http://www.nyteknik.se/tekniknyheter/article3895610.ece
"Förra sommaren sjösattes 10,5 meter långa Elvira. Hon väger 4,5 ton full utrustad. Det är samma viktklass som en kolfiberbåt i motsvarande modell och lättare än en aluminiumbåt, enligt Håkan Rosén. Samtidigt är båten mycket mer stryktålig och den högpolerade ytan klarar sig utan bottenfärg.
Med dagens utrustning kostar hon 3,9 miljoner kronor. Utrustad som fritidsbåt skulle prislappen bli ungefär 3 miljoner kronor."
Proto on motskari mutta sopisi varmasti matskuksi purkkariinkin. OIisikohan etua alumiiniin materiaalina?
"Förra sommaren sjösattes 10,5 meter långa Elvira. Hon väger 4,5 ton full utrustad. Det är samma viktklass som en kolfiberbåt i motsvarande modell och lättare än en aluminiumbåt, enligt Håkan Rosén. Samtidigt är båten mycket mer stryktålig och den högpolerade ytan klarar sig utan bottenfärg.
Med dagens utrustning kostar hon 3,9 miljoner kronor. Utrustad som fritidsbåt skulle prislappen bli ungefär 3 miljoner kronor."
Proto on motskari mutta sopisi varmasti matskuksi purkkariinkin. OIisikohan etua alumiiniin materiaalina?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Niin, levyt ovat Outokummun tekemiä.
Hiiliteräs on aivan erinomainen materiaali, mutta se pitää työstää heti levyn valmistuksen jälkeen. Teräs kovettuu ja myöhemmin tehtävä on, jos ei ihan mahdoton, niin ainakin taloudellisesti kannattamaton.
Ehdottelin viime vuonna täällä veneen rakentamista happoteräksestä, mutta idea torpattiin tarkoilla perusteilla, miksi se ei toimisi. Kuulemma happoteräs ei olisi veneen rakenteena syöpymätön eikä näin ollen parempi kuin tavanomainen ruostuva teräs. Erikoista terästä, jos tuollaisen 1,8 millisen pellin pitäisi kestää. Ilmeisesti siinä on joku monimutkainen rakenne tukena. Tai jotain.
Jaa, oli siellä kuvakin. Pelti taipuu kovemmista iskuvoimista, mutta sen tukena on tiheä ja hiukan periksiantava palkisto.
Happoteräs on pehmeää, venyvää, painavaa ja kallista työstää. Sitä käytettäessä rakenteiden pitää olla paksuja ja työmenetelmät ovat vaativia. Veneestä tulisi painava ja kallis.
Veikkaan, että tuo vene kehittyy niin, että käsityö vähenee ja vahvikkeiden määrä putoaa. Nykyinen rakenne johtuu todennäköisesti siitä, että piti valita standardipaksuinen levy, joka ei ole optimaalinen veneeseen. Toinen syy voi olla hiiliteräksen vaikea työstettävyys eli työkalut tuli esteeksi suuremmalle teräksen paksuudelle.
Mikäli veneitä aletaan tosissaan tehdä hiiliteräksestä, vahvareiden määrä pienenee jos siksi, että ne on kalliita tehdä ja myös siksi, että kuvan rakenne ei vaikuta keveimmältä mahdolliselta (halvimmalta).
Targa 32 painaa 6,5 tonnia, toi vene 4,5 tonnia.
Pakko kysyä,mikähän tuossa nyt sitten on se "pointti", mitä loppujen lopuksi erikoista tuossa nyt sitten on - kuin se että on "hankalaoitettu ja hidastettu" valmistusta?
Alumiini se vasta on hankalaa työstettävää, ja alumiiniveneet on aika kalliita. Kuitenkin se on suosittu materiaali. Ehkäpä tällaiset rakenteet voisivat sen syrjäyttää? Teräskin on kestävä ja huoleton, kuten alumiini. Lisäksi ei ole sähköisen syöpymisen vaaraa. Tähän asti teräs vain on ollut painavaa ja ruostuvaa.
Veneen teosta ei ehdoin tahdoin ole pyritty tekemään hankalaa. Sitä varten ei ole varmasti tehty omaa teräserää vaan siihen on käytetty vakiotavaraa. Muussa tapauksessa pelkän raaka-aineen hinta olisi noussut taivaisiin.
Ei tarvitse olle insonööri ymmärtääkseen, että jos tuotanto kasvaa, sitä varten tehdään omat teräksensä ja omat paksuutensa. Siten sarjatuotannossa päästään edullisempiin kustannuksiin ja järkevämpiin menetelmiin.
Ensimmäinen prototyyppi ei yleensä ole lopullinen ja kuvasta huomaa oitis, että materiaaleissa ja työn määrässä voi säästää. Tai ilmeisesti kaikki ei huomaa.
Oletko koska viimeksi taivuttanut tai leikannut Docolia?
Alumiini on siihen verrattuna helppoa, tehdäänhän alumiiniveneitä Kiinassakin. Alumiini on joskus ollut vaikeaa, mutta kun sitä on tehty paljon, muokkaamisesta on tullut rutiinia. Samoin tulee käymään hiiliteräkselle, mutte siinä ei olla vielä.
Mitähän terästä veneessä tarkalleen on? Ovat ilmeisesti taklanneet ruostumattoman teräksen ongelman, eli rakokorroosion jotenkin, koska jutun mukaan samaa ainetta on käytetty pitkään öljynporauslautoilla.
Olisko duplexia?
http://www.outokumpu.com/en/stainless-steel/grades/duplex/Pages/default.aspxlisko duplexia?
Näyttäisi olevan super duplex 2507
http://steelfinder.outokumpu.com/v3/GradeDetail.aspx?OKGrade=2507
Lukujen perusteella se tosiaan kestää paljon paremmin korroosiota ja on myös jonkin verran lujempaa kuin yleisemmät ruostumattomat laadut. Mielenkiintoinen materiaali venekäyttöön.
Tulevaisuuden kannalta epäilisin myös kierrätettävyyden muodostuvan tärkeäksi eduksi. Erilaisia ympäristöveroja kehitellään koko ajan ja lasikuitu- ja hiilikuituveneiden hävittäminen on kallista ja hankalaa. Teräsvene on lähtökohtaisesti helpompi kierrätettävä. Epäilisin ettei kestä kauaa, että tuotteiden ostohintaan leivotaan arvioitu kierrätysmaksu.
Eikös muovivene olisi edullisinta ja helpointa hävittää polttamalla ja muuttaa lämpöenergiaksi. Vene olisi vain välivaihe verrattuna suoraan öljtuotteiden polttoon.
http://www.reinforcedplastics.com/view/33969/recycling-glass-fibre-reinforced-composites-history-and-progress-part-1/
tässä vähän kierrätyksen haasteista,
Incineration of GRP is not practical since about 50-70% of the material is mineral and would be left as ash, which still needs to be landfilled. For co-processing in cement kilns, composite parts are size-reduced and mixed with other waste to feed i
Onhan tuo yllättävän kevyt, mutta onko vertailukohdilla edes pyrkimystä keveyteen? Vertaus hiilikuituun on sentään jo kovin kaukaa haettu. Hiilikuituisia moottoriveneitä en tunne, mutta vaikkapa TP52 painaa 7 tonnia, josta 5,2 tonnia on kölissä ja 300 kg rikissä eli rungolle jää painoa vain 1,5 tonnia ja tuo on sentään 16 m pitkä 4,5 m leveä ja kestää ajella 30 solmua valtamerellä sekä hurjat kuormat 24 m korkeasta mastosta ja 3,4 m syvästä kölistä.