Oletko joskus saanut viestin, joka on jäänyt mieleesi erityisen vahvasti? Muistatko esimerkiksi sen, missä kuulit ensimmäisen kerran uutisen syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskusta Yhdysvalloissa?
Useimmilla meistä on jotain mielikuvia tapahtumasta ja siitä, miten asiasta kuulimme, vaikka aikaa on kulunut jo yli kymmenen vuotta. Suurista onnettomuuksista kertovat viestit tai läheisiin ihmisiin liittyvät suru-uutiset vaikuttavat meihin syvästi.
Viesti, joka järkyttää meitä, jää yleensä mieleemme. Näin voi olla myös onnellisten ja iloisten viestien kohdalla. Sanoma opiskelu- tai työpaikan saamisesta, lapsen syntymästä tai tieto sairauden paranemisesta voi jättää mieleemme yhtä vahvan jäljen kuin järkyttäväkin uutinen.
Raamatun ajan ihmiset ovat meidän tavoin odottaneet, toivoneet ja pelänneet suuria uutisia. Monet Raamatun kirjat ovat viestejä, kirjeitä eri ihmisille ja seurakunnille. Sana evankeliumi tarkoittaa ilosanomaa. Kristinuskon ydin on siis hyvä viesti, jonka Jumala tahtoo välittää ihmisille.
Synti on vakava asia
”Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille” (1. Kor. 15:1). Paavali muistutti korinttilaisia evankeliumista ja sen merkityksestä. Korintin kaupunki ja sen asukkaat olivat kuuluisia paheistaan, mutta sanoma syntien sovituksesta oli vaikuttanut viestin vastaanottajiin syvästi. Paavalin kirjeessä korinttilaisille näkyy huoli siitä, että muutamat seurakunnan jäsenet olivat luisumassa takaisin syntielämään. (1. Kor. 5:1–5.)
Synti on aina ikävä ja vakava asia. Yksittäisten seurakunnan jäsenten syntielämä ei kuitenkaan ollut suurin Paavalin huolista. Vielä suurempi huoli Paavalilla oli siitä, että Korintin seurakunnan keskelle oli syntynyt riitoja ja erilaisia puolueita. Seurakuntalaiset olivat alkaneet jakaantua eri apostolien kannattajiksi. Paavali muistutti korinttilaisia, ettei heitä oltu evankeliumissa kutsuttu kenenkään apostolin vaan Kristuksen seuraajiksi. (1. Kor. 1:10–17.)
Evankeliumi on viesti, joka vaikuttaa ihmiseen. Jesaja kirjoittaa Jumalan sanasta, että se ei palaa tyhjänä, vaan täyttää sille annetun tehtävän. (Jes. 55:11.) Kun ihminen ottaa evankeliumin sanoman vastaan, se synnyttää hänessä uuden elämän Kristuksessa. Roomalaisille Paavali kirjoittaa, ettei hän häpeä evankeliumia, koska siinä on Jumalan voima ihmisille. Se tuo pelastuksen kaikille, jotka uskovat sen. (Room. 1:16.)
Evankeliumia ilman ehtoja
Evankeliumin ydinsanoma löytyy pääsiäisen tapahtumista. Pääsiäiseen kuuluu niin surua kuin iloakin. Pitkäperjantaina pysähdymme Vapahtajamme kärsimisen ja kuoleman äärelle. Kysymys ei ollut vain yhden ihmisen kuolemasta, vaan ennen kaikkea siitä, mitä Jumala teki meidän puolestamme. Rakastaessaan meitä hän kantoi meidän taakkamme, kärsi ja kuoli meidän puolestamme. Olennaista pääsiäisessä on, ettei Vapahtajamme vain kuollut, vaan hän myös nousi kuolleista ja voitti näin kuoleman vallan. (1. Kor. 15:3–8.)
Tämän vaikuttavan sanoman merkitystä Paavali tähdentää myös kinasteleville korinttilaisille. Evankeliumin viesti on valtavan tärkeä heille, niin kuin jokaiselle ihmiselle. Muuttuvan maailman keskellä on jotain turvallista ja pysyvää. Paavali kirjoittaa korinttilaisille: ”ja sen (evankeliumin) avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen julistin” (1. Kor. 15:2).
Evankeliumin sanomaa ei ole lupa muuttaa. Olennaista ei ole, millaisia sanoja käytämme kertoessamme syntien sovituksesta. Tärkeintä on, että synninpäästö julistetaan Pyhän Hengen voimalla ja otetaan uskolla vastaan. Evankeliumin välittämään pelastukseen ei myöskään saa lisätä ehtoja, kuten hyviä töitä tai oikeaa elämäntapaa. Pelastuksessa on kysymys yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen ansiosta.
