Kuinka kalliit lelut syntyvät, lyhyt videopätkä

Niinpä, kolmessa viikossa voi rakentaa kokonaisen veneen tai yhden sisustusmodulin. Molemmilla lähestymistavoilla on ansionsa.

Pääsi aika selväsi läpi millaisesta kusetuksesta on kyse. Ei olisi Nautorin pitänyt laskea kuvaajaa halliin. Kaveri kaapin osia leikkasi ja viilutti perinteisillä menetelmillä. Saksassa turkkilaiset kasaavat kaapit vastaavanlaatuisesta materiaalista CNC-leikatuista paloista. Palat leikataan, viilutetaan viilutettiaan ja lakataan autotomaatilla ja kasaus on vain millitarkkojen palasten naputtelua paikoilleen ohjeiden mukaan.

13-1 kirjoitti:

Pääsi aika selväsi läpi millaisesta kusetuksesta on kyse. Ei olisi Nautorin pitänyt laskea kuvaajaa halliin. Kaveri kaapin osia leikkasi ja viilutti perinteisillä menetelmillä. Saksassa turkkilaiset kasaavat kaapit vastaavanlaatuisesta materiaalista CNC-leikatuista paloista. Palat leikataan, viilutetaan viilutettiaan ja lakataan autotomaatilla ja kasaus on vain millitarkkojen palasten naputtelua paikoilleen ohjeiden mukaan.

Sinua onkin sitten helppo kusettaa, kun arvelet lopputuloksen olevan sama Bavariassa ja Swanissa. Bavariassa ei ole kaapeissa pyöreät kulmat, koska viilutettu vaneri ei sellaiseen taivu. Eikä Bavariassa ole viilusta laminoituja pyöreitä kalusteiden kulmia. Eikä Bavarian kalusteissa myöskään reunat ole kokopuuta. Eikä Ikean huonekalut ole samanlaisia kuin Artekin, vaikka molempien tuoleissa voi istua, eivätkä Ikeankaan tuolit petä istujan alta.

Miten hyvin muuten tunnet Bavarian ja Nautorin käyttämät materiaalit, jos osaat sanoa niiden olevan vastaavanlaatuisia?

koirako_olet kirjoitti:

Sinua onkin sitten helppo kusettaa, kun arvelet lopputuloksen olevan sama Bavariassa ja Swanissa. Bavariassa ei ole kaapeissa pyöreät kulmat, koska viilutettu vaneri ei sellaiseen taivu. Eikä Bavariassa ole viilusta laminoituja pyöreitä kalusteiden kulmia. Eikä Bavarian kalusteissa myöskään reunat ole kokopuuta. Eikä Ikean huonekalut ole samanlaisia kuin Artekin, vaikka molempien tuoleissa voi istua, eivätkä Ikeankaan tuolit petä istujan alta.

Miten hyvin muuten tunnet Bavarian ja Nautorin käyttämät materiaalit, jos osaat sanoa niiden olevan vastaavanlaatuisia?

Sinun kannattaisi tutustua Bavarioihin. Mallista riippuen niissä on vähän erilaiset kalusteratkaisut.
Vastoin tietojasi monissa Bavaria-malleissa on esimerkiksi ne kokopuiset pöydän ja kaappien reunat ja kaapeissa pyöreät kulmat.

Tutki_ensin_hutki_vasta_ kirjoitti:

Sinun kannattaisi tutustua Bavarioihin. Mallista riippuen niissä on vähän erilaiset kalusteratkaisut.
Vastoin tietojasi monissa Bavaria-malleissa on esimerkiksi ne kokopuiset pöydän ja kaappien reunat ja kaapeissa pyöreät kulmat.

Olen minä useamman Bavarian sisustuksen nähnyt. Vanhemmissa vuosikerroissa on kokopuisia reunoja, jopa pyöreitä kalusteen kulmia ja keskellä pöytää vieläpä intarsiana tehty koriste. Uudemmissakin on osin reunoja listoitettu. Yhdessäkään ei ole pyöreiksi taivuteltuja kaapin nurkkia, vain hieman pyöreiksi muotoon jyrsittyjä listoja. Suurten tuotannollisten investointien jälkeen ne halvat Bavariat ovat aivan toisen näköisiä. Viiluista laminoituja kulmia ei juuri Swania halvemmissa veneissä näy. Pari vuotta sitten sisustukset olivat huomiota herättävän karuja, nyt on taas tasoa hieman nostettu, mutta niin on hintaakin.

Kokopuisia pöytiä ei ole Swaneissa, Balticeissa, eikä sen enempää Bavarioissa. Kaikissa noissa on aina ollut kokopuiset pöydän reunat, ei kuitenkaan samanlaiset. Edelleen, huonekalut ovat Ikeassa ja Artekissa erilaisia ja samalla erihintaisia. Autoista ei ole koskaan vertailukohdaksi, huonekaluista on.

katsohan_tarkemmin kirjoitti:

Olen minä useamman Bavarian sisustuksen nähnyt. Vanhemmissa vuosikerroissa on kokopuisia reunoja, jopa pyöreitä kalusteen kulmia ja keskellä pöytää vieläpä intarsiana tehty koriste. Uudemmissakin on osin reunoja listoitettu. Yhdessäkään ei ole pyöreiksi taivuteltuja kaapin nurkkia, vain hieman pyöreiksi muotoon jyrsittyjä listoja. Suurten tuotannollisten investointien jälkeen ne halvat Bavariat ovat aivan toisen näköisiä. Viiluista laminoituja kulmia ei juuri Swania halvemmissa veneissä näy. Pari vuotta sitten sisustukset olivat huomiota herättävän karuja, nyt on taas tasoa hieman nostettu, mutta niin on hintaakin.

Kokopuisia pöytiä ei ole Swaneissa, Balticeissa, eikä sen enempää Bavarioissa. Kaikissa noissa on aina ollut kokopuiset pöydän reunat, ei kuitenkaan samanlaiset. Edelleen, huonekalut ovat Ikeassa ja Artekissa erilaisia ja samalla erihintaisia. Autoista ei ole koskaan vertailukohdaksi, huonekaluista on.

Suuret tuotannolliset investoinnit tehtiin vuosituhannen vaihteessa Bavarialla. Sen jälkeisessä tuotannossa Bavaria 36 lienee yleisin malli, jota on paljon myös Suomessa. Tässä kuva sen sisustuksesta: http://www.rentabo.com/rentabo/files/photos/800x600_fit_59_2_1284297399_bavaria_36-1_interior_salon.jpg

Kokopuulistaa on lähes kaikissa reunoissa, kuten pöytien ympärillä, ovien karmeissa, punkkien reunoissa ja katon kahvalistassa. Hyllyjen ovat ovat kaarevia, mutta kulmat toki suorkulmaisia ja kokopuulistattomia.

Nykyinen 37 on muotokieleltään paljon suorakulmaisempi, mutta kyllä siinäkin on suunnilleen yhtä paljon puuta ja kokopuulistoitusta: http://www.bavaria-yachtbau.com/sailing-yachts/cruiser-line/cruiser37.html

Ensimmäiset Farrin piirtämät Bavariat olivat selvästi ankeampia ja myynti pysähtyi kuin seinään Suomessa, toki samaan aikaan alkoi lamakin, mutta selvästä markkinajohtajasta tuli yksi vähintenmyydyistä Suomessa.

Hintojen nousua ei ole kovin paljoa tapahtunut tai paremminkin suurin osa siitä selittyy uuden maahantuojan hinnoittelulla, jossa on mukana enemmän perushinnassa. Ehkä katettakin on enemmän? Saksassa Bavaria 37 maksaa 111 tonnia. Ennen hinta Suomessa oli sama huomioiden ALV-ero eli tuon hinta Suomessa olisi ollut 116 tonnia. Kymmenisen vuotta (Vene 6/2006) sitten Bavaria 37 maksoi Suomessa melko tarkasti 100 tonnia eli nousua on ollut hurjat alle 2% vuodessa. Vertailun vuoksi vaikkapa Arcona 370 maksoi 11/08 200 tonnia ja nyt Arcona 380 maksaa 257 tonnia eli hinta noussut n. 4% vuodessa.

