käsien pesu

En aina muista kotona ollessa

Olen ammatiltani hoitaja, niin pesen käsiä jatkuvasti ja desinfioin(en kotona). Ehkä siksi olenkin erittäin harvoin sairas. Mutta kotioloissa jos pyyhit jääkaapin kahvat ja ovenkahvat jne välillä niin ei niitä käsiä tarvitse pestä joka kerta. Pikkusen bakteereita tekee vastustuskyvylle hyvää. Oletko raskaana vai miksi täällä kyselet käsien pesusta?

Pesen kädet kun tulen ulkoa tai kun alan laittaa ruokaa.
Pesen kädet, kun olen käynyt vessassa.
Pesen kädet kun silitän koiraa, kissaa tai muuta lemmikkiä.
Desinfioin kädet, jos syön ulkona, koska käsien pesu vessassa ei riitä, kun pöpöt kuitenkin tulevat käsiin jo yleisestä vessasta poistuttaessa.

Olen harvoin sairaana ja jos vilustun, syynä on kylmettyminen. En koskaan sairasta ripulia tai oksentele vatsataudissa.

peen kädet kun käyn vessassa, teen ruokaa, siivoan kissan lootan,,,en muuten ja enpä sairasta koskaan...

En pese.

Terveys ei ole käsien pesusta kiinni.

Sairaalat ja terveyskeskukset ovat asia erikseen.

Liika hygienia sairauksien syynäkö?

Bakteerit ovat aina seuranamme. Niitä on miljoonittain ihollamme: käsissä ja kynnen alla, varpaanväleissä, kainaloissa. Ilmakehässä yhdessä kuutiometrissä on keskimäärin 5 000–100 000 bakteeria.

Ihminen hengittää n. 10 000 litraa ilmaa päivässä. Home, radon ja lukuisat haihtuvat orgaaniset yhdisteet voivat ärsyttää ja jopa sairastuttaa. Sisäilmasta on eristetty 900 eri kemikaalia, joiden yhteisvaikutuksia ei tunneta.

Suolistossa elää oma ekosysteemi, joka pilkkoo ruuan ja estää myrkytykset. Tämä mikrobiomi huolehti osaltaan myös elimistön immuunipuolustuksesta.

Suolistossa elää 10–100 biljoonaa bakteeria. Määrä on yli 10 kertaa suurempi kuin omien solujemme määrä.

Ne painavatkin yhdessä toista kiloa. Lisäksi tuhansissa bakteerien lajeissa on arviolta 10 miljoonaa geeniä – omien solujemme perimässä vain noin 23 000.

Me tarvitsemme suolistomme tuhansia eri bakteerilajeja. Näiden hyvinvointiin voi vaikuttaa ravinnolla. Prosessoimattomalla ja lisäaineettomalla aidolla ravinnolla. Lisäksi D-vitamiinia riittävästi purkista.

Vatsalaukku erittää sulavaan ruokaan varsin voimakasta happoa, suolahappoa. Kun suolahappo on vahva happo, niin vatsalaukku on siis varsin vihamielinen ympäristö kaikille bakteereille ja viruksille. Vatsalaukun suolahappo suojaakin meitä suurimmalta osalta bakteereita ja muita taudinaiheuttajia. Kuitenkin jotkut bakteerit kestävät tämänkin happokylvyn ja voivat nieltynä aiheuttaa sairauksia suolistoon päästyään.

Pienillä lapsilla (alle 1v) vatsalaukku ei kuitenkaan ole vielä näin voimakkaasti hapan, ja siksi pienten lasten ruokailun suhteen tulisi olla varovaisempi bakteerien suhteen ja siksi alle vuoden ikäisille vauvoille ei saisi syöttää esimerkiksi hunajaa.

En pese kotona käsiä aina ennen ruokailua tai kun olen koskenut ovenkahvoihin. Tosin pesen aina kädet kun tulen töistä, kaupasta tms.