Useimmilla meistä on jotain mielikuvia tapahtumasta ja siitä, miten asiasta kuulimme, vaikka aikaa on kulunut jo yli kymmenen vuotta. Suurista onnettomuuksista kertovat viestit tai läheisiin ihmisiin liittyvät suru-uutiset vaikuttavat meihin syvästi.
Viesti, joka järkyttää meitä, jää yleensä mieleemme. Näin voi olla myös onnellisten ja iloisten viestien kohdalla. Sanoma opiskelu- tai työpaikan saamisesta, lapsen syntymästä tai tieto sairauden paranemisesta voi jättää mieleemme yhtä vahvan jäljen kuin järkyttäväkin uutinen.
Raamatun ajan ihmiset ovat meidän tavoin odottaneet, toivoneet ja pelänneet suuria uutisia. Monet Raamatun kirjat ovat viestejä, kirjeitä eri ihmisille ja seurakunnille. Sana evankeliumi tarkoittaa ilosanomaa. Kristinuskon ydin on siis hyvä viesti, jonka Jumala tahtoo välittää ihmisille.
Synti on vakava asia
”Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille” (1. Kor. 15:1). Paavali muistutti korinttilaisia evankeliumista ja sen merkityksestä. Korintin kaupunki ja sen asukkaat olivat kuuluisia paheistaan, mutta sanoma syntien sovituksesta oli vaikuttanut viestin vastaanottajiin syvästi. Paavalin kirjeessä korinttilaisille näkyy huoli siitä, että muutamat seurakunnan jäsenet olivat luisumassa takaisin syntielämään. (1. Kor. 5:1–5.)
Synti on aina ikävä ja vakava asia. Yksittäisten seurakunnan jäsenten syntielämä ei kuitenkaan ollut suurin Paavalin huolista. Vielä suurempi huoli Paavalilla oli siitä, että Korintin seurakunnan keskelle oli syntynyt riitoja ja erilaisia puolueita. Seurakuntalaiset olivat alkaneet jakaantua eri apostolien kannattajiksi. Paavali muistutti korinttilaisia, ettei heitä oltu evankeliumissa kutsuttu kenenkään apostolin vaan Kristuksen seuraajiksi. (1. Kor. 1:10–17.)
Evankeliumi on viesti, joka vaikuttaa ihmiseen. Jesaja kirjoittaa Jumalan sanasta, että se ei palaa tyhjänä, vaan täyttää sille annetun tehtävän. (Jes. 55:11.) Kun ihminen ottaa evankeliumin sanoman vastaan, se synnyttää hänessä uuden elämän Kristuksessa. Roomalaisille Paavali kirjoittaa, ettei hän häpeä evankeliumia, koska siinä on Jumalan voima ihmisille. Se tuo pelastuksen kaikille, jotka uskovat sen. (Room. 1:16.)
Evankeliumia ilman ehtoja
Evankeliumin ydinsanoma löytyy pääsiäisen tapahtumista. Pääsiäiseen kuuluu niin surua kuin iloakin. Pitkäperjantaina pysähdymme Vapahtajamme kärsimisen ja kuoleman äärelle. Kysymys ei ollut vain yhden ihmisen kuolemasta, vaan ennen kaikkea siitä, mitä Jumala teki meidän puolestamme. Rakastaessaan meitä hän kantoi meidän taakkamme, kärsi ja kuoli meidän puolestamme. Olennaista pääsiäisessä on, ettei Vapahtajamme vain kuollut, vaan hän myös nousi kuolleista ja voitti näin kuoleman vallan. (1. Kor. 15:3–8.)
Tämän vaikuttavan sanoman merkitystä Paavali tähdentää myös kinasteleville korinttilaisille. Evankeliumin viesti on valtavan tärkeä heille, niin kuin jokaiselle ihmiselle. Muuttuvan maailman keskellä on jotain turvallista ja pysyvää. Paavali kirjoittaa korinttilaisille: ”ja sen (evankeliumin) avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen julistin” (1. Kor. 15:2).
Evankeliumin sanomaa ei ole lupa muuttaa. Olennaista ei ole, millaisia sanoja käytämme kertoessamme syntien sovituksesta. Tärkeintä on, että synninpäästö julistetaan Pyhän Hengen voimalla ja otetaan uskolla vastaan. Evankeliumin välittämään pelastukseen ei myöskään saa lisätä ehtoja, kuten hyviä töitä tai oikeaa elämäntapaa. Pelastuksessa on kysymys yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen ansiosta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.