Koko Itsenäisyyspäivän tulee televisiosta sotaan liittyvää ohjelmaa. Samaan sarjaan kuului YLEn järjestämä suurimman suomalaisen valinta. Siinäkin valittiin suurimmaksi sotapäällikkö ja toiseksi sotapoliitikko.
Itsenäisyyspäivänaä pitäisi muistaa myös rauhantekijöitä ja tämän tämän vauraan maan rakentajia. Tällaisia olisivat politikoista ylimpänä Paasikivi ja Kekkonen. Myös tavallisen ihmisen isänmaallista rakennustyötä pitäisi esitellä.
Meidänkin kansallispäivä voisi olla iloinen krnevaalitapahtuma niin kuin se monissa maissa on. Ei se ainakaan kuuluisi olla täynnä sotaa, jota koklipiläisten johdossa oleva YLE suoltaa koko päivän.
Itsenäisyyspäivänaä pitäisi muistaa myös rauhantekijöitä ja tämän tämän vauraan maan rakentajia. Tällaisia olisivat politikoista ylimpänä Paasikivi ja Kekkonen. Myös tavallisen ihmisen isänmaallista rakennustyötä pitäisi esitellä.
Meidänkin kansallispäivä voisi olla iloinen krnevaalitapahtuma niin kuin se monissa maissa on. Ei se ainakaan kuuluisi olla täynnä sotaa, jota koklipiläisten johdossa oleva YLE suoltaa koko päivän.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Siis sinun mielestäsi Yle on kok:lippien hallussa ja Hietasen mielestä stalinistien hallussa (Keskustan katto on korkealla ja seinät leveällä? again). Ja Ylen hallintoneuvoston johdossa oli minkä puolueen edustaja?
Suhdanneajattelusi aiheuttaa sen harhan, että Suomi olisi voinut vaikuttaa "Kylmän Sodan" käänteisiin. Kekkosen nootin tilaaminen ilmeisesti sopi Neuvostoliitolle, koska "tahtoa" pitää aika ajoin näyttää.
Kansallispäivänä Suomen edistyksellinen nuoriso vastustaa eliittiä Pääkaupungissa.
Suomessahan aina itsenäisyyspäivänä muistutetaan noista taisteluista, joilla itsenäisyys säilytettiin.
Minä en karnevaalimenoa kaipaa, mutta näkisin mielelläni sen, että itsenäisyyspäivänä palattaisiin niihin aikoihin, kun itsenäisyys saatiin.
Se on aikaa, joka on jostain syystä erilaisten mielipiteiden ja käsitysten hämärän peitossa vielä näinäkin päivinä!
Niinä vuosina se sinunkin rauhantekijäsi URHOkkaasti kunnostautui nuorena vapaaehtoisena.
Miksi ei itsenäisyyspäivää tosiaan pyhitetä sille, että kerrottaisiin maamme kansalaisille totuus niistä ajoista, kun Suomi itsenäistyi ja totuus itsenäisen Suomen alkuvuosista?
Jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth kertoi monasti erästä tapaamistaan Suomen marsalkka Mannerheimin kanssa. Tuo kohtaaminen tapahtui v 1946, Mannerheim oli hoidettavana Tukholman Karoliinisessa sairaalassa.
Pitkän keskustelutuokion päätteeksi väsynyt ja vanha sodan aikainen ylipäällikkö esittää vielä yhden kysymyksen: "Miten päättyivät sotamme?"
Ehrnrooth vastaa rintamakomentajan varmuudella: "Kahden ja puolen kuukauden verisissä taisteluissa torjui Suomen puolustusvoimat Neuvostoliiton syyrhyökkäyksen, jonka yksinomaisena tarkoituksena oli Suomen sotilaallinen nujertaminen ja maan miehittäminen"
Sairasvuoteelta tulee vastaus: " Se oli hyvin sanottu, kun vain myöhemminkin muistettaisiin tämä."
"Aatu" pohdiskeli myös monasti näin: "Onhan meillä tänään itsenäinen hyvinvointivaltio, ollaan aivan maailman kärkitiloilla.Eikös sotiminen ja maan puolustaminen siinä suhteessa ollut aika hyvää palvelua nykysuomalaisille ?"
"Sotaisat" ohjemat ja äänestystulos tuossä äänestyksessä on kiitollisuuden osoitus näiden mpäälliköiden ohella myös heidän miehilleen,edesmenneille ja ennen muuta vielä elossa oleville veteraaneille.
Erityisen iloinen olen Risto Rytin muistamisesta.
Hänen nousemisensa aivan kärkitilalle tuossä äänestyksessä osoittaa kansan tervettä itsetuntoa ja perusteltua kiitollisuutta hänen uhrauksistaan.
Tämä kaikki ei vähääkään himmennä Paasikiven ja Kekkosen ansiota maan jälleenrakentamisessa ja uuden rauhanpolitiikan johtajina.
Heidän elämäntyötään tullaan varmasti jatkossa esittelemään erittäin laajasti.
Suomen itsenäistymisen aikaan oleellisesti,kyllä tämän päiväiset ohjelmat ovat olleet sitä mitä kuuluukin.
Mitkään karnevaaliohjelmat eivät istuisi tähän päivään,ne tuntuisivat teennäisiltä ja väkisin tehdyiltä.
Suuri Suomalainen valinta oli lopuksi aivan oikea,kuka muu olisi ne mitat täyttänyt.
Onko Kekkonen ollut sellainen rauhantekijä joka on koko elämänsä pyhittänyt sille,ei minun mielestäni.Kekkonenhan vastusti rauhan tekemistä Talvisodan jälkeen,halusi mennä jatkosotaan,ei hän ainakaan sen korkeampaa paikkaa tämän päivän ohjelmiin ansaitse kun mitä on nyt saanut.
Itse olen 50 luvulla syntynyt,ei ole sodista mitään henkilökohtaisia muistoja.Ihmettelin aina lapsena sitä kun niin paljon sodasta puhuttiin ja muisteltiin,mutta ymmärrän sen kun äidiltä kaatui kolme veljeä ja kaksi haavoittui,ne muistoit olivat vielä silloin lähellä.
Minkä rauhan kekkonen teki? Mieshän vaati antautumista ja oli lähdössä Ruotsiin pkolaishallituksen pomoksi. Kekkonen vasikoi vuodesta 1942 ulkomaisille tiedustelupalveluille eli siis petti maansa. Hän ei ajatellut yhtään Suomea pyrkiessään Suomen diktaattoriksi missään vaiheessa, vaan pani sen kohtalon aina tylysti vaakalaudalle. Rauhan solmi Mannerheim, kun Ryti oli tehnyt sen solmimisen mahdolliseksi. Ryti ei ollut varsinainen sotapoliitikko, vaan varustautumista vastustanut pankkimies, joka komennettiin johtoon Talvisodan sytyttyä. Vuodesta 1942 asti tappio oli varma ja Suomella tavoitteena selvitä sodasta hengissä. Sotan Suomi joutui, koska jauhautui Saksan ja Venäjän välissä siihen länsivaltojen hylkäämänä.
Vandaali sanoo:
184 cm pituus,95 kg paino, tumma siilitukkainen, silmälasit
vapaamielinen ja suvaitsevainen sekä näiden ominaisuuksien vastustajia huonosti suvaitseva. Haluan Karjalan takaisin Suomelle. Kannatan prostituution ja parituksen laillistamista. Kannatan maamme ja maailman historian totuudenmukaista kertomista maailman kaikille kansoille.
... lähtien ns.rauhanoppositiossa. Hän oli Paasikiven luotettu kumppani -40 ja 50-luvuilla rauhan rakentamisessa ja Suomen luotsaamisessa kylmän sodan karikkojen ohi. -56 lähtien hän johti maata presidenttinä 25 vuotta.
Tuohon aikaan presidentillä oli perustuslaissakin varattu varsin suuri valta. Kekkonen käytti sitä valtaa pitämällä kurissa tannerilaiset ja muut oikeistolaiset piirit, jotka hyökkäsivät Paaasikiven ja Kekkosen rakentamaa ulkopoliittista linjaa vastaan. Hän ei päästänyt noita hallitukseen, sillä he olisivat vaarantaneet Suomen vakaan aseman levottamassa maailmassa, jossa Itä ja Länsi kamppailivat herruudesta.
Kekkonen myös rakensi pitkän valtiomieuransa aikana maailman vauraimpiin kuuluvan maan, jossa vallitsi pohjoismainen hyvinvointi, alueellinen ja sosiaalinen tasapaino, markkinatalous ja demokratia.
- Kekkonen käytti sitä valtaa pitämällä kurissa tannerilaiset ja muut oikeistolaiset piirit,-
Sehän se oli mielestsi sitä oikeaa politiikkaa. Miksi et mainitse vielä, mihin Kekkonen tuossa oikeassa politiikassaan tukeutui.
Niinpä niin. Niin alhaista ei Suomen politiikassa ollut ennen nähty eikä ole nähty sen jälkeenkään. Ja sitten tuo kaljupää gangsteri on vielä ihanne sinullekin.
Kuinka Tanner on sinulle oikeistolainen, kun eräälle toiselle täällä ahkeroivalle kepulaiselle hän on kommari ja punikki?
... sitä ystävyyttä, jota harjoitimme N-liiton kanssa. Sitä voi myös nimittää "ystävyydeksi". Niissä kylmän sodan oloissa, jossa olimme joutuneet N-liiton etupiiriin sodan voittajavaltojen tekemässä valtapiirijaossa, ei Suomen hallituksessa voinut olla yhtään puoluetta tai ministeriä, joka avoimesti oli neuvostovastainen. Kekkonen pitikin tästä huolen ja me selvisimme mainiosti tuosta ajasta.
Sen "ystävyyden" suojassa saatoimme hoitaa meille erintärkeät läntiset kaupalliset ja poliittisetkin suhteemme. Länsivaltojen vastuulliset politikot ymmärsivät Suomen tilanteen eivätkä antaneet tuon ystävyyden vaikuttaa haitallisesti Suomen suhteiinsa. Luonnollisesti Kekkonen ja suomalaiset diplomaatit selittivätkin lännen johtajille jutun kahdenvälisissä keskusteluissa.
Me saatoimmekin solmia EFTAn ja myöhemmin ECC:n kanssa kauppaetumme turvaavat sopimukset samalla säilyttäen meille edullisen clearing-kaupan N-liiton kanssa.
Nykyään on muodikasta mustata Kekkosen elämäntyötä. Sen aloitti Lipponen pitämällä pääministerinä juhlaesitelmän Kekkosen syntymän 100-vuotisjuhlassa. Sitä seurasi Lipposen hengenheimolainen Lasse Lehtinen "väitöskirjassaan". Näillä kavereilla oli nostaa demari Tanner vähintään Kekkosen rinnalle merkittävänä poliitikkona. Homma on jatkunut aina äskeiseen Jari Tervon Kekkosta häpäisevän kirjaan Myyrään saakka.
Tanner olikin merkittävä poliitikko ja teki hyvää työtä aina sodan loppupuolelle saakka. Mutta sitten hän jämähti sodanaikaisiin juoksuhautoihin ja teki suurta vahinkoa maalleen ja puolueelleen tullessaan uudelleen politiikkaan 50-luvulla päästen ns. asevelisosialistien avulla sossujen puheenjohtajaksi. Sossut lopettivat pään lyömisen seinään ja hylkäsivät tannerilaiset 50-luvun alkupuolella ja puolueen johtoon nousi Paasio ja myöhemmin Sorsa. Silloin dearit pääsivät taas rakentavaan työhön isänmaan hyväksi. Siitä tuli johtava hallituspuolue.
Lipposen aloittaessa Tannerin sodanjälkeisten tekojen puolustelun myös siksi, että Lipponen oli itse höyrähtänyt 90-luvun alkupuolella niin länsimieliseksi, että hirvitti. Hän oli rakentamassa EU:sta liittovaltiota ja sotilasliittoa sekä liittämässä meitä Natoon. Tannerkin halusi meidät Natoon jo 50-luvulla.
Kekkosen eläessä Lipponen oli kekkoslaisempi kuin Kekkonen itse. Hän syytti Kekkosta liian länsimielisestä politiikasta, jolla vaaransi suhteet N-liittoon.
Minä kommentoin alla olevalla Mielipidepankin kirjoitusta, jossa hän ihmetteli sitä, että häntä syytetään vuoroin äärioikeistolaiseksi ja äärivasemmistolaiseksi. Mutta kun tässä sivutaan asiaa tai paremminkin henkilöä, joka tässäkin näkyy olevan esillä, ja mistä me olemme olleet niin usein eri mieltä, niin mielestäni tämä sopii hyvin tähänkin:
Kun syytetään milloin äärivasemmistolaiseksi milloin äärioikeistolaiseksi on todiste siitä, että on hyvin puolueeton, on ainakin esittänyt asioista puolueettomia, s.o. mahdollisimman hyvin totuuteen pyrkiviä näkemyksiä. Näin minä olen ruvennut ajattelemaan. Jonkun mielestä olen koklippi (siis äärioikeistolainen), jonkun toisen mielestä Hagiksen punakoneen (mikä se lieneekään) ohjelmoima torpedo, punikki kuitenkin, siitäkin huolimatta, että olen ilmoittanut äänestäneeni Mannerheimia suurimmaksi suomalaiseksi ja Rytiä kakkoseksi.
Ja totta on, että esim. Kekkos-kritiikissäni ja etenkin juuri siinä pyrkimykseni on ollut olla totuudenmukainen tuomalla esiin myös sitä, mitä tuon täällä ylistetyn suuruuden varjopuolella oli. Ehkä en kuitenkaan olisi ollut niin kärkevä ja ehkä en olisi tuonut niin paljon esiin tuota varjon puolta, elleivät muuten ihan viisaan tuntuiset kepulaiset olisi niin jyrkästi kieltäytyneet sellaisen olemassaoloa kertakaikkiaan näkemästä. Sellainen joskus suorastaan raivostuttaa. (Tiedät kyllä, keitä luen viisaisiin kepulaisiin, ja keitä en missään tapauksessa niihin lue).
...Sinulta, Oiva!
>> Kekkosen eläessä Lipponen oli kekkoslaisempi kuin Kekkonen itse. Hän syytti Kekkosta liian länsimielisestä politiikasta, jolla vaaransi suhteet N-liittoon.
,,,,
... radion johtaja. Radiossa onkin parempaa ohjelmaa.
Ei ollut karnevaalitapahtumasta tietoa 6.12.1939 Taipaleenjoella.
Nämä ovat sellaisia asioita, että sota ja sodan kauhut unohtuvat kun sotaa käyneitä sukupolvia kohta ei ole keskuudessamme. Samalla uhkaa hävitä se oppi, joka niistä on hyvässä ja pahassa tullut.
Joten on ihan hyvä, että itsenäisyyspäivämme ei ole mikään karnevaalijuhla, vaan muistojuhla siitä miten tämä kaikki on saatu aikaiseksi ja säilytettyä.
... sotasankareiden työtä ei kuitenkaan itsenäisyyspäivästä pidä tehdä yksin sodan muisteloa. Sotia varten on olemassa jo nyt muita päiviä, on talvisodan aloitus- ja lopetuspäivät, jatkosodan rauhanteon päivä ja puolustusvoimain lippupäivä, joka on samalla Mannerheimin sybtymäpäivä. Miksiköhän vapaussotaa ei paljon muistella, vaikka sehän oli itsenäisyyden syntyvaiheiden historiaa.
Itsenäisyys on paljolti muuta kuin sotia. Esimerkiksi ne 60 viimeistä rauhan vuotta, jona aikana tämä isänmaamme kukoistus on rakennettu.
...ohjelmaa on ollut tv:ssa tänä itsenäisyyspäivänä.
On jo korkea aika, että itsenäisyyspäivänä myös valtiojohtoisessa tv:ssa keskitytään itsenäisyytemme perusasioihin. Vuosikymmeniin ei niin tehty, syistä jotka me molemmat tiedämme, mutta ymmärrämme ne eri tavoin. Vai ymmärrämmekö oikeasti eri tavalla? En oikein usko.
Ei olisi tullut meille mahdollisuutta niihin 60 vuoteen maamme rakentamiseksi tällaiseksi, elleivät suomalaiset - johtajamme ja sotilaamme - toimineet silloin niin kuin toimivat. Myöhemmistä tekemisistä, niin Kekkosen kuin muidenkin, voidaan perustelumminkin esittää erilaisia mielipiteitä, mutta noista kohtalomme vaiheista mielestäni voidaan olla vain yhtä mieltä, jos olemme rehellisiä itsellemme ja jälkipolvillemme. Siksi niitä asioita pitää tuoda esiin nyt, kun taas voidaan, etteivät nuo totuudet enää koskaan voisi unohtua, ettei niitä kukaan tai mikään voisi painaa piiloon mistään syystä.
Itsenäisyys on paljolti muuta kuin sotia, sanot, ja ihan oikein, mutta tämän itsenäisyytemme ja kaiken siihen kuuluvan hyvän me olimme vaarassa menettää 60 vuotta sitten ja olisimme sen myös menettäneet ilman noita Mannerheimejä, Rytejä ja monia muita johtajiamme ja ennen muuta sotilaitamme ja (lähes) koko kansamme tukea heille.
On törkeää ruveta nyt vähättelemään noita tekoja, niiden merkitystä, ja koettaa nostaa merkityksessään samanarvoiseksi niiden rinnalle jokin Kostamuksen rakentaminen tai koko idänkauppammekin - varsinkin, kun halutaa aktiivisesti unohtaa kaikki se paha, mitä noihin asioihin jo silloin liittyi ja mitä ne vielä myöhemminkin, lähes näihin päiviin saakka ovat meille tuottaneet.
Suomalaisissa on jotain vikaa. Suomalaiset ovat takertuneet väkivaltaan. Suomalaisille sodat eivät ole onnettomuus, vaan haaste, johon nähden kunnian tai häpeän tuntemukset määritellään. Sairasta.
Suomalaisia muistuttavat esim. japanilaiset:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005660729