Kerran olen käynyt Bavariassa lisällä, Helsingin venemessuila 5-10 vuotta sitten, Esittelyssä olevassa veneessä ei yksi kaapinovi mennyt kiinni ja toinen ei pysynyt kiinni - siis uudessa, ei koskaan purjehditussa veneessä. Tämä riitti minulle: jos laatu on näin surkeaa helposti näkyvissä ja [myös tehtaalla] tarkastettavissa osissa, niin millaista laatu on näkymättömissä osissa, joiden turvalliseen toimintaan purjehtijan on pakko vain luottaa kun ei voi niitä tarkistaa..

Onhan noita. Samoihin aikoihin messuilla oli myös FG, jonka vessan ovi ei pysynyt kiinni. Oven ja karmin välinen rako oli liian suuri ja lukon kieli todella pieni (onkohan uusissakin?). Tästä ja muistakin vanhoista ongelmista löytyy juttua vanhoissa keskusteluissa, toivottavasti ylläpito saa hakutoiminnot pian taas käyttöön.

Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että noin 5 vuotta sitten Bavarialla oli veneitä jenkkisuunnittelijoiden (Farr ja BMW-Design) ideoiden pohjalta veneitä, joiden sisustus ei vastannut saksalaista tyyli- ja laatukäsitettä. Onneksi on palattu perinteisempään suuntaan.

bb_bb kirjoitti:

Kerran olen käynyt Bavariassa lisällä, Helsingin venemessuila 5-10 vuotta sitten, Esittelyssä olevassa veneessä ei yksi kaapinovi mennyt kiinni ja toinen ei pysynyt kiinni - siis uudessa, ei koskaan purjehditussa veneessä. Tämä riitti minulle: jos laatu on näin surkeaa helposti näkyvissä ja [myös tehtaalla] tarkastettavissa osissa, niin millaista laatu on näkymättömissä osissa, joiden turvalliseen toimintaan purjehtijan on pakko vain luottaa kun ei voi niitä tarkistaa..

Messuilla voi olla muitakin syitä kuin huono valmistus. Ihmettelin uudessa Dufourissa messuilla, miksi sen turkkilevyt eivät menneet nätisti paikalleen. Maahantuoja selitti nosturikuskin laittaneen veneen huonosti pukeilleen, jonka takia runko oli pienessä jännityksessä. Itse kävin nyt Turun messuilla katsomassa Bavaria 37:aa, ja sen puutyö oli minusta siistiä ja tyylikästä. En tosin kokeillut joka kaappia.

Lähikuvissa oli vaneria. Kaapin yleiskuvasta on täysin mahdotonta sanoa minkä laatuista liimapuulevyä - jos edes oli liimapuulevyä - käytettiin. Niitäkin kun on monenlaisia. Eikä laatu ole palkästään materiaalista kiinni. Samanlaisistakin levyistä saa hyvin eri laatuista lopputulosta. Bavalla tuskin on sinkkaliitoksia kaapeissaan, Nautorilla voisi hyvin ollakin.

laatu_ja_laatu kirjoitti:

Lähikuvissa oli vaneria. Kaapin yleiskuvasta on täysin mahdotonta sanoa minkä laatuista liimapuulevyä - jos edes oli liimapuulevyä - käytettiin. Niitäkin kun on monenlaisia. Eikä laatu ole palkästään materiaalista kiinni. Samanlaisistakin levyistä saa hyvin eri laatuista lopputulosta. Bavalla tuskin on sinkkaliitoksia kaapeissaan, Nautorilla voisi hyvin ollakin.

