Kysynpä tällaista ihan tosissani kun en purjehduksesta paljoakaan tiedä...
Najadin vanhalle mallille 343 ilmoitetaan purjealaksi 50 m². Taitaa olla aika vähän
6,5 tonnia painavalle purrelle ? Kuitenkin eräällä nettisivulla 343:sia vuokrataan
ja teknisten tietojen kohdalla ilmoitetaan purjealaksi 65 m².
Höh ! Mitä tämä meinaa ? Siis lähinnä, että voiko purjepinta-alaa suurentaa
ja mitä tällöin veneestä uusitaan ?
Najadin vanhalle mallille 343 ilmoitetaan purjealaksi 50 m². Taitaa olla aika vähän
6,5 tonnia painavalle purrelle ? Kuitenkin eräällä nettisivulla 343:sia vuokrataan
ja teknisten tietojen kohdalla ilmoitetaan purjealaksi 65 m².
Höh ! Mitä tämä meinaa ? Siis lähinnä, että voiko purjepinta-alaa suurentaa
ja mitä tällöin veneestä uusitaan ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
purjepinta-ala on ilmoitettu ison ja genua III (eli fokan) mukaan. Isommilla etupurjeilla purjepinta-ala luonnollisesti kasvaa. Sailguide.comin mukaan Najad 343:sen iso on 26 ja genua III 24 neliömetriä (vai oliko päinvastoin)eli yhteensä 50 neliömetriä
Jos teknisiä tietoja kyseltäisiin tarkoitukseen, jossa jokin maksu riippuu purjepinta-alasta, saisi aivan toisen luvun. Ainoa yhteismitallinen arvo tulisi laskemalla kolmioidut alat, eli puomiliikki*mastoliikki/2 etustaagin ja maston välinen kolmio, eli (E*P/2) (I*J/2) vaikkapa LYS-luettelosta tai muusta lähteestä katsoen. Tämä pinta-ala korreloi rikin mittoihin ja on vertailukelpoinen veneiden välillä. Harvinaisen usein vain ala lasketaan jonkun tietyn purjeen kanssa, joskus hieman tarkoitushakuisestikin.
Aijaaha.. varmastikin on useita tapoja ilmoittaa purjepinta-ala.
Mutta kysymykseni tarkoitti sitä, että voisiko esim.mainitsemassani tapauksessa olla mahdollista että veneeseen on vaihdettu isompi puomi / pitempi masto ym. Vai onko tämä aivan järjetöntä ? Kai kokenut valmistaja on mitoittanut
rikin tarkalleen venemalliin sopivaksi ja muutokset voinevat aiheuttaa ennemminkin haittaa ?
Rikin sopivuus riippuu myös olosuhteista. Se mikä on sopivaa Göteborgin edustalla ei toimi yhtä hyvin Näsijärvellä. Jos rikin balanssin saa säilytettyä, puomin jatkaminen ja keulastaagin alapään siirtäminen eteenpäin olisi teoriassa paras ratkaisu - näitä on toteutettu. Lisää ahvenselkää taas kasvattaa enemmän kallistavaa voimaa - maston jatkaminen vielä enemmän. Toisaalta korkea riki on tehokkaampi kapeissa ränneissä - putoava virtaus kohtaa korkealla olevat purjepinnat jo silloin kun matalarikinen on vielä katveessa. Taitaa olla niin, ettei joka kelin purkkaria ole helppo suunnitella, eikä halpa valmistaa.
Niinkuin tuossa todettiin, mahdollisuuksia ja syitä rikin kasvattamiseenkin on. Maston pidennys on kuitenkin melkoinen prosessi, sillä se tietää melkein kaikkien purjeiden, ainakin kalleimpien, uusimista. Tulee siis lähinnä kyseeseen maston katkettua, jolloin ehkä on purjeitakin hajonnut sotkua selvitellessä. Puomin pidennys ja etustaakin siirto ovat paljon helpommin toteutettavissa. Kaikkein yksinkertaisin juttu on se ahvenselän kasvattaminen isopurjeen uusimisen yhteydessä. Vaikka se kallistavaa momenttia kasvattaakin, se myös kasvattaa purjeen tehoa enemmän kuin pinta-alan suhteessa. Eikä sitten kuitenkaan näy siinä kolmioina lasketussa normeeratussa purjepinta-alassa.