin Juudalaiset riitelivät keskenänsä, sanoen: kuinka* tämä taitaa antaa lihansa meille syödä?
    53. Jesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, niin ei ole elämä teissä.
    54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hänellä on ijankaikkinen elämä, ja minä olen herättävä hänen viimeisenä päivänä.
    55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
    56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hän on minussa ja minä hänessä.
    57. Niinkuin elävä Isä minun lähetti ja minä elän Isäni tähden, niin myös se, joka minua syö, hän elää minun tähteni.
    Joh 6:52-57

    Äänestä

Evankeliumeista opimme, että tullaksemme osalliseksi Jeesuksen totisesta verestä meidän tulee käydä Herran ehtoollisella.

Siellä, kuten oppi-isämme Luther opettaa, meille kastetuille jaetaan ehtoollisen sakramentti. Sakramentissa on aine - viini - ja sana - ehtoollisen asetussanat Paavalin kirjeestä.

Synninpäästö "Jeesuksen nimessä ja veressä" EI OLE Jeesuksen veri.

Ehtoollisen viini ON.

Äänestä
  • Täysin epäRaamatullinen väite jolla ei ole mitään Sanan tukea.

    kuten koko lutterin systeemi on huuhaata ja Raamatun polkemista suurelta osin.
    Raamatussa ei ole välineitä eikä talismaaneja Uskomista varten.

    Jeesuksen verestä tuillaan osalliseksi uskon ja uudestisyntymänkautta, siihen ei ehtoollinen mitään lisää, koko sakraalioppinne on syvältä pimeydestä ja paavin jakkaran alta.

    Äänestä

Virsi 229

1.
Saa ehtoollinen Jeesuksen
niin iloiseksi sydämen.
Hän elää ja hän lahjoillaan
käy tässä meitä siunaamaan.

2.
Hän elämä ja autuus on,
hän lohdutus on loputon
ja sielullemme päivän koi,
se koskaan sammua ei voi.

3.
Hän luonamme on armollaan,
lämmittää meidät paisteellaan,
ja taivasta jo päällä maan
on hetki hänen seurassaan.

4.
Kun kiitosvirttä Karitsan
soi kuoro taivaan korkean,
niin miksi emme myöskin me,
maan multa, laula Herralle!

5.
Siis sydän riemuun auetkoon
ja uusi toivo puhjetkoon,
rakkaus uusi, palava
ja Herran kiitos kirkkaana!

6.
Suin, sydämin me tahdomme
yhdessä kiittää Herraamme,
jos kulkee erämaassa tie
tai keitaan kautta matka vie.

7.
Nyt halleluja veisaamme,
taivasten kuoriin nousee se,
ja kerran luona Jeesuksen
soi kiitos iankaikkinen.

Äänestä
  • Nicolai Frederik Severin Grundtvig 1844. Suom. Jaakko Haavio virsikirjaan 1938.

    Äänestä

Oletko käsittäny thiukan väärin keskustelufoorumin olemuksen?

se EI ole saarnatautisten yksinpuhelua varten olemassa.

Äänestä
  • No ei ole niin , kerroppa missä kohtaa hän sanoi niin , minä en ole tietenkään kaikkien
    mieleen minäkään . mutta minä pidän siitä asiallisesta Keskustelun JUURESTA Siitä .
    voi sitten tuhista kaikin puolin . ..minä en usko että ePaimen olisi mitään väärää tehnyt.

    Hän kanssa on kiva kirjoitella , vaatii vain joskus ÄLLIÄ että pysyy remmissä .
    Hiffaatko kuinka asia on , minä olen kyllä kauan saanut asioita laittaa puihin
    mutta nyt luulen löytäneeni sen , mitä olemme hakeneet tässä USKOSSA. .

    Koska tämä on usko ei vielä lahko . Lahko on sittenkun olemme eronneet valta
    kirkosta , sellainen on määritys , ja mitä kukin tarkoittaa sen Yksinpuhelun nimeen
    olisiko se sitä että joku ei ymmärrä , että jos asia vaatii pitää sitä kirjoittaa SIKSI

    Toisen kautta joku voiolla niin hidas , että ei ehdi mukaan sillä siksi myös viestien
    tiheys tulee esiin , ja taas joku huomaa että en minä ehtinyt kirjoittamaan , olen
    havainnut , että toiset huomauttaa vain sen tähden , että voivat olla äänessä.