Mikä sitten olisi edes laadukkaampaa materiaalia veneen kaappiin kuin vaneri? Schaumanin kanssa yhteistyössä Nautor kehitteli jo alkuaikoina veneen rakennukseen sopivia vanereita. Kukaties Bavaria käyttää sellaisia tai vastaavia. Tai sitten hinnaltaan tiukemmin kilpailutettuja.

Ja Nautorilla kaapin sisukset ovat tilaajan valitsemien varusteiden mukaisia, kahta aivan samanlaista tuskin rakennetaan. Lie makuasia päättää onko Swanin kaappi laadukkaampi kuin Bavarian. Mutta paljon hienompi se on katsella ja koskettaa.

Hintaero syntyy mm. viilun paksuudesta. Oliko se nyt Jysk, jonka markkinaidea on tehdä samanlaisia huonekaluja kuin Ikea, mutta hiukan halvemmalla. Esim. kaappien rungot on ohkaisemmat, viilu ohuempaa. Epäilemättä samanlaista hintaeroa voi saada veneissä. Käytön kannalta tällä voi olla suuri ero. Yhden sohvapöydän ostin Sotkasta, ja viilu on siinä suunnilleen maalikerroksen paksuinen. Parin vuoden päästä pöydässä on viilun läpi meneviä pitkiä naarmuja ainakin kymmenen, eli pöydän voi polttaa muun puujätteen mukana. Pöytä, jossa viilu on paksumpaa, on paljon kalliimpi, mutta sen käyttöikä on aivan eri. Näytti Nautorilla olevan tosi paksut pintaviilut, ei taida tavanomainen 1,5 mm riittää.

Lisäksi kun joka vene on erilainen, ei automatisointi ole helppoa. Tarvitsisi saada suunnitelmat siirtymään suoraan tietokoneelta leikkauskoneisiin, ja tietokoneissa pitäisi olla se viisaus, miten mikäkin palikka kannattaa tehdä. Ja jos haluat omanlaisesi veneen, ei Bavaria ole mikään vaihtoehto.

Bossu kirjoitti:

Hintaero syntyy mm. viilun paksuudesta. Oliko se nyt Jysk, jonka markkinaidea on tehdä samanlaisia huonekaluja kuin Ikea, mutta hiukan halvemmalla. Esim. kaappien rungot on ohkaisemmat, viilu ohuempaa. Epäilemättä samanlaista hintaeroa voi saada veneissä. Käytön kannalta tällä voi olla suuri ero. Yhden sohvapöydän ostin Sotkasta, ja viilu on siinä suunnilleen maalikerroksen paksuinen. Parin vuoden päästä pöydässä on viilun läpi meneviä pitkiä naarmuja ainakin kymmenen, eli pöydän voi polttaa muun puujätteen mukana. Pöytä, jossa viilu on paksumpaa, on paljon kalliimpi, mutta sen käyttöikä on aivan eri. Näytti Nautorilla olevan tosi paksut pintaviilut, ei taida tavanomainen 1,5 mm riittää.

Lisäksi kun joka vene on erilainen, ei automatisointi ole helppoa. Tarvitsisi saada suunnitelmat siirtymään suoraan tietokoneelta leikkauskoneisiin, ja tietokoneissa pitäisi olla se viisaus, miten mikäkin palikka kannattaa tehdä. Ja jos haluat omanlaisesi veneen, ei Bavaria ole mikään vaihtoehto.

Jos yhtä sisutusosaa väsää kolme viikkoa, on aivan sama käyttääkö vanereihin ja viiluihin satasen vai tonnin, kun työntekijän palkka, koneiden ja tilojen varaus noin pitkäksi aikaa jne. maksavat kymppitonnin luokkaa tai ainakin useita tonneja.

Ainakin ennen Farr-aikaa tehdyissä Bavarioissa sisustuksen lakkaus viilu on varsin kestävää sorttia. Vai onko joku nähnyt veneen, jossa puuosat olisi jo kuluneet tai jopa uusintatarpeessa? Ainakin 70-luvun Swaneihin on tyypillisesti jo tehty suuri sisustusremppa, joten ei nekään ikuisia ole.

