ainanen valitus

minä ainakin sairaudesta hyvin huolehtivalle ihmiselle annan mielelläni liuskoja aina tarvittaessa. On vain VALITETTAVASTI ihmisiä joilla arvot ovat samana lähes vuosia, jopa vuosikymmeniä, kuluttavat liuskoja aivan uskomattomat määrät!! Ja kun on kyse pienestä terveyskeskusvastaanotosta, ei liuskoja uskalla aina kauheasti antaa, kun ei tiedä tuleeko tänään hakijoita 1 vai 10... säännöstely siihen nähden pakollista.. kurjaa tietenkin muiden kannalta... Ymmärrän.

SHV kirjoitti:

minä ainakin sairaudesta hyvin huolehtivalle ihmiselle annan mielelläni liuskoja aina tarvittaessa. On vain VALITETTAVASTI ihmisiä joilla arvot ovat samana lähes vuosia, jopa vuosikymmeniä, kuluttavat liuskoja aivan uskomattomat määrät!! Ja kun on kyse pienestä terveyskeskusvastaanotosta, ei liuskoja uskalla aina kauheasti antaa, kun ei tiedä tuleeko tänään hakijoita 1 vai 10... säännöstely siihen nähden pakollista.. kurjaa tietenkin muiden kannalta... Ymmärrän.

Eli siis mielestäsi ne potilaat, joiden hoitotasapaino on huono, eivät "ansaitsisi" liuskoja? Sekö mielestäsi poistaisi ongelman jatkuvasta huonosta sokeritasapainosta?

Luulisin itse olevani aika tyypillinen liuskojen "suurkuluttaja". Sokeritasapaino on vuosia ollut huono, vaikka mittauksia tulee tehtyä 4-5 kertaa päivässä. Ainakin itselläni taustalla on jatkuva pelko matalista verensokereista. Humalogia ei uskalla pistää mittaamatta ensin verensokeria. Ulos kävelemään ei uskalla lähteä mittaamatta ensin verensokeria. Töissä palaveriin ei voi mennä mittaamatta ensin verensokeria jne. Ja vaikka verensokeria mittaa, tulokset eivät parane koska sitä nopeavaikutteista ei kerta kaikkiaan uskalla pistää tarpeeksi.

Eli pointtini on se, että ratkaisu jatkuviin huonoihin verensokereihin ei liene esittämäsi "rankaiseminen" antamalla vähemmän liuskoja ja potilaan leimaaminen ei-motivoituneeksi. Monet hoitajat ja lääkärit tuntuvat kykenevän vain veriarvojen ja mittausten määrän yms. matemaattiseen tuijotteluun, ja sairauden henkisen puolen hoitaminen jää vähemmälle; pitäisi kartoittaa mistä ongelmat syvällisemmin johtuvat ja mitä niille voi tehdä. Ainakin omasta puolestani tiedän, että ellen saisi liuskoja, sokeritasapainoni ei olisi edes sitä luokkaa kuin se on nyt.

SHV kirjoitti:

minä ainakin sairaudesta hyvin huolehtivalle ihmiselle annan mielelläni liuskoja aina tarvittaessa. On vain VALITETTAVASTI ihmisiä joilla arvot ovat samana lähes vuosia, jopa vuosikymmeniä, kuluttavat liuskoja aivan uskomattomat määrät!! Ja kun on kyse pienestä terveyskeskusvastaanotosta, ei liuskoja uskalla aina kauheasti antaa, kun ei tiedä tuleeko tänään hakijoita 1 vai 10... säännöstely siihen nähden pakollista.. kurjaa tietenkin muiden kannalta... Ymmärrän.

moi..niin kaikissa aina säännöstellään...jouduin kerran ostamaan apteekist kun loppuivat ja kuume oli korkea,sairaan kalliita...ymmärrän sen.sokeritasapaino on noussu,kun ei mittaa ja haluan varman päälle pelata..muutaman kerran on käyny alle haamurajan..hoidan lapsia työkseen,enkä halua että heille käy huonosti,kun täti menee tajuttomaksi..joten liuskat...joudun välillä työskentelemään yksin.ja sit kun hakee liuskoja,tulee huono omatunto,keksii selityksiä ja stressaa välillä.ei mukava kokemus,kun taudissakin on kestämistä..mutta hyvät joulut,kyllä tämä tästä..

kuulostaa niin tutulta..mulle on sattunut aina se ei mielyttävä hoitaja..ja eri lekurit sanovat toist mitä toiset.5vuotta olen sairastanut ja kontrolli käynneillä on lekuri aina eri ja siitä voitte päätellä..meillä oli eka vuotena oikea diabetes lekuri mutta se oli eka vuosi.se osasi asiansa.epävarmuutta luo aika lahjakkasti,kun lekuri lukee paikan päällä esitiedot..yks sanoo liuskoista ja toinen sanoo että mitattava on.sitten se ei mukava hoitaja ottaa teleksin ja sitä rataa...mutta purinat pois ja eikun töehin.ja oikein hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta..

jaager68 kirjoitti:

kuulostaa niin tutulta..mulle on sattunut aina se ei mielyttävä hoitaja..ja eri lekurit sanovat toist mitä toiset.5vuotta olen sairastanut ja kontrolli käynneillä on lekuri aina eri ja siitä voitte päätellä..meillä oli eka vuotena oikea diabetes lekuri mutta se oli eka vuosi.se osasi asiansa.epävarmuutta luo aika lahjakkasti,kun lekuri lukee paikan päällä esitiedot..yks sanoo liuskoista ja toinen sanoo että mitattava on.sitten se ei mukava hoitaja ottaa teleksin ja sitä rataa...mutta purinat pois ja eikun töehin.ja oikein hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta..

narisijoille, että aion elää, en enää terveenä mutta haluan kävellä 2:lla jalalla. Ei ne pyörätuolitkaan halpoja ole.

Seuraavalla kerralla ei enää rutise, syntiselle, maanvaivalle joka ei suostu kuolemaan pois, että pääsis terveitä hoitamaan.

Joskus, kun olen pahalla päällä sanon: Tiäkkö paljon oon maksanu veroja?? HÄH ??
Tiäkkö paljonko miljoonia yhteiskunta veti minulta konkursissa mielenterveyden ja tökyvyn lisäksi 1991 ??

Niillä rahoilla maksetaan sinunkin palkkas ja eläkkees ja vielä jää lapsilleskin.

Ovat nykyään kohtuu höveleitä.
sano