    Äänestä

ePaimen, ihan hyvä kun otit reaalipreesenssin esille.

En kyllä ole koskaan kuullut että selitettäisiin että synninpäästö olisi hengellinen ehtoollinen tai Jeesuksen veri. Päinvastoin, ehtoollisen reaalipreesenssiä on viime aikoina perusteltu jopa saarnoissa.

Esikoislestadiolaisten pöntössä ja saarnaajien kaulassa käynti saarnan lopuksi on kuitenkin aika poikkeava ja erikoinen tapa. Olen ymmärtänyt, että pöntöstä käydään kovan lakisaarnan jälkeen hakemassa uskonvahvistusta - evankeliumin sanaa omalle kohdalle ja seurakunnan todistusta siitä, että Kristus on kuollut juuri minun puolestani, vaikka laki kylmällä valollaan osoitti juuri äsken että olen suuri syntinen.
Oletan, että tapaa pidetään yhtenä sovelluksena jokapäiväisestä katumuksesta ja parannuksesta, eli toisin sanoen elämisestä kasteen liitossa.

Esikoisten synninpäästötapa on toisaalta verrattavissa jalkojen pesuun, jonka Jeesus teki. Riskinä tässä on, että mennään teologisesti ehtoollisen kanssa päällekkäin ja korvataan ehtoollinen pöntössä käymisellä. Ehkä kannattaisikin skarpata ja pohtia tarkkaan minkälainen puolisakramentti esikoisten synninpäästö oikeastaan on.

Äänestä
  • Olen kohdannut esikoislestadiolaisen, joka kyllä piti ehtoollista tärkeämpänä synninpäästöä ja sen sanoja. Ehtoollisen voi sivuuttaa kokonaan anomalla anteeksi, kun tuntuu ahdistavalta. Ehkä vuosikymmeniin ei ole tarvetta siihen: ehtoollisen merkitys näyttää joidenkin kohdalla hämärtyneen kokonaan.

    En kuitenkaan sivuuttaisi noin vain synninpäästöäkään enkä juuri näitä lestadiolaisuudessa käytettyjä sanoja Ne ovat tavattoman tärkeät ja lohdulliset sanat! Uskoisin, että alkujaan seurakokoukset olivat pienempiä ja siellä todistettiin syntienanteeksiantamusta toisille eri tavalla kuin nykyään, kun on kysymys suurista joukoista. Ei ollut mitään "pönttöjonoja".

    Viimeksi Lahdessa isoissa seuroissa kuulimme, kuinka jokaisen vieressä istuu se kristitty, joka voi nämä päästösanat lausua. Näin sanottiin jo joskus 60 tai 70 -luvulla, mutta jotenkin sanojat vaiennettiin sitten.

    Äänestä

  • ePaimen hyvä huomio Tämä Esikoisten synnin päästö on kyllä metka, nyt kun olen känyt
    kirkossa 6 vuotta useammin , kuin tavanomainen Lessu ELI 2-3 kertaa vuodessa eikö se
    ole aika vähän , Tullessani p-joelle kävin noin 20 kewrtaa ehtoollisella ja kirkossa / vuosi
    sen jälkeen yli 25 kertaa viime vuonna yli 30 kertaa, ja vasta nyt alkaa tuntermaan kirkon
    .
    Serllaist seurakuntaliset,jotka käy 2-3 / vuosi saavat kokemusta 10 vuodessa samankuin
    minä vuodessa, en halua tuottaa kelleenkään tuskia,mutta en voi sille mitään ajatuksissa
    kuitenkin mietitään,Minä luulen että ei Puoli sakramenttia ole tällätavalla mitattunakoska,
    Kaste on toinen ,ja Alttarin sakramentti on toinen , olen sitä mieltä että näiden kesken .

    voidaan jotenkin tehdä luku puoli sakramentista ,,, mutta ei Lutherkaan missään sellaista
    käyttänyt, siksi toiseksi Luther oli uskonpuhdistaja , Mutta joutui kaikkiin kirkollisiin
    tehtäviin ,koska perusti EVL: KIRKON Tästä on n.500vuotta, aivan kohta , on tietenkin
    sinä aikana kehitys kulkenut , ja pieniä eroja on tullut , muttei radikaalia . .

