Taitaapas olla todella harmillista, että presidentin linnassa vietetään itsenäisen Suomen juhlapäivää. Aitoa suomalaista itsenäisyyspäivää, jossa puna-aatettakin vaivaa melko lailla huomattava selkeiden päämäärien punapuute.
Vielä harmillisempaa taitaa olla se, että tätä juhlaa joutuu johtamaan henkilö, jonka puna-aatteellinen ideologia ei koskaan - siis ei koskaan -, päässyt katsomaan virallista Siniristiä punaisissa värisävyissä.
Mitähän mahtaa kommaritantta miettiä kätellessään itsenäisyyspäivää juhlimaan tulleita vieraita..?
Niin meni ohitse Mannerheim, Ryti, Kekkonen, Erhnroot...todelliset suomalaiset..
Ryti, jopa ohi virallisten listojen..
No, hyvä on tantan astella Kuusisen Hertan jalanjälkiä punaisen kirjan oppien mukaisesti..
Taitaa juhlien viralliselle koristeelle olla ainut helpotus katsella ruusunpunaisilla laseilla Suomen lippua - vieno punerrus siniristin värisävyissä rauhoittanee aatteellista asennevammaa juhlien ajaksi, jotta hammasta purren kestää itsenäisyyspäivän juhlat loppuun asti.
Voipa siinä samalla päästellä soraääniä ikäänkuin mielenosoitusmielessä..
Ei edes punamaalissa pyöritetty puujumalatar lupauksineen tulevasta maanpäällisestä paratiisista pysty vaikuttamaan realististen suomalaisten enemmistön tahtoon pitää Suomi asuttuna, elinkelpoisena ja puolustamisen arvoisena.
Vuosikymmeniä sitten Suomen johtajat viimeiseen asti ajattelivat maan ja kansan parasta. Ja olivat valmiit henkilökohtaisesti tekemään kaikkensa maansa edestä.
Viimeisten "luxus"-johtajien aikana Suomi on toiminut vain astinlautana korkeampiin virkoihin niin presidenttien kuin pääministerien henkilökohtaisessa urakehityksessä.
Poikkeuksiakin toki on. On jopa tutkittu oikeudessa asti, mahtaako Suomen laista löytyä pykälää, joka kieltää isänmaan etujen asettamisen urakehityksen edelle....
Onneksi vuoksi on kääntynyt ja punainen hehku katoamassa horisonttiin.
Punatauti on tukehtumassa punapuutteen kouriin.
Punaisen värisuoran lähtölaskenta on alkanut.
Isänmaa, äidinkielet, kansan tulevaisuus. Suomalainen itsepäisyys valittaessa oman ja vieraan välillä.
Suomi on monesti koeteltu, monesti on Suomi polvilleen pistetty. Vaan itsenäisen Suomen itsepäisen enemmistön tahtoa kansan tulevaisuuden parhaaksi ei ole pystytty murtamaan.
Suomi on ja pysyy,
elämisen ja puolustamisen arvoisena,
-Kaikkina aikoina
-kaikissa oloissa
-Kaikin tavoin
Vielä harmillisempaa taitaa olla se, että tätä juhlaa joutuu johtamaan henkilö, jonka puna-aatteellinen ideologia ei koskaan - siis ei koskaan -, päässyt katsomaan virallista Siniristiä punaisissa värisävyissä.
Mitähän mahtaa kommaritantta miettiä kätellessään itsenäisyyspäivää juhlimaan tulleita vieraita..?
Niin meni ohitse Mannerheim, Ryti, Kekkonen, Erhnroot...todelliset suomalaiset..
Ryti, jopa ohi virallisten listojen..
No, hyvä on tantan astella Kuusisen Hertan jalanjälkiä punaisen kirjan oppien mukaisesti..
Taitaa juhlien viralliselle koristeelle olla ainut helpotus katsella ruusunpunaisilla laseilla Suomen lippua - vieno punerrus siniristin värisävyissä rauhoittanee aatteellista asennevammaa juhlien ajaksi, jotta hammasta purren kestää itsenäisyyspäivän juhlat loppuun asti.
Voipa siinä samalla päästellä soraääniä ikäänkuin mielenosoitusmielessä..
Ei edes punamaalissa pyöritetty puujumalatar lupauksineen tulevasta maanpäällisestä paratiisista pysty vaikuttamaan realististen suomalaisten enemmistön tahtoon pitää Suomi asuttuna, elinkelpoisena ja puolustamisen arvoisena.
Vuosikymmeniä sitten Suomen johtajat viimeiseen asti ajattelivat maan ja kansan parasta. Ja olivat valmiit henkilökohtaisesti tekemään kaikkensa maansa edestä.
Viimeisten "luxus"-johtajien aikana Suomi on toiminut vain astinlautana korkeampiin virkoihin niin presidenttien kuin pääministerien henkilökohtaisessa urakehityksessä.
Poikkeuksiakin toki on. On jopa tutkittu oikeudessa asti, mahtaako Suomen laista löytyä pykälää, joka kieltää isänmaan etujen asettamisen urakehityksen edelle....
Onneksi vuoksi on kääntynyt ja punainen hehku katoamassa horisonttiin.
Punatauti on tukehtumassa punapuutteen kouriin.
Punaisen värisuoran lähtölaskenta on alkanut.
Isänmaa, äidinkielet, kansan tulevaisuus. Suomalainen itsepäisyys valittaessa oman ja vieraan välillä.
Suomi on monesti koeteltu, monesti on Suomi polvilleen pistetty. Vaan itsenäisen Suomen itsepäisen enemmistön tahtoa kansan tulevaisuuden parhaaksi ei ole pystytty murtamaan.
Suomi on ja pysyy,
elämisen ja puolustamisen arvoisena,
-Kaikkina aikoina
-kaikissa oloissa
-Kaikin tavoin
Vastaukset 4
Vanhimmat
Puhut asiaa, ja paljon! Mikäli se olisi ollut Halosesta kiinni aikoinaan, niin NL olisi vienyt itsenäisyytemme. Ajatelkaa, presidenttimme on pilkannut sotaveteraaneja, kannattanut taistolaisuutta, siis veripunaista stalinismia, ja yrittää nyt romuttaa maanpuolustustamme. Suurin suomalainen tosiaan! Ilmeisesti feministi/sosialistijuntta ei saanutkaan värvättyä tarpeeksi halosfaneja, joten voitto meni sinne, minne se kuuluu. Milloinka Suomen kansa tulee järkiinsä ja lakkaa kannattamasta näitä 70-luvun reliikkejä?
Olet suureksi kunniaksi nimimerkillesi.
Kyllä, aion jatkaa edelleenkin samaan malliin, sillä olen oikeassa. Muuten, et vastannut eilen, kun pyysin sinulta perusteluja, miksi olen väärässä. Olisiko niin, ettet pysty? Pystyt vain haukkumaan muita. Haastan sinut, tai kenet vain, todistamaan asiaperustein, että olen väärässä. Vaikka lieneekin turha odottaa asiallista väittelyä, kun kerran on noin mukavaa ampua puskasta muita pilkaten...
Nykyinen presidentti on valittu virkaansa suoralla kansanvaalilla, toisin kuten esim. eräs v. 1974 poikkeuslailla virkaansa nuoleskeltu neuvosto-agentti.