Paavalin srk:n alue +1000 asukasta,+100 srk:n jäs.

Ei mene kovin hyvin Paavalin srk:lla, jonka kyseenalainen kunnia oli olla ensimmäinen evl. srk, jonka jäsenosuus alueensa väestöstä laski alle 50%:n, 49,3% vuoden vaihteessa. Kallion srk on toinen joka alitti viime vuoden aikana 50%:n rajapyykin.

Paavalin srk:n alueen väkiluku kasvoi siis viime vuoden aikana 1000:lla, mutta srk:n jäsenluku vain 100:lla.

Ruotsin kirkossa ennustetaan että 10:ssä vuodessa sen jäsenosuus kokonaisuudessaan putoaa alle 50%:een väestöstä.

Kirkko menetti viime vuonna Hgissä lähes 4500 jäsentä, muutaman sata enemmän kuin esim. Kumpulassa on asukkasta. Erovuosi oli historian toiseksi vilkkain. Jos tahti jatkuu samana, kevään eduskuntavaalit käydään viimeisen kerran maassa, jonka pääkaupunkilaisistakin yli puolet kuuluu evlut. kirkkoon.

Uskollisimmat kirkon jäsenet Hgissä asuvat pientalovaltaisessa ja vauraassa Pakilassa, 72.8%. Vanhempi väki on kirkolle uskollisinta.

Miten Arabianrannassa näkyy, ettei olla raamattuvyöhykkeellä? Esimerkiksi niin, että srk:n iltapäiväkerhoon mahtuisi enemmänkin pikkukoululaisia, vaikka heitä on viereisessä Arabian peruskoulussa ennätyksellisen paljon.

Kun 6-vuotiaita kutsuttiin viime keväänä Paavalin kirkon syntymäpäivämesuun ja HERKUTTELEMAAN, paikalle tuli alle 10 lasta.

Yhteys nuoriin aikuisiin ja vasta muuttaneisiin on haastavampi juttu. Mutta kaikenlaista uutta on tulossa. Saatamme käydä toivottamassa uudet asukkaat tervetulleiksi heidän kotiovillaan. Kuinkakohan moni toivottaa toivottajat hiiteen? Menetkö heti vai laskenko viiteen?

(Jehovien ja morminien jalanjäljissäkö evl.kirkko astelee)

Edellä mainittu perustuu K&K:n juttuun numerossa 11/2015 ilmestyi 18.3.

Jutussa taas kerran ilmenee se, että kirkko ei saa ihmisiä houkutelluksi omissa tiloissaan, kirkoissaan ja muissa tiloissaan, järjestämiinsä rientoihin. Ainoaksi vaihtoehdoksi edes yrittää tavoittaa ihmisiä on soluttautuminen ja tuputtautuminen kaikkialle missä ihmiset kokoontuvat joukolla yhteen, jostain ihan muustya kuin uskonnonharjoittamisen halusta ja tarpeesta.

Nyt ne harkitsevat mm. kalastusopastuksen järkkäämistä perheille. Joku oli ilmeisesti sellaista naamakirjassa kaivannut ja srk. vastasi heti huutoon. No olihan se Paavalikin kalamies, eikö? Perinteitä ja taitoa on?

Mikä vaan touhukristillisyys, toiminta jossa uskonto korkeintaan vaivihkaisena sivujuonteena mukaan ujutettuna, kelpaa kirkolle, kunhan jotenkin saisi yhteyden kansalaisiin, kuntalaisiin, srk:n alueella asuviin, edes srk:n omiin jäseniin, joista suurin osa ei osallistu kirkon omissa tiloissaan järkkäämmin rientoihin, uskonnollisiin sellaisiin kaikkein vähiten.

Mutta jos pappi yllättäen ja pyytämäti menee tilaisuuteen, jossa on vaikkapa 1000 henkeä paikalla, niin kirkko kuvittelee "kohdanneensa" sanan syvemmässä merkityksessä 1000
ihmistä, vaikka tilaisuus onkin täysin maallinen ja pappi vain kutsumaton kuokkavieras, etten sanoisi orpo piru.