Hmmm, tämä viikko on ollut vaikea. Jouduin kohtaamaan asioita/muistoja, jotka olin jättänyt jo taakse (pari vuotta sitten)... Kaikki ne muistot, tuli niin haikea ja ikävä olo... luulin, että olin päässyt yli.
Ikävä jotain, minkä jo unohdin olevan olemassa...
ajatuksia_iltaan
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Rakastako ikävöit ja sitä tunnetta kun on joku, joka todellakin rakastaa sinua ja kertoo sen sinulla niin sanoin kuin teoin.
Monta vuotta enemmän tai vähemmän koko ajan kaivanneena voin samaistua oikein hyvin tuohon tunteeseen. Kyseenalaistan lauseen: aika parantaa. Ei paranna. Ainakaan minun kaipuutani siihen naiseen.
"You and me
We used to be together
Everyday together always
I really feel
That I'm losing my best friend
I can't believe
This could be the end
It looks as though you're letting go
And if it's real
Well I don't want to know
Don't speak
I know just what you're saying
So please stop explaining
Don't tell me 'cause it hurts
Don't speak
I know what you're thinking
I don't need your reasons
Don't tell me 'cause it hurts"
Well I see, please came with me. I haven't left you ever. You are always on my mind. You find my phone number to google for my neme. So call me. You are wellcome my home.
Itsesi häpäisemisen välttämiseksi tulevaisuudessa, pysy suomen kielessä.
https://www.youtube.com/watch?v=PnzdhQyb1gU
Voi sua... Parasta ennen -päiväys taitaa olla mennyt ja siksi tuo tuska. Päästä irti, pääset vähemmällä ;)
Niin kaikkihan me vanhetaan... ja sepäse kun vuodetkaan eivät olleet vaikuttaneet... Miettii, että miten on onnistunutkaan sotkemaan...
https://www.youtube.com/watch?v=bXi69id2tFs
https://www.youtube.com/watch?v=RIvKtnr1jGg