    Äänestä

  • yksmaalainen kirjoitti:

    Olen kohdannut esikoislestadiolaisen, joka kyllä piti ehtoollista tärkeämpänä synninpäästöä ja sen sanoja. Ehtoollisen voi sivuuttaa kokonaan anomalla anteeksi, kun tuntuu ahdistavalta. Ehkä vuosikymmeniin ei ole tarvetta siihen: ehtoollisen merkitys näyttää joidenkin kohdalla hämärtyneen kokonaan.

    En kuitenkaan sivuuttaisi noin vain synninpäästöäkään enkä juuri näitä lestadiolaisuudessa käytettyjä sanoja Ne ovat tavattoman tärkeät ja lohdulliset sanat! Uskoisin, että alkujaan seurakokoukset olivat pienempiä ja siellä todistettiin syntienanteeksiantamusta toisille eri tavalla kuin nykyään, kun on kysymys suurista joukoista. Ei ollut mitään "pönttöjonoja".

    Viimeksi Lahdessa isoissa seuroissa kuulimme, kuinka jokaisen vieressä istuu se kristitty, joka voi nämä päästösanat lausua. Näin sanottiin jo joskus 60 tai 70 -luvulla, mutta jotenkin sanojat vaiennettiin sitten.

    Niin minä luulen että LV:t on niitä sanoja , en usko että sillai löytyy suomen esikoisita ..
    sitten tiuetenkin VL:t,,, No muistan minäkin 60 -70 lukua ja kyllä minusta oli jo
    näkyvuissä tulemaa pönttö jonoista , Olin hesassa kuuskyt luvun 72 muutin Heinolaan
    ei tietenkään sillä ollut mitään pönttöjonoja näkyvissa ,

    Niistä näkyi isoisa seuroissa osviittaa m utta sekin on ero missä isotseurat oli , eihän
    pienellä paikkakunnalla ole edesvieraita sillai . Jos koko Ruuhkaa haetaan nykyisin
    LAHTI , ja HESA. on isot sitten on joku Joensuu , Tampere ,Turku ja viis kuus pentä
    peräsin ,.

    Äänestä

  • teuta kirjoitti:

    Niin minä luulen että LV:t on niitä sanoja , en usko että sillai löytyy suomen esikoisita ..
    sitten tiuetenkin VL:t,,, No muistan minäkin 60 -70 lukua ja kyllä minusta oli jo
    näkyvuissä tulemaa pönttö jonoista , Olin hesassa kuuskyt luvun 72 muutin Heinolaan
    ei tietenkään sillä ollut mitään pönttöjonoja näkyvissa ,

    Niistä näkyi isoisa seuroissa osviittaa m utta sekin on ero missä isotseurat oli , eihän
    pienellä paikkakunnalla ole edesvieraita sillai . Jos koko Ruuhkaa haetaan nykyisin
    LAHTI , ja HESA. on isot sitten on joku Joensuu , Tampere ,Turku ja viis kuus pentä
    peräsin ,.

    Teu, oli kysymys rivikristitystä eikä puhujasta.

    Tarkoitan henkilöä, joka ei tarvinnut ehtoollista, mutta synninpäästön sanat olivat tärkeät hänelle kyllä.

    Äänestä

  • yksmaalainen kirjoitti:

    Teu, oli kysymys rivikristitystä eikä puhujasta.

    Tarkoitan henkilöä, joka ei tarvinnut ehtoollista, mutta synninpäästön sanat olivat tärkeät hänelle kyllä.

    Niin , minä jotenkin ymmärsin sen kyllä , mutta minä en heti hiffannut ettei ,
    hän tavinnut Alttarin Sakramenttia , siinä plisi molemmat samalla ,eikö..

    Äänestä

Augustus , teki määritelmän , kun Sana läpäisee aineen on tulos Sakramentti .
mutta hänen aine oli vesi ja kun Jumalan sana läpäisi veden ,se oli sitä todella.-

Äänestä
  • Kerro miten se läpäisy tapahtuu?

    voitko olla noin hölmö tai taikauskoinenhan olet kuvitellessasi että kaikkivaltias joka on luonut Sanallaan vedet ja maat ja kaikkeuden tarvitsee nyt uudestaan Sanalla luomaansa vettä voidakseen olla Isä luomakunnalleen!

    etkö koskaan ole lukenut mm; että jokainen joka Häneen Uskoo...jne. siinä ei vesiä tarvita muhun kuin janon sammutukseen ja toki halkopinonkin jos onpäässyt syttymään.