Pinnan osalta suurin ero Swaneihin ja pienempiin "laatuveneisiin" on puun valinta ja lakkauksen tasaisuus. Lakkaa on kyllä käytetty paksulti ja reunukset ovat umpipuuta.

Swanin/Balticin ja Bavarian vertaaminen on kaikin puolin turhaa. Jo vaikka lähtien siitä, että pienin Swan on yhtä suuri kuin suurin Bavaria ja noiden kahden hintaero taitaa olla ainakin 5-kertainen.

laatua_tai_ei kirjoitti:

Mikä sitten olisi edes laadukkaampaa materiaalia veneen kaappiin kuin vaneri? Schaumanin kanssa yhteistyössä Nautor kehitteli jo alkuaikoina veneen rakennukseen sopivia vanereita. Kukaties Bavaria käyttää sellaisia tai vastaavia. Tai sitten hinnaltaan tiukemmin kilpailutettuja.

Ja Nautorilla kaapin sisukset ovat tilaajan valitsemien varusteiden mukaisia, kahta aivan samanlaista tuskin rakennetaan. Lie makuasia päättää onko Swanin kaappi laadukkaampi kuin Bavarian. Mutta paljon hienompi se on katsella ja koskettaa.

Ei ollut tarkoitus haukkua vaneria. Päinvastoin vaneri on erittäin hyvää rakennusmateriaalia.

Bossu kirjoitti:

Hintaero syntyy mm. viilun paksuudesta. Oliko se nyt Jysk, jonka markkinaidea on tehdä samanlaisia huonekaluja kuin Ikea, mutta hiukan halvemmalla. Esim. kaappien rungot on ohkaisemmat, viilu ohuempaa. Epäilemättä samanlaista hintaeroa voi saada veneissä. Käytön kannalta tällä voi olla suuri ero. Yhden sohvapöydän ostin Sotkasta, ja viilu on siinä suunnilleen maalikerroksen paksuinen. Parin vuoden päästä pöydässä on viilun läpi meneviä pitkiä naarmuja ainakin kymmenen, eli pöydän voi polttaa muun puujätteen mukana. Pöytä, jossa viilu on paksumpaa, on paljon kalliimpi, mutta sen käyttöikä on aivan eri. Näytti Nautorilla olevan tosi paksut pintaviilut, ei taida tavanomainen 1,5 mm riittää.

Lisäksi kun joka vene on erilainen, ei automatisointi ole helppoa. Tarvitsisi saada suunnitelmat siirtymään suoraan tietokoneelta leikkauskoneisiin, ja tietokoneissa pitäisi olla se viisaus, miten mikäkin palikka kannattaa tehdä. Ja jos haluat omanlaisesi veneen, ei Bavaria ole mikään vaihtoehto.

Missä käytetään "tavanomaista" 1,5 mm:n pintaviilua?

Itse en ole noin tavattoman paksua saanut mistään. En muista edes vanhemmissa Swaneissa tuollaista nähneeni.

KovinPaksu kirjoitti:

Missä käytetään "tavanomaista" 1,5 mm:n pintaviilua?

Itse en ole noin tavattoman paksua saanut mistään. En muista edes vanhemmissa Swaneissa tuollaista nähneeni.

En tarkoittanut pintaviilua jalopuuvanerissa, vaan ihan yleistä vaneria.

Tuo ohjelma on tuollainen, joka tuutataan ulos monena päivänä viikossa. Joskus siinä on virheitä, mutta ei sen tarkoituskaan ole muu kuin tarjota hyvää mieltä, missä se monesti onnistuukin. Sellaista kevyttä hömppää mihinkään syventymättä. Perusidea siinä on esitellä joku henkilö ja samalla kurkata henkilön kautta muutamaan eri aiheeseen.

Dokumenttiohjelmaako Nautorista ja sähkötyksen olemuksesta odotit ajankohtaisohjelmassa?