Virkamiesruotsi

Kerrataan taas ettei totuus unohtuisi. Perustuslain mukaan on molemmankielisiä (suomi - ruotsi) palveluita saatava virastoissa ja tuomioistuimissa. Kielilait velvoittavat kaikki suomenkieliset opiskelemaan ruotsia, jotta kaikilla olisi teoreettiset mahdollisuudet hakeutua valtion ja kuntien virkoihin. Kielitaitolaki virkamiehelle on ainoa este pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi kieleksi. On yksinkertainen asia (eduskunnan enemmistö) muuttaa kielilakia siihen tyyliin, että kielivelvoite on pelkästään viranomaisen vastuulla. Kun kielitaitolaki on viranomaisen vastuulla, niin silloin (esimerkiksi Vantaa) riittää, kun Vantaan viranomaisten henkilöstöstä on n. 3% ruotsia osaavia. Tällä hetkellä muutoksia ei tarvitse tehdä, koska kaikkien suomenkielisten odotetaan osaavan ruotsia. Kun kielitaitolaki on viranomaisen vastuulla, niin silloin voidaan myös käyttää etä/videotulkkausta ja tämän tulkkauksen voivat ruotsinkieliset hoitaa itse, koska heistä suurin osa osaa molemmat kielet. Suomenkielinen ei halutessaan tarvitse minkäänlaista kosketuspintaa ruotsin kieleen. On ajan haaskausta opiskella marginaalikieltä ruotsia. Pohjoismaiden lingua franca on englanti ja englanti voisi olla toisena virastokielenä jokaisessa Pohjoismaassa.
4<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Suomenkielinen ei HALUTESSAAN tarvitse myöskään minkäänlaista kosketuspintaa englannin kieleenkään. Vantaalla ei tosin kunnollista ruotsinkielistä palveluaan saa läheskään aina edes niiltä virkamiehiltä, joilta vaaditaan virkamiesruotsi. Itse en tästä kärsi, koska olen opetellut pakkosuomen aika hyvin, mutta esim. iäkäs äitini tuntee itsensä noloksi, kun joutuu huonolla suomellaan yrittämään saada asiansa selvitetyksi.

Mihin ne 3 % ruotsia osaavista virkamiehistä Vantaalla sijoitettaisiin? Ruotsinkieliset tarvitsevat jokaista. viranomaisomaisyhteyttä siinä missä suomenkielisetkin.

Prosenteilla kikkailu on pelkkää pelleilyä. Jokuhan vaati, ettei ettei ruotsinkielistä onjelmaa saisi lähettää YLE:ssä enempää kuin 5 %. Kävisikö, että ruotsinkielinen maksaisi silloin myös TV-veroa 5 % suomenkielisen maksamasta määrästä?

Äänestä
  • Ei englantia ja ruotsia voi laittaa vastakkain paitsi sveko tyhmyydessään.

    Äänestä

Pakko eller inte. Faktum är, att det lönar sig kunna olika språk.

Äänestä

Ihan asiallinen ehdotus. Tosin en ymmärrä tuota kolmen prosentin vaatimusta?

Minusta riittää ihan hyvin, että jokaisessa virastossa on aina paikalla yksi ruotsia osaava virkailija. Esim: Vantaalla on niin vähän ruotsin tarvetta, että se riittäisi kyllä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Asianydin kirjoitti:

Kerrataan taas ettei totuus unohtuisi. Perustuslain mukaan on molemmankielisiä (suomi - ruotsi) palveluita saatava virastoissa ja tuomioistuimissa. Kielilait velvoittavat kaikki suomenkieliset opiskelemaan ruotsia, jotta kaikilla olisi teoreettiset mahdollisuudet hakeutua valtion ja kuntien virkoihin. Kielitaitolaki virkamiehelle on ainoa este pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi kieleksi. On yksinkertainen asia (eduskunnan enemmistö) muuttaa kielilakia siihen tyyliin, että kielivelvoite on pelkästään viranomaisen vastuulla. Kun kielitaitolaki on viranomaisen vastuulla, niin silloin (esimerkiksi Vantaa) riittää, kun Vantaan viranomaisten henkilöstöstä on n. 3% ruotsia osaavia. Tällä hetkellä muutoksia ei tarvitse tehdä, koska kaikkien suomenkielisten odotetaan osaavan ruotsia. Kun kielitaitolaki on viranomaisen vastuulla, niin silloin voidaan myös käyttää etä/videotulkkausta ja tämän tulkkauksen voivat ruotsinkieliset hoitaa itse, koska heistä suurin osa osaa molemmat kielet. Suomenkielinen ei halutessaan tarvitse minkäänlaista kosketuspintaa ruotsin kieleen. On ajan haaskausta opiskella marginaalikieltä ruotsia. Pohjoismaiden lingua franca on englanti ja englanti voisi olla toisena virastokielenä jokaisessa Pohjoismaassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu