Sana "hurri" on vanha ja tunnettu sana Suomessa, jota käytetään edelleen usein elävässä elämässä. Sen sijaan sana "fenno" on tuntematon käsite, eikä sellaista sanaa käytetä missään - paitsi muutama hurri täällä.
Ja "fenno" sanaahan hurrit käyttävät täällä, koska eivät kehtaa puhua suomalaisista vaikka heitä tarkoittavat. On esim. kirjoituksia jossa lukee että "fennot hävisivät taas", tällä tarkoitettiin nyt jääkiekkojoukkuetta - Suomalaista joukkuetta siis.
Eli asioissa on vissi ero.
Ja "fenno" sanaahan hurrit käyttävät täällä, koska eivät kehtaa puhua suomalaisista vaikka heitä tarkoittavat. On esim. kirjoituksia jossa lukee että "fennot hävisivät taas", tällä tarkoitettiin nyt jääkiekkojoukkuetta - Suomalaista joukkuetta siis.
Eli asioissa on vissi ero.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jag vill inte bli kallad HURRI , hur länge det nu än har använts.Här används det som skällsord,i samma klass som om vi skulle använda finnjävel,finntollo,finnpajsare,finskakulturberikare m.m.
Mikä vika "hurri" sanassa on?
Minusta se on normaali sana.
Hurri on myös muinainen Mesopotamialainen kansa sekä heidän kielensä. Pitäisköhän meidän alkaa opiskella sitä kieltä??
Hurri är väl också ett finskt släktnamn ?
Kyllä vain. Ainakin Pohjanmaalla olen siihen törmännyt.
Olet aivan oikeassa. Minä olen paljasjalkainen stadin hurri ties monennessako sukupolvessa. Ja hyvin ylpeä siitä.
Stadi on alkuperäistä hurrialuetta. Kuten on maamme toiseksi suurin kaupunki Espookin. Ja Vantaa. Ja Turku. Ja....
Suomenkieliset ovat siis pääkaupunkiseudun mamuja! Mutta onneksi minulla ei ole mamujakaan mitään vatsaan. Muutenhan tämä voisi muuttua ikäväksi.
kaksyks kirjoitti:
"Stadi on alkuperäistä hurrialuetta. Kuten on maamme toiseksi suurin kaupunki Espookin. Ja Vantaa."
Helsingin seudun ensimmäiset asukkaat ovat yleisimmän käsityksen mukaan olleet retkeileviä erämiehiä ja asutus olikin tilapäistä vielä 1100-luvulla ja 1200-luvun alkupuolella, jolloin Helsingin pitäjän alueella ei todennäköisesti ole ollut kiinteää asutusta. Rannikko oli virolaisten ja myöhemmin hämäläisten nautinta-aluetta. Rannikko kuului Hämeeseen Hämeen rantamaana ja todennäköisesti vasta Birjer Jaarlin v. 1249 tekemän ristiretken jälkeen tulivat ensimmäiset uudisasukkaat Uudenmaan rannikoille.
Vantaan paikallisnimistö osoittaa, että ruotsalaiset ovat asuttaneet eteläosat ja hämäläiset pohjoisosat, tosin voidaan päätellä, että eteläosissakin olisi ollut alkuaan suomalaisasutusta. Suomalaiset paikannimet muuttuivat ruotsalaisen asutuksen mukana ruotsinkielisiksi.
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/historia/asutketu.html
Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset, sinä mukaan lukien, ovat siis pääkaupungin mamuja! Mutta onneksi minulla ei ole mitään ruotsinkielisiäkään vastaan. Asioita tutkimalla ne muuttuvat yhä mielenkiintoisemmiksi. Ikävyys ja ylpeys kaikkoavat oppimalla. Opi sinäkin.
Tuo hurri ei opi mitään, se on fanaatikko.
Itse en pidä hurreista.
Hurri-nimitys tulee surujen tavasta huutaa hurraata, kun suomalaiset huutava eläköötä. Ryssä-nimitys tulee ruotsin kielen rysse-sanasta.
Eli kyse on harmittomista nimityksistä, Varsinkin verrattuna ruotsalaisten, surujen ja venäläisten käyttämiin "lempinimiin" suomalaisista.
Hurri ja hurtta tarkoittavat koiraa Suomen alkuperäisväestöjen sanastoissa.
Finntollo är också ett gammalt namn i kusttrakterna.