Mikä mättää Suomen sosiaalisessa asuntorahoituksessa? Miksi nuoret ja pienituloiset eivät saa Suomessa kohtuuhintaisia ja -vuokraisia asuntoja, ja yhä useampi joutuu hakemaan asuntotukea? Suomessa oli aikoinaan Asuntohallitus, jota myös AUNTOHULLUTUKSEKSI haukuttiin, mutta eipä ole valtion asuntorahoitus juurikaan noista ajoista kehittynyt. Hesarin taloussivulla 28.3.2015 kerrotaan otsikolla miten VALTION ASUNTORAHASTA tuli LIIKETOIMIEN YDIN. "Tuhansia asuntoja omistava yleishyödyllinen TA-yhtymä on luonut ympärilleen valtavan yritysryppään, jonka liiketoimet liittyvät valtion tuella rakennettuihin asuntoihin". JEP. JEP. KEPU!
Yleishyödyllisen TA-yhtymän suurin omistaja on Tarveasunnot, Vähätiiton perhe. Vähätiiton perhe on enemmistöomistajana tai johtotehtävissä useissa yhtiöissä, jotka myyvät erilaisia palveluita TA-yhtymälle. Tuomo Vähätiitto on kaupparekisterin tietojen mukaan hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai osakas yli 70 yhtiössä sekä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiössä.
Esimerkiksi yksi näistä yhtiöistä on jakanut osinkoa vuonna 2013 yli 1,3 miljoonaa euroa.
HS:n selvityksen mukaan TA-yhtymä ostaa toistuvasti palveluita ja maksaa vuokratuloja yhtiöille, joissa Vähätiitot ovat merkittäviä omistajia tai vastuuasemassa. Tiedot käyvät ilmi yhtiöiden tilinpäätöksistä, julkisista urakkatiedoista sekä HS:n hallussa olevista TA-asumisoikeuden tiliotteista vuosilta 2000-2005. Joidenkin yhtiöiden toiminta perustuu lähes yksinomaan palveluiden myymiselle TA-yhtymälle.
Myös muut yleishyödylliset yhtiöt, kuten Avain Yhtiöt, ovat luoneet valtion tukeman asuntotuotannon ympärille laajaa liiketoimintaa (HS 6.3.2015).
MIKÄ ihmeen TA-yhtymä, YLEISHYÖDYLLINEN?
HS:n mukaan KESKUSTA-AATETTA edistävillä omistajilla on TA-yhtymässä pitkät perinteet. Sen edeltäjän Tarveasunnot Oy:n perusti vuonna 1970 joukko keskustapuolueen asuntopolitiikkoja, joista puolueen talouspäällikkö Reijo Vähätiitto nousi toimitusjohtajaksi. Tarveasunnot sai yleishyödyllisen asuntorakennuttajan aseman. Yhtiön merkittävien omistajien joukkoon kuuluivat keskustan poliitikkoja rahoittaneet Maaseudun säätiö sekä Maaseudun yhteisvaliokunnan säätiö.
Keskustan säätiöt jatkoivat 2000-luvun alussa perustetun TA-yhtymän omistajina. Tarveasunnot Oy:n jatkajana TA-yhtymä oli pakko perustaa, kun VALTION asuntorahasto ARA hermostui Vähätiittojen perheen yhä kasvavaan vaikutusvaltaan. Ara pelkäsi valtion tukien valuvan Vähätiittojen perheen hyväksi. Tämän vuoksi Tarveasunnot Oy:n yleishyödyllinen asuntorakentaminen eriytettiin TA-yhtymän, jossa Vähätiittojen äänivalta rajattiin alle puoleen osakkeista.
NYT Hesarin selvityksen mukaan valtion asuntorahan ympärille on luotu merkittävää liiketoimintaa. TA-yhtymä on yleishyödyllinen yhtiö, joka rakennuttaa ja vuokraa julkisin varoin rakennettuja asuntoja. Konserni omistaa yhteensä n. 13.000 asuntoa. Ara on myöntänyt TA-yhtymälle korkotukilainaa 1,4 miljardia. Ara-rahoituksen turvin yhtiö rakentaa vuosittain satoja uusia asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja. TA-asumisoikeus on TA-yhtymän omistama tytäryhtiö, joka omistaa noin 9.000 ASUMISOIKEUSASUNTOA.
