Epädemokraattisuus ammattiliitoissa

Lähde:
Työ- ja elinkeinoministeriö / Työolobarometri
http://findikaattori.fi/fi/36

Vuonna 2013 kolmella neljästä palkansaajasta oli ammattijärjestön jäsenyys ja lisäksi 15 prosenttia kuului vain työttömyyskassaan. Järjestäytyminen ei ole 2000-luvulla suuresti muuttunut. Työttömyyskassat ovat kuitenkin kasvattaneet suosiotaan reilun kymmenen vuoden aikana.

Naiset ovat miehiä useammin ammattijärjestön jäseniä. Vuonna 2013 miehillä osuus kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 miehistä 71 prosenttia ja naisista 79 prosenttia sanoi olevansa järjestön jäsen. Miehet ovat sen sijaan kolmena viime vuotena olleet naisia useammin vain työttömyyskassan jäseniä ja vuosina 2011-2013 työttömyyskassaan kuuluvien miesten osuus on aiempia vuosia suurempi. Vuonna 2013 miltei viidennes miehistä ja runsas kymmenen prosenttia naisista kertoi kuuluvansa vain työttömyyskassaan.

Indikaattorin kuvaus

Indikaattorin tiedot perustuvat vuosittain tehtävän työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin tietoihin.Ammatillisesti järjestäytynyt on henkilö, joka on jonkin ammattiliiton jäsen. Osa palkansaajista kuuluu pelkästään joko yksityiseen tai ammattiliittojen yhteydessä toimiviin työttömyyskassoihin.

Järjestöillä on suuri merkitys demokratian kulmakivenä Suomessa. Poliittisen järjestelmän toimivuuden ja osallisuutta tukevan kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden edellytyksenä on, että Suomessa tuetaan ja ylläpidetään monipuolista osallistumista. Ammattijärjestöjen tehtäväkenttä on laaja ja siihen kuuluvat monipuoliset edunvalvontatehtävät ja palveluiden tuottaminen jäsenistölleen. Tämä tarkoittaa jäsenistön toimeentulon parantamista, työsuhdeturvan edistämistä ja työelämän laadun kehittämistä.

Kokonaiskuvan luominen järjestöjen merkityksestä suomalaiselle demokratialle edellyttää, että järjestöosallistumista tarkastellaan sekä yksilö että organisaatio tasolla. Ammattijärjestöjen tehtävät eivät rajoitu vain edunvalvontaan, vaan ne toimivat myös vaikuttamisen kanavina kansalaisille. Järjestöosallistuminen tukee, osana muuta poliittista toimintaa, poliittisen järjestelmän monimuotoisuutta. Järjestöosallistumisen kautta kansalaiset oppivat tärkeitä kansalaistaitoja, jotka kannustavat monipuoliseen ja aktiiviseen yhteiskunnalliseen toimintaan. Osallistuminen järjestöissä ruokkii osallistumista myös muuhun poliittiseen vaikuttamiseen.

Järjestöjen ja valtionhallinnon välinen suhde on ollut järjestöjen harjoittaman edunvalvonnan näkökulmasta läheinen. Suomessa on pitkät perinteet työmarkkinajärjestöjen konsensuaalisille ja keskitetyille palkka- ja tulopoliittisille ratkaisuille, joissa valtio on ollut aktiivisesti mukana tukemalla yhteispäätöksien syntymistä tulonjaon ja veropolitiikan keinoin. Kolmikantaisissa tulopoliittisissa ratkaisuissa valtio on tarjonnut ammattijärjestöille neuvottelu- ja vaikuttamiskanavia sekä politiikkaan että hallintoon.

Perinteisesti suomalaisten järjestäytymisaste on ollut korkeaa. Suurin osa suomalaisista kuuluukin johonkin ammattiliittoon. Järjestöosallistumisen kehitystendenssit osoittavat kuitenkin, että viime vuosikymmenten aikana järjestöosallistumisen muodot ja laatu ovat muuttuneet. Lisäksi kansalaisten kiinnittyneisyys yhdistyksiin ja järjestötoimintaa on vähentynyt. Muutosta voidaan osaltaan selittää ikärakenteen painopisteen siirtymisellä vanhempiin ikäluokkiin, jolloin nuorten osuus järjestäytymisestä on vähentynyt samassa suhteessa. Kansalaisten osallistumisen tavat ovat myös muuttuneet. Luonteeltaan kevyemmät ja matalamman hierarkiarakenteen järjestöt ovat määrällisesti kasvaneet. Yhteiskunnallispoliittisista työ- ja ammattijärjestöistä on siirrytty vapaa-ajan harrastejärjestöihin ja yhden asian liikkeisiin, jotka ovat toimintalogiikaltaan joustavampia ja kestoltaan lyhyempiä. Uudet yhteiskunnalliset liikkeet eivät nykyisellään kuitenkaan korvaa laajoja kokonaisratkaisuja hallinnoivia ammattijärjestöjä.

Yhteiskunnan kehitykselle on tärkeää, että kansalaisyhteiskunnassa on monipuolista yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kiinteyttä tukevaa osallistumista. Järjestöosallistumisen kehityksen kannalta ammattijärjestöjen rooli tulee jatkossakin olemaan keskeinen, sillä kansalais- ja ammattiryhmien etujen valvonta kanavoituu suurelta osin eri sektoreiden ammattijärjestöjen kautta.

Mihinkähän tässä enää uskoa, pidetäänkö suomalaisia tyhminä?


Timon ploki
Eläkeiän nosto
24.2.2009 Timo Soini
Hallitus ”elvyttää” nostamalla eläkeikää.
Ei pojat, ei taisteluja tällä lailla käydä.
Perussuomalaiset eivät hyväksy eläkeiän nostoa.
Myönteinen kannustaminen on oikea tie. Yleinen eläkeiän nosto on väärä pakko.

ON AIKA UNOHTAA MENNEET SANOMISET, MUSTAN MERSUN TAKAPENKIN KUTSU VOITTAA

Soini Talouselämälle: Eläkeikä ei ole kynnyskysymys
6.9.2013 Verkkouutiset
Perussuomalaiset voi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen olla sellaisessa hallituksessa, joka nostaa eläkeikää, puolueen puheenjohtaja Timo Soini sanoo Talouselämälle.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä hyväksyi eläkeiän nostamisen kokouksessaan viime viikolla.
– Meillä ei ole yhtä sellaista kynnyskysymystä, johon kompastuimme viimeksi kun hallitusta muodostettiin.

4.3.2015Verkkouutiset
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kiertelee Verkkouutisille kysymystä Kreikan uudesta tukipaketista

Voiko perussuomalaiset olla seuraavassa hallituksessa hyväksymässä Kreikan kolmatta tukipakettia, puheenjohtaja Timo Soini?

– Vastaus on se, että Suomen pitää vihdoin muuttaa linja, ja perussuomalaiset saa sellaisen vaalivoiton, että se linja muuttuu.

Mikä on vastaus alkuperäiseen kysymykseen?

– Se on se, että Suomen pitää linja muuttaa. Ei voida lähteä siitä, että Suomi jatkaa tätä hulluutta maailman tappiin asti. Keskusta on kolme vuotta vastustanut näitä paketteja, Suomen linjan pitää muuttua.

Jos asia nousee hallitusneuvotteluissa esille, onko tämä perussuomalaisille kynnyskysymys?

– Me otetaan niin hyvä tulos, että tämä linja muuttuu.

Eli onko vastaus kyllä vai ei siihen, voiko perussuomalaiset olla sellaisessa hallituksessa, joka...?

– Minulle ei voi tehdä näin kysymyksiä. Sinä kysyt, mitä kysyt ja minä vastaan, mitä vastaan.

Ja tämän on Merivirta entisenä "merimiehenä" valmis hyväksymään valtion 100% omistavalta yhtiöltä, "työväestön" puolueen edustajana.

Jäänmurtajayhtiön neuvottelijat vaativat merenkulkualan ammattijärjestöjä hyväksymään muun muassa tuntuvan palkkatason alentamisen, lomien lyhentämisen, ylityötuntien lisäämisen ja kaiken lisäksi oikeuden saada korvata osan suomalaista miehistöä ja päällystöä ulkomaisella halpatyövoimalla. Siis esimerkiksi Filippiineiltä? Ja kysymyksessä on sentään valtion sataprosenttisesti omistama Arctia Shipping Oy!

Sopu syntyi!
1.4.2015 Iltalehti

Suomen Merimies-Unionin ja Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Erikoisaluksien Työantajaliiton hyväksymään sovintoehdotukseen sisältyy kiistan kohteena ollut työehtosopimuksen yleissitovuus.

Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting on tyytyväinen sopimukseen, koska se antaa työntekijäpuolelle sen mitä he olivat hakemassa.

Mitä väliä sillä lakolla oli mihinkään, kun lakossa oli koko meriklusterin tekemättömimmät seilorit

JORMA KALEVILLAKIN TAAS KILAHTI

3.4.2015 KySA

Jorma-Kalevi Merivirta (ps.) on säikähtänyt perussuomalaisten romahtanutta kannatusta, ja purki kiukkuaan ammattiyhdistysliikkeen parissa työskenteleviin sosialidemokraatteihin (Mielipide 1.4.).
Perussuomalaisia ei jostain kumman syystä ole kiinnostanut työntekijäjärjestöjen toiminta. Julkisuudessa on helpompi määkiä maahanmuutosta kuin oikeasti liata käsiään duunareiden ja toimihenkilöiden arjen parissa: irtisanomisia, lomautuksia ja kaikkea ikävää. Maahanmuuttajien koulukiusaaminen on huomattavasti helpompaa kuin selvitellä oikeita ongelmia. Ammattiliittojen jäsenet tietävät tämän, ja antavat siksi äänensä mieluummin demareille kuin perussuomalaisille.
Perussuomalaisten kansanedustajat ovat kuluvan vaalikauden aikana esittäneet milloin yleistä palkkojen leikkaamista, milloin irtisanomissuojasta luopumista.
Persujen oma ”Touho” eli Matti Putkonen syöksyy puoluetoimistolta eduskuntaan valoakin nopeammin toppuutellakseen innokkaimpia oikeistolaisia, ettei vain imagotoimiston avulla rakennettu kuva työväenpuolueesta pääse romahtamaan.

Vaalitukea Eerolalle antaneet
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER RY 1 500,00 €
Seppo Eerola (Kok.) puhelin tukea
Asko Kervinen puhelin tukea
Halla-Aho ?

Merivirta on ilmoittanut jossain yhteydessä ammatikseen myös merimies. Koskahan tämä Puuha Pete on merimiehenä toiminut ja kuinka kauan?

Tunnen paljon merimiehiä, mutta en yhtään Jorma-Kavalan ajatusmaailman omaavia