Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 13,88% (861 407 euroa).
Kunnallisvero tuotti 6 227 826 euroa, kasvua edelliseen vuoteen 10,41% (587 103 euroa).
Kiinteistövero tuotti vuonna 2014 440 321 euroa, kasvua edelliseen vuoteen 122,3% (242 199 euroa).
Peruspalvelujen valtionosuus kasvoi edellisvuodesta 639 950 euroa, 6,0%.
Kriisikuntaluokitus vältetty kiitos verojen ja valtionosuuksien korotuksien. Hullun tuuria
Kunnallisvero tuotti 6 227 826 euroa, kasvua edelliseen vuoteen 10,41% (587 103 euroa).
Kiinteistövero tuotti vuonna 2014 440 321 euroa, kasvua edelliseen vuoteen 122,3% (242 199 euroa).
Peruspalvelujen valtionosuus kasvoi edellisvuodesta 639 950 euroa, 6,0%.
Kriisikuntaluokitus vältetty kiitos verojen ja valtionosuuksien korotuksien. Hullun tuuria
Vastaukset 41
Vanhimmat
meitän päättäjät net ossaa.Ei se oo sattumaa. usko huvikses.
kiinteistävero ja sen korotus oli ainoa asia mihin "päättäjillä" oli osuutta mutta mieluummin mitenkä vaan. Ilman selänteen säästöjä ja arpajaisvoittoihin verrattavia verotulojen korotuksia konkurssi olisi tosiasia. Siksi lestatiolaistenkin luottamushenkilöiden lähti lakeja rikkomaan eroamalla kesken vuoden selänteestä ja mikä parasta, ihan turhaan.
Sitten ne huonot uutiset. Jos unohdetaan velat joita on paljon enemmän kuin varoja soteuudistus palauttaa takaisin kuntayhtymiin eikä yksikään kuntiin kohdistuva velvoite ole kadonnut mihinkään. Vaalien jälkeen se alkaa..Päästään vielä uutiisiin asti soteuudistuksen yhteydessä yhtenä sooloilijoista. EI päätä silitetä
yli 60%. Kiitä valtiota, kaupunkeja ja kuntia jotka pitää kärsämäkeä pystyssä. Sipilä pelastaessaan valtiota leikkaa kärsämäen ja muiden valtionelättien valtionosuuksia ja se oli sitten siinä.
just se on tehty mitä on tarvinnutkin tehdä.Sehän on tuo kuntatalouden hoito jatkuvaa hienosäätöä.
se on nyt hyvä mies vaiko huono mies tuo Sipilä.Ookko aatellu.
Korotettiin veroja, potkittiin väkeä pihalle mikä näkyy vasta seuraavan vuoden tilinpäätöksessä verotulojen laskuna, annettiin valtionosuuksista ja kunnan vallasta valtaosa attendolle. Siihen asti kun keskusta pakottaa uudestaan kuntayhtymään jossa attendolle luovutettu valta siirtyy taas kuntayhtymälle. Kuntaliitoskriteerit täyttyy ihan kiitettävästi mutta ongelma on siinä, ettei kukaan kelpuuta kärsämäkeä kuntaliitoksiin. Konsernivelka per lärvi jo yli 7 tonnia ja kulisseja ylläpidetään valtionavustuksilla.
Onneksi keskusta voittaa vaalit minkä ansiosta kärsämäki on jo teoriassa historiaa.
nyt herkes seisomasta
201444e kiinteistövero? vai 2014440e
"Kiinteistövero tuotti vuonna (2014) 440 321 euroa, kasvua edelliseen vuoteen 122,3% (242 199 euroa)."
Vähennettiin suoraan valtionosuuksista (kv korotukset) ja oli ainoa kuntajohdon tekemä asia joka vaikutti 2014 tilinpäätökseen. Positiivisesti siis.
Maataloustuki 6 200 000 euroa.
tuli tuo kunnallisveron nousu?
ei mistään
mitä nyt vähän k-pidos "tulonsiirroist
Tulot ois sitten 20,888e/ asukas(2700hlöä) siinä on vauvvat ja vaarit ja siltä väliltä?
On meillä kauheen suurituloiset eläkeläiset ja suurella työttömyyspäivärahalla olevat työttömät.
Mistä vetoa kääntävät verojen nostot hyväksi kuntajohtamiseksi?
kuntatuloveroprosentti on min. 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo niin sillon sillä verojen korotuksella aikaansaivat vain kunnalle yhden kriisikuntakriteerin lisää.
kun uusi kuntalaki astuu voimaan toukokuun alusta.
Ketä se helpottaa? Kuntaliitoksiin tähtäävä kuntalakiuudistus minkä avulla valtio saa lisää keinoja pakkoliittää elinkelvottomia kuntia. Uudella kuntalailla on ainakin yhtä iso vaikutus kuntiin kuin soteuudistuksella. Itseasiassa paljon suurempi. Kun kuntalain lisäksi tulee vielä kunta- ja soteuudistus tuppukylillä on seinä edessä. Kärsämäki on ensimmäisten 30:n kunnan joukossa joilta vedetään matto alta seuraavien vuosien aikana.
Uuden kuntalain myötä ei kärsämäen hyvävelit lampaineen (noin 20 kuntalaista) jatkossa enää pyyhi persuksiaan kuntalaisten adresseilla (esim. 800 kuntalaista). Kohta helpottaa kun kuntademokratia koskee tulevaisuudessa myös kuntalaisia ei pienen pientä marginaaliryhmää (hyvävelit). Otetaan nyt esimerkkinä kuntaliitokset. Jos joku kuntalainen tekee kuntalakiuudistuksen voimaan astumisen jälkeen esityksen kansalaisäänestyksestä missä kuntalaiset saa päättää liitytäänkö vai ei sitä ei KH eikä KV jatkossa enää lakaise maton alle.
ei sitä ole pölijempiä lampaita kui kärsämäellä, net on sisäsiittoksella jalostettua
Tilinpäätöksestä ilmenee, että kärsämäen maajussit saavat 6.2 milj. euroa ja jakajia on noin 120 tilaa. Eli tilaa kohti keskimäärin noin 500 000 euroa ja hehtaariakohden keskimäärin 900 euroa. Lisäksi MYEL eläkkeet on 11% n luokkaa, kun yrittäjän YEL eläkemaksu saman suuruisesta eläkkeestä on noin 23 %. Kärsämäelle tulee saman verran maataloustukia kuin kunta kerää eläkeläisiltä ja työttömiltä veroluontoisia veroja, kuten avaaja on todennut.
51,666 e tilaa kohden
Nyt oli maajussin laskuoppi 51euroa x 120tilaa = 6120 euroa, 6 200 000 euroa joka tulee kärsämäen jusseille. Katso TA vuodelle 2015.
51666*120= 6200000e
Palstalla käyneet ovat jakaneet 6.2 miljoonan maataloustuen tilojen kesken, kuin kärsämäen enemmistöpäättäjät kunnan TALOUSARVION vuodelle 2015:sta. Ei ole kumma, jos tilinpäätös sitten ei pysynytkään sovitussa raameissa.
kyllä menee huonosti kepujunteilla ei näytä ainakaan nälässä olevan nämä juntit paisuvat kuin pullataikina pitää vaatteita ja haalareita ostaa kun ei vanhat sovi päälle.
Näettehän Te, että meidän on säästettävä ja kohde on SELÄNNE. Näin Timo F tammikuussa vuonna 2014 - kuntainfo illassa. On kalliit puhelinmaksut ja kiinteistövero täällä kärsämäellä. Ei maajussi todellakaan tule toimeen, ei ole mitään avustuksia?
nnnyt vielä 30 vuotta vanha maitokiintio vapautui, sehän tietää tuottajalle kymmenien tuhansien tappioita
Maitokiintiöt ei vaikuta maataloustukiin, lue kärsämäen talousarviosta sekä googlaa asia itsellesi selväksi.
Älä tuputa 30 vuotta vanhoja juttuja tukiesi perusteeksi JUSSI.
timo tietää häähän on kokomusta,parasta a-ryhmää. Kysy vaikka.
ikävää hyväveljille kun selänteessä meni plussalle mikä luo paineet atelle tälle vuodelle. Pakko tulla yli miljoona ylijäämää jo ensi vuonna kun nyt tuli selänteessä melkein 400 000
pidetään pystyssä valtionavustuksilla ja ilman valtioavustuksen korotusta vuodelle 2014 tämä kunta olisi jo valtion holhouksessa.
Sieltä se puuttuva 500 000e tuli mikä piti tulla ulkoistamalla lakien vastaisesti kesäkuun alusta. Ulkoistettiin kun Attendo lupasi säästöjä joilla kärsämäki välttää kriisikuntaluokituksen ja siten säilyttävät itsenäisyytensä (kepuvallan). Hyvävelit painosti lampaansa hankkeensa taakse sanomalla haluatko sinä olla syypää kunnan kaatumiseen jos et äänestät attendoa. Läpi meni eikä se lopulta vaikuttanut kunnan itsenäisyyden ratkaisevaan tilinpäätökseen eurollakaan kun valtioneuvosto palautti lakien taakse ja nyt on pallo jalassa (sitova sopimus) kun paniikissa ulkoistettiin vallanmenetyksen pelossa. Lopputulos. Valta menee jokatapauksessa maakunnalle ja nyt vain pelätään napsahtaako tuplasotemaksut päälle.
Joko on sopimuksessa vihdoinkin nimi alla kun kukaan ei taas tiedä koko asiasta mitään? Könttäsumma on ollut tiedossa jo kauan mutta joko on selvää mitä Attendo rajasi sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä könttäsummaan kuuluvaksi heidän osiltaan ja mitä jäi kunnalle maksettavaksi könttäsumman lisäksi?
Väliaikaisella sopimuksella mennään. Kunta ulkoistaa kirjanpidon, jonka nyt tuotti vuonna 2014 ppky Selänteen SELMA.