    Äänestä

  • Tähän kommenttiin tekisi mieli lyödä leimasimella sana "kasteenhalveksija"

    Äänestä

  • teutan herra jumala vaihtunut taas, Augustukseen.
    kuka seuraavaksi

    Äänestä

  • UPDATE_10392374 kirjoitti:

    Tähän kommenttiin tekisi mieli lyödä leimasimella sana "kasteenhalveksija"

    Olem samaa mieltä , ePaimen "voiteitasokeitaparkoja " Puhutaan joku sana Kasteesta ,,
    Aloitetaan Johannes Kastajasta , hän oli Jumalan kanssa samaa mieltä siitä kasteesta .
    Jonka JUMALA oli kehittänyt n.27 jKr. tätä aikaa Ja Hän kastoi Jordanin virtassa ylensä
    mutta kun kesämmällä vesi väheni , Johannes meni AIN SEUDUILLE , Missä vettä oli runsaasti se kaste oli Jumalasta lähtöisin . Ja kun Jeesus tuli Kalileasta .

    Pyhä Henki sanoi Johannekselle ,tuo on Jumalan poika ,,silloin tuli Johannekselle kiire .
    Hän kun oli puhunut kaikille kastettaville, minä en ole Se Joka kastaa teidät Pyhällä Hen-
    gellä , ei vaan minä en kelpaa irrottamaan edes hänen kenkån pauloja . Ja nyt HÄN ON
    vieressä ,,Sinun tulee antaa minulle Pyhän Hengen Kaste , siinä oli pieni vaatimusten ero Joka kauniisti sanottiin "anna nyt ,,se on oikea vanhurskauttamisen toimi " .

    Sillä kertaa jäi Johannes ilman PH:Kastetta , ja niin on tainnut jäädä kaikkimuutkin, paitsi
    sitä PYHÄN Hengen lahjaa , jo on saatu Kristillisen Kasteen mukana , muutama sana
    Vielä Määristä , Johanneksen ja hän opetuslasten kastama määrä oli n. 248'000 as.
    ja Jeesuken ja hänen Opetuslasten n. 250'000 as. Kunnes huomasivat , että vain ,
    Jeesuksen kaste oli Erittäin sopiva .Hänelle tehty Jumalalta ,niin totta .

    Kasteeseen tehtiin pikku muutos sillä aiemmin puhuttiin johanneksen kasteesta ,
    nimitys asia : ISÄN ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen , nyt kaikki toimi.

    Äänestä

  • UPDATE_10392374 kirjoitti:

    Tähän kommenttiin tekisi mieli lyödä leimasimella sana "kasteenhalveksija"

    noinhan se menee kun ei ole mitään tolkun sanottavaa jää ainoaksi aseeksi kravattiin tarttuminen.
    Raamatusta et löydä pienintäkään viitettä joka olisi vastaan sanomani ydintä, enkä usko että Jumala kumartelee lutteriin päin kyselevällä mielellä.

    Äänestä

Teu on taas ollut paikalla muistikirjansa kanssa laskemassa paljonko kukinkastoi, muutta ei ole muistanut merkitä ollenkaan montako vauvaa siellä kastettiin sitten kun oli tutin takaa huutanut avuksi Herran nimeä!

Minä puhuin ylempänä VAUVOJEN KASTEESTA jonka eepaimenkin ynnä teu hyvin tiesi mutta jätti huomioimatta tai ei kerinnyt kun oli niin kiire lätkäistä kasteenhalveksijan leima kanssakirjoittajan otsaan.

ei ole lutterin lapsilla kiire valoon.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


epaimen kirjoitti:

Tietääkseni kaikissa lestadiolaisen herätyksen suunnissa pelästyneelle sielulle vakuutetaan, että hän saa uskoa synnit anteeksi taivaan keskelle asti "Jeesuksen nimessä ja veressä".

Tätä todistusta pidetään niin arvokkaana, että sen varassa lestadiolaisuus kestää aikojen myrskyssä. Jeesuksen nimessä ja veressä.

Lestadiolainen liturgia kääntää ajatukset Jeesuksen vuodattamaan vereen, mikä on raamatullista ja tärkeää. Mutta on olemassa vaara, että uskova sielu alkaa pitää näitä Pyhässä Hengessä lausuttuja pyhiä sanoja "Jeesuksen verenä".

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu