Rakastumaan? Vai pitääkö pelata loppuelämä pasianssia?
onko viiskymppinen liian vanha
ajanhenki
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
todellakaan ole .Anna palaa vaan .
Hih, rakastuuhan ne vanhaikodeissakin vielä. Ei se ikää katso, vai meinasitko viiteen kymppiin lopettaa elämisenkin?
Ei ole liian vanha. Mies parhaassa iässä
Vastaan vertauksella: " Onko nelikymppinen/kuusikymppinen liian vanha rakastumaan kun on lapset, koti, työ ja historiaa takana." Aika hölmö kysymys varmaan sinunkin mielestäsi, eikös..? Eli: Et ole.
välipalana, mutta muuten kesytä itsesi ja anna palaa. Silloinhan se oma elämä on edessä, ja itse voi/saa päättää omista suhteistaankin.
Ai vanha johonkin? Korkeintaan tutin imeskelyyn:)
Kyselet siis etukäteen ja teet sitten päätöksen aiotko rakastua?
Et kai tosissasi kysy...?
Ystäväni jäi leskeksi, mutta nyt pyöreitä täyttäessään on löytänyt rinnalleen ihanan miehen, eikä se vierestä katsottuna ole mitään muuta kuin suurta rakkautta :). Eihän se rakkaus ikinä ikää katso.
Ei ole! Rakkaus ei kysy ikää ja se kun iskee niin se sitten menoa se...
Vähän riippuu ihmisestä ja tilanteesta. Mä ainakin olen liian vanha kuvittelemaan enää turhia, ei ketään ole aiemminkaan kohdalle tullut. En mä mitään enää elämältä odota, elän päivän kerrallaan. Sitä on jo siinä iässä ettei kannata elää pilvilinnoissa. Onhan noita muitakin jotka joutuvat elämään ja olemaan yksinänsä koko ikänsä. Ei aina voi voittaa elämän arpajaisissa. mun arvassa luki, ei voittoa.
Aina voi voittaa yllättäen. Itselleni kaksi rakkautta on tullut ihan tyhjästä ja täysin odottamatta. Miksei sullekin, niin kauan kuin henki pihisee... Kuuskymppinen vuosikausia sitten eronnut rouva julkaisi vasta kihlajaisilmoituksensa paikallislehdessä, et varmaan itsekään vielä siinä iässä ole?
Onneksi olkoon. Ei mun kannata turhia kuvitella. Ei mulla ollut mitään mahiksia tällä ulkonäöllä missään vaiheessa. Ja rumuus on vaan lisääntynyt iän myötä ja näytän ikäistäni vanhemmalta. Eli realismi ennen kaikkea, ehkä jos satavuotiaaksi elän, niin eihän sitä tiedä vaikka 80v. onnistais..heh. Silloinhan ei enää ole niin nöpönuukaa ulkonäöllä, kun molemmat on iäkkäitä, näkökin on huonontunut jne...
Ei ihmiset oikeesti aikuistuttuaan välitä siitä ulkonäöstä enää niin. Itse tunnen tosi hurmaavia ihmisiä, niin naisia kuin miehiäkin, jotka ei ole ns. kauniita tai komeita, mutta jotka on luonteeltaan sellaisia, että menisin vaikka naimisiin jos olis mahdollista eli jos he ei olis varattuja :D
Eikös se niin oo, että mitä vanhempana se (rakkaus) iskee, sitä tiukemmassa se on....
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että em. pitää paikkansa. Höpsähdin yhteen J-mieheen jo alun toistakymmentä vuotta sitten ja yhä edelleen hän on mielessäni, vaikka emme koskaan yhteen ole päätyneet. Minä olisin ollut valmis, hän ei.
Niinpä notkun tällä palstalla ja pelaan välillä pasianssia. Ehkä jopa loppuikäni....