Taova on TA-yhtymän tytäryhtiö, joka omistaa osaomistusasuntoja eri puolella Suomea.
Mikä ongelma tässä Vähätiiton perheen omistamassa (46.7 %:n omistus TA-yhtymässä) yleishyödyllisessä valtion asuntorahalla luodussa merkittävässä liiketoiminnassa sitten on? Yleishyödyllisesti pitäisi rakentaa edullisia asuntoja pienituloisille, lapsiperheille, opiskelijoille, työttömille... rakennetaanko ja vuokrataanko.
On tutkittu, että asumisoikeusasuntojen vuokrat ovat korkeammat kuin yleinen vuokrataso. ASO-asunnoissa vaaditaan alkupääoma, mutta siitä huolimatta vuokrat ovat korkeat. Käytännössä asumisoikeusasuntojen vuokraajat maksavat asuntojen rakentamis- ym. kustannukset. Jos asumisoikeusasunnon vuokra on 800 e/kk, vuosivuokra on 9.600 e ja 10 vuoden vuokra on 96.000 e. Olisiko kannattanut ottaa pankista lainaa noin 100.000 euroa (auntoluoton korot vähennyskelpoisia) ja ostaa omistusasunto ja maksaa sen jälkeen velattomasta asunnosta vain yhtiövastike. Valtion tukema yleishyödyllinen asuntotuotanto, josta on tehty isoa ja kannattavaa bisnestä tulee pienituloisille kalliimmaksi kuin itse hankittu omistusasunto. Ongelmana on se, että pienituloiset eivät saa pankkilainaa eivätkä korkovähennystä mutta saavat sen sijaan ASUMISTUKEA. Näin tuemme 1. Vähätiittojen TA-yhtymän asuntotuotantoa (yleishyödyllisenä) ja 2. Vielä toiseen kertaan asumistukena, kun pienituloisten tulot eivät riitä yleishyödyllisten asuntojen vuokriin.
Vielä pitäisi tutkia, maksetaanko yleishyödyllisyyteen vedoten Vähätiiton prheen TA-bisneksestä normaalisti veroja, vai saako yleishyödyllinen toimija veroetuja? Tietääkö Pellervon taloustutkimus PTT, joka on saanut viime vuosina noin sadan tuhannen euron vuosiavustukset Keskitien Tukisäätiöltä?
Yleishyödyllisen TA-yhtymän suurin omistaja on Tarveasunnot, Vähätiiton perhe. Vähätiiton perhe on enemmistöomistajana tai johtotehtävissä useissa yhtiöissä, jotka myyvät erilaisia palveluita TA-yhtymälle. Tuomo Vähätiitto on kaupparekisterin tietojen mukaan hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai osakas yli 70 yhtiössä sekä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiössä.
Esimerkiksi yksi näistä yhtiöistä on jakanut osinkoa vuonna 2013 yli 1,3 miljoonaa euroa.
HS:n selvityksen mukaan TA-yhtymä ostaa toistuvasti palveluita ja maksaa vuokratuloja yhtiöille, joissa Vähätiitot ovat merkittäviä omistajia tai vastuuasemassa. Tiedot käyvät ilmi yhtiöiden tilinpäätöksistä, julkisista urakkatiedoista sekä HS:n hallussa olevista TA-asumisoikeuden tiliotteista vuosilta 2000-2005. Joidenkin yhtiöiden toiminta perustuu lähes yksinomaan palveluiden myymiselle TA-yhtymälle.
Myös muut yleishyödylliset yhtiöt, kuten Avain Yhtiöt, ovat luoneet valtion tukeman asuntotuotannon ympärille laajaa liiketoimintaa (HS 6.3.2015).
MIKÄ ihmeen TA-yhtymä, YLEISHYÖDYLLINEN?
HS:n mukaan KESKUSTA-AATETTA edistävillä omistajilla on TA-yhtymässä pitkät perinteet. Sen edeltäjän Tarveasunnot Oy:n perusti vuonna 1970 joukko keskustapuolueen asuntopolitiikkoja, joista puolueen talouspäällikkö Reijo Vähätiitto nousi toimitusjohtajaksi. Tarveasunnot sai yleishyödyllisen asuntorakennuttajan aseman. Yhtiön merkittävien omistajien joukkoon kuuluivat keskustan poliitikkoja rahoittaneet Maaseudun säätiö sekä Maaseudun yhteisvaliokunnan säätiö.
Keskustan säätiöt jatkoivat 2000-luvun alussa perustetun TA-yhtymän omistajina. Tarveasunnot Oy:n jatkajana TA-yhtymä oli pakko perustaa, kun VALTION asuntorahasto ARA hermostui Vähätiittojen perheen yhä kasvavaan vaikutusvaltaan. Ara pelkäsi valtion tukien valuvan Vähätiittojen perheen hyväksi. Tämän vuoksi Tarveasunnot Oy:n yleishyödyllinen asuntorakentaminen eriytettiin TA-yhtymän, jossa Vähätiittojen äänivalta rajattiin alle puoleen osakkeista.
NYT Hesarin selvityksen mukaan valtion asuntorahan ympärille on luotu merkittävää liiketoimintaa. TA-yhtymä on yleishyödyllinen yhtiö, joka rakennuttaa ja vuokraa julkisin varoin rakennettuja asuntoja. Konserni omistaa yhteensä n. 13.000 asuntoa. Ara on myöntänyt TA-yhtymälle korkotukilainaa 1,4 miljardia. Ara-rahoituksen turvin yhtiö rakentaa vuosittain satoja uusia asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja. TA-asumisoikeus on TA-yhtymän omistama tytäryhtiö, joka omistaa noin 9.000 ASUMISOIKEUSASUNTOA.
Taova on TA-yhtymän tytäryhtiö, joka omistaa osaomistusasuntoja eri puolella Suomea.
Mikä ongelma tässä Vähätiiton perheen omistamassa (46.7 %:n omistus TA-yhtymässä) yleishyödyllisessä valtion asuntorahalla luodussa merkittävässä liiketoiminnassa sitten on? Yleishyödyllisesti pitäisi rakentaa edullisia asuntoja pienituloisille, lapsiperheille, opiskelijoille, työttömille... rakennetaanko ja vuokrataanko.
On tutkittu, että asumisoikeusasuntojen vuokrat ovat korkeammat kuin yleinen vuokrataso. ASO-asunnoissa vaaditaan alkupääoma, mutta siitä huolimatta vuokrat ovat korkeat. Käytännössä asumisoikeusasuntojen vuokraajat maksavat asuntojen rakentamis- ym. kustannukset. Jos asumisoikeusasunnon vuokra on 800 e/kk, vuosivuokra on 9.600 e ja 10 vuoden vuokra on 96.000 e. Olisiko kannattanut ottaa pankista lainaa noin 100.000 euroa (auntoluoton korot vähennyskelpoisia) ja ostaa omistusasunto ja maksaa sen jälkeen velattomasta asunnosta vain yhtiövastike. Valtion tukema yleishyödyllinen asuntotuotanto, josta on tehty isoa ja kannattavaa bisnestä tulee pienituloisille kalliimmaksi kuin itse hankittu omistusasunto. Ongelmana on se, että pienituloiset eivät saa pankkilainaa eivätkä korkovähennystä mutta saavat sen sijaan ASUMISTUKEA. Näin tuemme 1. Vähätiittojen TA-yhtymän asuntotuotantoa (yleishyödyllisenä) ja 2. Vielä toiseen kertaan asumistukena, kun pienituloisten tulot eivät riitä yleishyödyllisten asuntojen vuokriin.
Vielä pitäisi tutkia, maksetaanko yleishyödyllisyyteen vedoten Vähätiiton prheen TA-bisneksestä normaalisti veroja, vai saako yleishyödyllinen toimija veroetuja? Tietääkö Pellervon taloustutkimus PTT, joka on saanut viime vuosina noin sadan tuhannen euron vuosiavustukset Keskitien Tukisäätiöltä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.