Kasvaako kunnan velka/asukas ja kuinka paljon, se on selvittämätön yhtälö. Entä kunnan osakeyhtiöt ne kun heikossa hapessa, ei tämä näy käyttötalouden tilinpäätöksessä.
Eikös sen väliaikaisen sopimuksen takaraja ollut kesäkuun loppu ja uudella sopparilla heinäkuun alusta eteenpäin? Kenelle meni kirjanpito menikö sullemulle?
Osakeyhtiöiden tila on kipeä asia jopa hyväveljille. Toinen kieltää ongelmat, vähättelee ja vääristelee faktoja toinen ei. Löysäleuat myöntää epäsuorasti kuinka kunta tulee jatkamaan kulissien ylläpitoa kunnan varoilla vaikka samanaikaisesti nipistetään muualta ihan naurettavuuksiin asti. Toisen ihmisen työpaikan kustannuksiin kaatuu kunnan talous siinä missä toisen työpaikka on niin tärkeä että sitä tuetaan kunnan varoilla. Tyhjiä seiniä pidetään väkisin pystyssä vaikka samalla leikataan ihan joka paikasta. EI tule helpottamaan koska kunta on muutaman epävakaan keskivertoa tyhmemmän juntin näpeissä ja lampaat seuraa perässä. Uskomatonta kuinka paljon vahinkoa yhden kauden hyvävelijärjestö voikin kunnalle yhdessä kaudessa saada aikaiseksi. Kärsämäen viimeiset vuodet tulevat menemään heidän aikaansaannoksien jälkien siivoamisessa.
Kunnassa ihmeellinen Selänne vastaisuus. Jos mainitset sanan Selänne päättäjille ja viranhaltijoille niin jo alkaa naama punottaa. Attendo ei tule olemaan halvempi ja kirjanpito tulee maksamaan saman kuin Selänteessä, paitsi kun jälleen tullaan potkimaan työntekijöitä pois.
selänteen mollaamisella oikeutetaan omia laittomuuksia ja järjettömät päätökset. Kipeää teki asianomaisille kun selänne teki säästöjä kunnalle siinä missä oma kuntajohto ei. Kj otti selänteen säästäistä kunnian itselleen siinä missä ö katsoi asiakseen haukkua samaiset säästöt ettei niitä tullut niin paljoa kuin luvattiin yms. surkuhupaisaa
eihän nämä kepujuntit ole itse tehneet mitään isältä saaneet valmiin tilan sitten retostellaan ja valitellaan miten huonosti meillä menee kun venäjän kauppa ei vedä.
Kotimaa 13.8.2015 klo 6:55 | päivitetty 13.8.2015 klo 7:00
KHO:n ratkaisusta huolimatta Riihimäki jatkaa jääräpäisesti poistokikkailuaan
Riihimäen kaupungin kirjanpidon poistokikkailu talouslukujen kaunistelemiseksi näyttää jatkuvan. Kaupunginhallitus päätti vastoin kaupunginjohtajan esitystä, että poistosuunnitelmaa ei muuteta.
Riihimöäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty
Demari Tommi Rädyn johtama Riihimäen kaupunginhallitus on hylännyt kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen esityksen poistoista. Kuva: Timo Leponiemi / Yle
Riihimäen kaupunginhallitus hylkäsi maanantaina kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen esityksen uudesta poistosuunnitelmasta.
Uudessa poistosuunnitelmassa kolmelta vuodelta poistoja olisi tehty lisää yhteensä 21,3 miljoonalla eurolla. Käyttämällä pienempiä poistoja Riihimäki saa kaupungin talouden näyttämään paremmalta.
Uusi poistosuunnitelma olisi koskenut vuosia 2012-2014. Korkein hallinto-oikeus piti Riihimäen menettelyä lain ja hyvän kirjanpitotavan vastaisena jo vuonna 2012 antamassaan ratkaisussa.
Riihimäen käyttämän poistosuunnitelman on katsottu antavan virheellisen kuvan kaupungin taloudesta.
Tappiolukemat muuttuivat voitoiksi
Jos kaupunki käyttäisi uutta poistosuunnitelmaa, vuoden 2012 tilinpäätös näyttäisi 9,3 miljoonaa euroa alijäämää. Kaupungin edelleen käyttämällä tavalla se jää yli 870 000 euroa plussalle.
Vastaavasti vuoden 2013 ylijäämä runsaat neljä miljoonaa euroa painuisi 1,9 miljoonaa euroa miinukselle.
Vuonna 2014 Hämeen ammatikorkeakoulun kuntayhtymän purkaminen paransi Riihimäen tilinpäätöstä niin, että uusillakin poistoilla ylijäämää kertyisi 3,9 miljoonaa euroa.
Ilman tätä kertaluonteista erää uusi poistosuunnitelma veisi viime vuoden tilinpäätöksen 4,2 miljoonan euroa alijäämäiseksi.
Jos Riihimäen kaupunki tekisi poistot uuden suunnitelman mukaan, se painaisi viime vuodenvaihteen tilanteessa kaupungin taseen 1,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi
Näin se on menny meilläkin