Vartija kertoo: En pelkää juoppoja tai nistejä, vaan nykynuoria
Keskiviikko 1.4.2015 klo 06.56
Neljä vuotta vartijana työskennellyt Hanna toivoo, ettei vartijoiden tarvitse opettaa lapsille käytöstapoja.
Hän on omassa työssään huomannut, että toisen kunnioittava kohtaaminen vaikuttaa olevan katoava luonnonvara.
- Karu totuus on, että en minä työssäni niitä nistejä ja juoppoja pelkää. He ovat valitettavan pieni prosentti asiakaskunnasta jonka kanssa asioin. Ja kun asioin, ovat tilanteet usein vain huvittavia ja päättyvät (lähes) aina onnellisesti. Minä pelkään työssäni nykynuoria, Hanna kirjoitti Facebook-päivitykseensä viime perjantaina.
Tiistaiaamupäivään mennessä tekstiä oli jaettu lähes 6 000 kertaa.
"Ettet vain päädy vartijaksi"
Ärsytyskynnys oli ylittynyt tasan viikko ennen tekstin kirjoittamista.
Yövuoron alkajaisiksi Hanna kärräsi ostoskärryjonoja sisälle. Ulko-ovilla hän pysähtyi kärryineen väistääkseen kohteliaasti vastaan tulevia isää ja poikaa. Poika näytti sen ikäiseltä, että hän oli vasta aloittanut peruskoulun.
- No niin, muista hoitaa koulut kunnolla loppuun, ettet vain päädy vartijaksi, isä tokaisi lapselleen ja nauraa röhötti perään.
Poikakin nauroi. Vartija pöyristyi, vaikkei kyseessä ollut ensimmäinen kerta, kun hän joutui kuulemaan vastaavaa. Kasvaisiko tuosta pojasta sellainen nuori, joita hän joutuu työssään paimentamaan?
Mustelmia ja epätoivoa
Hannan mukaan hänen haastavimmat työtilanteensa liittyvät usein juuri nuoriin. Haistattelu ja ammattiaseman halveksunta on valitettavan yleistä. Sanoista siirrytään myös tekoihin. Nuoret ovat Hannan kokemuksen mukaan poikkeuksellisen hanakoita laittamaan vastaan.
- Ehdottomasti vaikein asiakasryhmä. Miten lähdet nätisti poistamaan esimerkiksi jotain hentoa 15-vuotiasta tyttöä, joka potkii, raapii, puree ja rimpuilee? Pelkästä rimpuilusta tulee mustelmia.
Hanna listaa, että nuoret asiakkaat ovat heitelleet häntä ainakin saksilla, polkupyörillä, repuilla, nitojilla, tuoleilla, potkulaudoilla ja koreilla.
- En halua yleistää. Tietysti myös ihania, kilttejä lapsia on paljon. Mutta joukossa tyhmyys tiivistyy. Riittää, että porukassa on pari tyhmää, jotka saavat koko lauman toimimaan tyhmästi.
Kaikesta huolimatta Hanna kertoo rakastavansa ammattiaan, eikä hän tahdo vaihtaa alaa. Työn väheksyjiltä hän toivoo kuitenkin asennemuutosta.
- Palvelualan ammatit ovat vaativia ja aliarvostettuja kukin tahollaan, olisi ihanaa jos kaikki kykenisimme arvostamaan jokaista duunaria! Jokaisella työllä on merkityksensä.
Keskiviikko 1.4.2015 klo 06.56
Neljä vuotta vartijana työskennellyt Hanna toivoo, ettei vartijoiden tarvitse opettaa lapsille käytöstapoja.
Hän on omassa työssään huomannut, että toisen kunnioittava kohtaaminen vaikuttaa olevan katoava luonnonvara.
- Karu totuus on, että en minä työssäni niitä nistejä ja juoppoja pelkää. He ovat valitettavan pieni prosentti asiakaskunnasta jonka kanssa asioin. Ja kun asioin, ovat tilanteet usein vain huvittavia ja päättyvät (lähes) aina onnellisesti. Minä pelkään työssäni nykynuoria, Hanna kirjoitti Facebook-päivitykseensä viime perjantaina.
Tiistaiaamupäivään mennessä tekstiä oli jaettu lähes 6 000 kertaa.
"Ettet vain päädy vartijaksi"
Ärsytyskynnys oli ylittynyt tasan viikko ennen tekstin kirjoittamista.
Yövuoron alkajaisiksi Hanna kärräsi ostoskärryjonoja sisälle. Ulko-ovilla hän pysähtyi kärryineen väistääkseen kohteliaasti vastaan tulevia isää ja poikaa. Poika näytti sen ikäiseltä, että hän oli vasta aloittanut peruskoulun.
- No niin, muista hoitaa koulut kunnolla loppuun, ettet vain päädy vartijaksi, isä tokaisi lapselleen ja nauraa röhötti perään.
Poikakin nauroi. Vartija pöyristyi, vaikkei kyseessä ollut ensimmäinen kerta, kun hän joutui kuulemaan vastaavaa. Kasvaisiko tuosta pojasta sellainen nuori, joita hän joutuu työssään paimentamaan?
Mustelmia ja epätoivoa
Hannan mukaan hänen haastavimmat työtilanteensa liittyvät usein juuri nuoriin. Haistattelu ja ammattiaseman halveksunta on valitettavan yleistä. Sanoista siirrytään myös tekoihin. Nuoret ovat Hannan kokemuksen mukaan poikkeuksellisen hanakoita laittamaan vastaan.
- Ehdottomasti vaikein asiakasryhmä. Miten lähdet nätisti poistamaan esimerkiksi jotain hentoa 15-vuotiasta tyttöä, joka potkii, raapii, puree ja rimpuilee? Pelkästä rimpuilusta tulee mustelmia.
Hanna listaa, että nuoret asiakkaat ovat heitelleet häntä ainakin saksilla, polkupyörillä, repuilla, nitojilla, tuoleilla, potkulaudoilla ja koreilla.
- En halua yleistää. Tietysti myös ihania, kilttejä lapsia on paljon. Mutta joukossa tyhmyys tiivistyy. Riittää, että porukassa on pari tyhmää, jotka saavat koko lauman toimimaan tyhmästi.
Kaikesta huolimatta Hanna kertoo rakastavansa ammattiaan, eikä hän tahdo vaihtaa alaa. Työn väheksyjiltä hän toivoo kuitenkin asennemuutosta.
- Palvelualan ammatit ovat vaativia ja aliarvostettuja kukin tahollaan, olisi ihanaa jos kaikki kykenisimme arvostamaan jokaista duunaria! Jokaisella työllä on merkityksensä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Juu ei nykyajan lapsukaiset kunnioita vanhempiaan, ei ketään muitakaan vanhempia henkilöitä.
Ennen oli ihan luonnollista, että omia vanhempia, opettajia, pappeja, lukkareita, jne..kunnioitettiin. Ei olisi tullut mieleenkään olla epäkohtelijas. Nyky menettely on kasvatuksen tulosta, EI kuria, EI rajoja.
Kasvatuksessa maalaisjärki käteen.
Miksi teitä seurakunnan työntekijöitä tulisi kunnioittaa, kun kuppaatte veroista palkkanne ihan samalla tavalla kuin sosiaalipummit? Papit ja lukkarit...